1.

Kaupunginhallitus päätti 4.3.2024 § 82, ettei se ota käsittelyynsä suomenkielisen jaoston 29.2.2024 ja ruotsinkielisen jaoston 29.2.2024 kokousten pöytäkirjoja.

2.

Kaupunginhallitus päätti 18.3.2024 § 94, ettei se ota käsittelyynsä kasvatus- ja opetuslautakunnan 5.3.2024 eikä ruotsinkielisen jaoston 13.3.2024 pöytäkirjoja.

3.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 29.2.2024: Pienten lasten liikkumista on tutkittu ensimmäistä kertaa väestötason tutkimuksessa liikemittauksilla. Piilo-tutkimukseen osallistuneista lähes 1 800 lapsesta 76 prosenttia liikkui varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksen mukaisesti. Tutkimus pohjautuu 4-6 -vuotiaiden lasten liikemittaukseen ja huoltajakyselyihin vuonna 2023.

Fyysisen aktiivisuuden suositus toteutui pojilla yleisemmin kuin tytöillä, vanhemmilla lapsilla yleisemmin kuin nuoremmilla ja kaupunkiympäristössä useammin kuin maaseudulla tai taajamassa. Suositus täyttyi yleisemmin varhaiskasvatuspäivänä kuin vapaapäivänä. Tytöt liikkuivat saman verran eri ikäryhmissä, mutta 5- ja 6-vuotiaat pojat liikkuivat enemmän kuin 4-vuotiaat pojat.

Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksen mukaan lapsen tulisi liikkua kevyesti, reippaasti tai rasittavasti vähintään kolme tuntia päivässä, ja siitä vähintään tunti tulisi olla reipasta ja rasittavaa liikkumista. Piilo-tutkimukseen osallistuneet lapset liikkuivat keskimäärin 4,2 tuntia vuorokaudessa. Reipasta ja rasittavaa liikkumista kertyi keskimäärin 74 minuuttia vuorokaudessa.

Huoltajien kyselyn mukaan 86 prosenttia lapsista ilmaisi nauttivansa liikkumisesta lähes aina tai usein. Pojat ja tytöt sekä eri-ikäiset lapset nauttivat liikkumisesta yhtä yleisesti. Liikkumisen ilon kokemisessa ei ollut eroa lasten tuen tarpeen, syntyperän tai asuinympäristön mukaan.

Liikkuva varhaiskasvatus -toiminta suosittaa, että varhaiskasvatuspäivään sisältyisi vähintään kaksi tuntia monipuolista liikkumista. Tämä vastaa kahta kolmasosaa koko päivän suosituksista. Tavoite toteutui 82 prosentilla lapsista. Lapset liikkuivat varhaiskasvatuspäivinä keskimäärin noin puoli tuntia enemmän kuin vapaapäivinä. Varhaiskasvatuksen toimintatavoilla ja erityisesti ulkoilun määrällä on suuri merkitys lasten liikkumisen suositusten täyttymisessä.

Piilo-tutkimuksessa 4-6 -vuotiaiden lasten liikkumista, paikallaanoloa ja unta mitattiin liikemittarin avulla 1 783 lapselta keväällä ja syksyllä 2023. Tutkimukseen valikoitui satunnaisotoksella 20 kuntaa ja 156 varhaiskasvatuksen toimipaikkaa eri puolilta Suomea.

Lapset pitivät liikemittaria ranteessaan viikon ajan. Liikemittauksen lisäksi selvitettiin huoltajien käsityksiä lasten liikkumisesta. Huoltajien kyselyyn saatiin 1 627 vastausta.

Piilo-tutkimuksen tuloksia hyödynnetään varhaiskasvatusikäisten lasten liikunnallisen elämäntavan tukemiseksi. Tutkimukseen osallistuneet perheet, varhaiskasvatuksen toimipaikat ja kunnat ovat saaneet palautteen tuloksistaan.

Tutkimuksen toteutti Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likes yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja Liikkuvan varhaiskasvatuksen kanssa. Tutkimuksen on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö.

Perusopetuksen liikuntahankkeet vuosina 2003 - 2023: Vuosien 2004 - 2023 välisenä aikana Turun perusopetuksen liikuntahankkeiden yhteen laskettu budjetti oli 5 226 732 euroa. Tästä ulkopuolista rahoitusta oli 2 653 882 euroa ja kaupungin omaa rahoitusta 2 572 850 euroa.

Koulut liikkeelle 2004 - 2007

Toiminta alkoi vuosina 2004 - 2007 osana Koulut liikkeelle -ohjelmaa, jossa ulkopuolista rahoitusta saatiin eri tahoilta (STM, OKM, Nuori Suomi). Kaikkiaan koulujen toimintakulttuurin muuttamiseen liittyvien hankkeiden rahoitus toteutui seuraavasti:

Taulukko 1: Koulujen toimintakulttuurin muuttamiseen liittyvien hankkeiden rahoitus

Aktiivinen ja turvallinen koulupäivä 2008 - 2012

Toiminta jatkui aktiivinen ja turvallinen koulupäivä -teeman alla. Tähän kehittämiseen saatiin aiempaa selvästi enemmän ulkopuolista rahoitusta. Teeman alla toteutettiin OPH:n rahoittama Aktiivinen ja turvallinen koulupäivä ja EU:n Interreg-ohjelmaan kuulunut Safe and Active School Day. Jälkimmäisessä hankkeessa Turun hankekumppanina toimi Tallinna. Ulkopuolinen ja omarahoitus toteutui ko. hankkeissa seuraavasti:

- ulkopuolinen rahoitus (OPH): 310 000 €

- omarahoitus: 516 373 €

Yhteensä 826 373 €

Safe and Active School Day 2009 - 2012

- ulkopuolinen rahoitus (Interreg): 610 882 €

- omarahoitus: 203 627 €

Yhteensä 814 509 €

Liikkuva koulu 2012 - 2018

Vuosien 2012 - 2018 välisenä aikana Turun kaupunki toteutti useita valtakunnalliseen Liikkuva koulu -ohjelmaan kuuluneitta hankkeita, jotka oli suunnattu perusopetukseen. Ulkopuolinen ja omarahoitus toteutui hankkeissa seuraavasti:

- ulkopuolinen rahoitus (OKM ja AVI): 1 059 000 €

- omarahoitus: 1 209 850 €

Yhteensä 2 268 850 €

Vakiinnuttamisen ja pienempien hankkeiden aika 2019 - 2023

Vuoden 2018 jälkeen suurten, valtakunnallisten Liikkuva koulu -rahoitusten painopiste on ollut toisella asteella. Perusopetuksen puolella on keskitetty kehitettyjen toimintamallien juurruttamiseen ja liikkumiseen liittyvä lisärahoitus on toteutunut erityisesti kerhotoimintaan liittyvän hankerahoituksen ja Harrastamisen Turun malli -hankkeiden kautta. Näiden lisäksi vuonna 2023 toteutettiin AVI-rahoituksella Liikkuva perusopetus -hanke.

Kerhotoiminnan ja Harrastamisen Turun mallin hankkeet ovat sisältäneet toki paljon muitakin kuin liikuntaan liittyviä aktiviteetteja. Tämän vuoksi hankkeiden liikunnan lisäämiseen ohjautunut rahoitus on arvioitu yhteistyössä hankkeiden koordinaattoreiden kanssa.

Kerhotoiminnan kehittämishankkeiden tuoma lisärahoitus liikunnan lisäämiseen: 200 000 € (ulkopuolinen rahoitus 140 000 €, omarahoitus 60 000 €)

Harrastamisen Turun malli -hankkeiden tuoma lisärahoitus liikunnan lisäämiseen: 370 000 € (ulkopuolinen rahoitus 296 000 €, omarahoitus 74 000 €)

Liikkuva perusopetus (2023, AVI): 80 000 € (AVIn rahoitus 40 000 €, omarahoitus 40 000 €)

4.

Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus 6.3.2024: Tekoäly on tulossa osaksi opetusta ja oppimista. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toiveena on ollut saada konkreettisia ohjeita tekoälyn hyödyntämiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus laativat kansalliset tekoälyn käytön suositukset opetukseen ja oppimiseen vaiheittain vuoden 2024 aikana. Tekoälysuositukset kytkeytyvät hallitusohjelmassa olevaan peruskoulun tulevaisuustyöhön.

Tekoälyyn liittyvä osaaminen on yhteiskunnassa tarvittava taito. Tekoäly ja oppimisanalytiikka muuttavat oppimisprosesseja sekä vaikuttavat käsitykseen tiedosta ja opettajuudesta. Tekoälyä hyödyntävien sovellusten käytön nopea lisääntyminen on globaali koulutusta koskeva kysymys.

Tekoälysuositusten julkaisemisen tavoitteena on edistää tekoälyyn liittyvää ymmärrystä sekä vastuullista ja turvallista käyttöä. Niiden toivotaan tukevan kasvatus-, opetus- ja ohjaushenkilöstön työtä tekoälyn parissa sekä opetuksen kohteena että välineenä. Suosituksilla edistetään myös oppijoiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia kehittää osaamistaan ja ymmärrystään sekä hyödyntää kehittyviä teknologioita.

Laadittavat tekoälysuositukset julkaistaan vaiheittain vuoden 2024 aikana suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Julkaistavan sisällön tavoitteena on vastata varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien sekä opettajien esittämiin kysymyksiin ja haasteisiin.

Opetushallitus laatii suositukset yhteistyössä varhaiskasvatus-, opetus- ja ohjaushenkilöstön, rehtorien, oppijoiden, huoltajien, tutkijoiden sekä muiden asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva siitä, miten tekoälyä parhaalla mahdollisella tavalla voidaan hyödyntää opetuksessa ja oppimisessa. Tekoälyä ei voi käsitellä vain teknologiana, vaan se on keskeinen yhteiskunnan demokratiaan ja sananvapauteen vaikuttava tekijä.

Tekoälysuositukset käsittelevät mm. seuraavia aihealueita: etiikka, opetus ja arviointi, kriittinen lukutaito, vinoumat ja virhepäätelmät, yhteiskunnalliset vaikutukset, tulevaisuusnäkymät sekä kestävä kehitys. Keskeistä suosituksissa on myös tekoälysovellusten hankintaan, tietosuojaan ja tekijänoikeuksiin liittyvät juridiset kysymykset.