1.

Kaupunginhallitus päätti 22.4.2024 § 140, ettei se ota käsittelyynsä kasvatus- ja opetuslautakunnan 16.4.2023 pöytäkirjaa eikä ruotsinkielisen jaoston 18.4.2024 pöytäkirjaa.

2.

Kaupunginhallitus päätti 29.4.2024 § 151, ettei se ota käsittelyynsä suomenkielisen jaoston 25.4.2024 pöytäkirjaa.

3.

Kaupunginhallitus teki 29.4.2024 § 146 päätöksen ”Linnakaupungin monitoimitalon väistökoulun tilojen käyttäjät - periaatepäätös kaupunginvaltuuston 15.4.2024 § 49 tekemän päätöksen täytäntöönpanemiseksi”.

4.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi 3. toukokuuta vuoden 2024 Sivistyskatsauksen, joka kokoaa tilasto- ja muita tietoja ministeriön hallinnonalasta, sen kehityksestä ja tilanteesta kansainvälisessä vertailussa. Vuoden 2024 teemoina olivat alueellisuus, elämänkaari ja sivistyksen alat. Vuosittain julkaistavien katsausten tavoitteena on luoda kokonaiskuvaa sivistyshallinnon laajasta kokonaisuudesta.

Sivistyksen alueelliset erot

Osallistuminen sivistyspalveluihin vaihtelee voimakkaasti alueittain. Sivistyspalvelujen käyttö ja koulutustaso eriytyvät alueellisesti sekä pienempien alueiden tasolla.

Koulutuserot maan sisällä vaihtelevat. Uudellamaalla koulutustaso on selvästi muuta maata korkeampi. Perusasteen varassa olevien osuus aikuisväestöstä on koko maassa noin 25 prosenttia, ja maakuntien väliset erot ovat suhteellisen pieniä.

Ammattikoulutettujen (toinen aste ja erikoisammattikoulutusaste) väestöosuudessa maakuntien väliset erot ovat selvästi suurempia kuin pelkän perusasteen varassa olevien osuudessa olevat erot. Ammattikoulutettujen osuus vaihtelee Varsinais-Suomen 34 prosentista Kainuun 45 prosenttiin. Uudellamaalla ammattikoulutettuja on 25 prosenttia.

Kansainvälisessä tarkastelussa Suomen alueet eivät sijoitu enää eurooppalaisessa tai OECD-vertailussa korkeasti koulutettujen alueiden joukkoon. Uudenmaan ero pohjoismaisiin, eurooppalaisiin ja muiden kehittyneiden maiden pääkaupunkiseutuihin on kasvamassa.

Koulutus elämänkaaren vaiheissa

Varhaiskasvatukseen osallistuminen, erityisesti päiväkodeissa, on lisääntynyt voimakkaasti viimeisen neljännesvuosisadan ajan.

Siirtymä peruskouluun tapahtuu yhä voittopuolisesti 7-vuotiaana. Peruskoulussa luokalle jääminen on varsin harvinaista, erityisesti muuten kuin peruskoulun ensimmäisillä tai viimeisillä luokilla.

Peruskoulun jälkeen enemmistö ikäluokasta jatkaa lukiokoulutukseen, mutta ammatillisen koulutuksen suosio kasvoi 2000-luvun alussa ja ammatilliseen jatkaneiden osuus on yhä korkea pitkän aikavälin tarkastelussa. Lukio-opintojen suorittaminen kolmessa vuodessa on vähentynyt vuonna 2016 lukiokoulutuksensa aloittaneista lähtien. Lukion jälkeen ylioppilaiden hakeminen korkeakoulutukseen on eriytynyt aiempaa pienemmän osuuden hakiessa opiskelupaikkaa yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa tutkinnon suorittaminen on nopeutunut 2000-luvulla. Huomattava osuus opiskelijoista suorittaa tutkinnon alle 2,5 vuodessa. Ilmiötä selittää merkittävästi moninkertaisen koulutuksen runsaus, nuorimmilla ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla muutos on huomattavasti pienempi.

Sivistyksellinen osallistuminen

Oppimistulosten laskeva kehitys suhteessa OECD-maiden yleiseen tasoon on jatkunut Suomessa vuodesta 2009 alkaen jatkuen myös 2018 - 2022, jolloin koronakriisinkin vaikutuksesta tulokset heikkenivät monessa maassa.

Peruskoulussa englanti on ollut ylivoimaisesti suosituin pitkä vieras kieli, jota lähes koko ikäluokka on opiskellut viimeisen puolen vuosisadan ajan. Saksan ja ranskan opiskelu yleistyi voimakkaasti 1990-luvulla, mutta suosio jäi väliaikaiseksi ja 2000-luvun alussa opiskelu laski selvästi.

Evankelisluterilaiseen uskonnon opetukseen osallistuvien osuus on laskenut nopeasti 2010-luvulta ja elämänkatsomustiedon ja islamin osuudet ovat kasvaneet, koska luterilaiseen kirkkoon kuuluvien oppilaiden osuus laskee ja muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvien tai uskonnottomien osuus kasvaa.

Koulutusalarakenne on muutoksessa. Tekniikan ala on ollut selvästi suurin koulutusala, mutta sen suhteellinen asema on heikentynyt ja alan tutkinnon suorittaneiden osuus työikäisistä on laskussa. Nopeassa kasvussa ovat terveys- ja hyvinvointialat sekä hitaammassa kaupan ja hallinnon ala.

Sivistyskatsaus 2024