Tiivistelmä

 

Lausunto luonnoksesta hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyvistä laeista

 

Oppimisen ja koulunkäynnin tuelle määritelty kokonaisrakenne on pääpiirteittäin selkeälinjainen; siirtyminen oppilaskohtaisesti määriteltäviin tukimuotoihin on hyvä, mutta tarkennuksia sääntelyyn tarvitaan. Toivomme vahvaa kansallista ohjausta yhtenevien käytänteiden muodostumisen avuksi muutosvaiheessa sekä uudistuksen toteutuksen aikataulun tarkastelua. Opetussuunnitelman perusteisiin tehtävät muutokset ja tuen rakenteita koskevat kirjaukset tulee olla yksiselitteisiä.

 

Sääntelyehdotuksen tavoitteeksi kirjattu hallinnollisen työn väheneminen ei toteudu ehdotetussa kokonaisrakenteessa vaan toimii päinvastaisesti. Varhaiskasvatuslain ja perusopetuslain vaatimusten välillä toimiminen aiheuttaa ristiriitoja ja vääriä tulkintoja nykyisellään. Uusi kokonaisrakenne lisäisi ja vaikeuttaisi tilannetta entisellään.

 

Opetusryhmien muodostamiseen liittyvä sääntely koskien oppilaskohtaisia tukitoimia saavien oppilaiden määrää/opetusryhmä ei ole tarkoituksenmukainen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Esitysluonnos kaipaa tarkennuksia opetusryhmien muodostamiseen liittyvään sääntelyyn. Opetuksen järjestäminen joustavasti oppilaan edun mukaisesti pitää sisällään suuren määrän erilaisia variaatioita, joiden vaikutukset opetusryhmään ovat hyvin erilaisia.

 

Ennakoivat tukitoimet sääntelyehdotuksessa vaativat vielä tarkennuksia oppilaiden yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi. Ennakoiva tukiopetus ja opetuskielen tukiopetus erotellaan sääntelytekstissä, mutta resurssien suuntaamista säätelevässä tekstissä näitä ei erotella. Käsitteiden määrittely myös esiopetuksen osalta on määrittelemättä. Sääntelyllä olisi varmistettava, että jokainen koulun opetuskieltä opiskeleva oppilas saa kielellisen ja muun oppimisen tuen sääntelyllä määritellyn ajan siirryttyään perusopetukseen valmistavan opetuksen jälkeen. Lakiesityksen arvio uusien tarvittavien opetusryhmien määrästä on arvioitu alakanttiin, sillä jo pelkästään Turun kaupungissa uusia ryhmiä esityksen esittämällä periaatteella tarvittaisiin noin viisikymmentä.

 

Yksityisiä opetuksen järjestäjiä ei nykyisin velvoiteta antamaan perusopetuslain 17 §:n mukaista erityistä tukea eikä tätä yksityisten opetuksen järjestäjien osalta laajenneta uudellakaan esityksellä. Esityksen 20 b §:n 3 momentin mukainen velvoite koskien ennakoiviin tukitoimiin varattavia opetustunteja koskisi kuitenkin myös yksityisiä opetuksen järjestäjiä ja tämä on huomioitu esityksen taloudellisissa vaikutuksissa. Mikäli yksityisellä opetuksen järjestäjällä ei olisi käytössä erityisopettajan palveluita, he voisivat toteuttaa 20 b §:n mukaisen velvoitteen muilla ennakoivilla tukitoimilla kuin erityisopettajan antamalla opetuksella. Tämä voi johtaa siihen, että kaikkien oppilaskohtaisia tukitoimia saavien lasten tulee siirtyä yksityisestä päiväkodista kunnalliseen päiväkotiin esiopetusvuodeksi.

 

Myöskään oppilaskohtaisten tukitoimien sääntelyehdotus ei ole riittävän tarkka ja yksiselitteinen. Ehdotus ei vastaa tavoitteeseensa selkiyttää nykyistä tehostetun ja erityisen tuen rajapintaa, jatkossa ennakoivien ja oppilaskohtaisten tukitoimien rajanvetoa. Sääntely jättää avoimeksi myös arviointiin liittyvät vastuut ja velvollisuudet oppilaskohtaisten tukimuotojen osalta. Ehdotuksen mukaan ennakoivien tukitoimien riittämättömyys olisi peruste hakea oppilaskohtaisia tukitoimia. Ennakoivien tukitoimien riittämättömyyden arviointia tulee ohjata riittävän yksiselitteisesti, yhdenvertaisuuden toteutumisen takaamiseksi. Arviointi edellyttää yhteistä käsitystä määrästä, laadusta sekä saadun tuen kestosta. Sääntelyehdotuksessa ei tuoda esiin tukimuotojen arviointia yksilökohtaisten tukimuotojen vaikuttavuudesta eikä sitä, millaisella prosessilla tehdyt hallintopäätökset oppilaskohtaisista tukimuodoista puretaan. Esi- ja perusopetuksen yhtenevien käytänteiden mahdollistamiseksi hallintopäätöspohja tulee olla yhtenevä.

 

Esitysluonnos nostaa konsultatiivisen sairaalaopetuspalvelun velvoittavaksi opetuksen järjestäjille, joiden alueella sijaitsee erikoishoidon sairaala tai muu toimintayksikkö. Alueelliset erot konsultatiivisten palveluiden laadussa ovat tunnistetut ja esitämme huolemme näiden palveluiden laadun puolesta. Uuden sääntelyn myötä konsultatiivisia palveluita ei tule asettaa eriarvoiseen asemaan oppilaiden tuen tarpeen, konsultaation tuottajan tai konsultaation hinnan perusteella. Esiopetusikäisten oikeudesta näihin palveluihin on huolehdittava. Käsitteiden ja konsultaatiopolkujen tulee olla selkeitä ja yksiselitteisesti avautuvia.