Kasvatus- ja opetusjohtaja Timo Jalonen, palvelualuejohtaja Tommi Tuominen ja opetuspäällikkö Krista Lahtinen 5.1.2024:

Turun kaupungin pormestariohjelmassa nostetaan keskeisenä tavoitteena esille erikoisluokkatoiminnan laajentaminen sekä varhainen kielen oppiminen ja segregaation vähentäminen. Nyt käsiteltävän erikoisluokkaselvityksen on tarkoitus nostaa esille eri mahdollisuuksia pormestariohjelman tavoitteiden toteuttamiseen perusopetuksessa lisäämällä erikoisluokkia, painotettua opetusta tai valinnaisuutta Turussa laajemmin. Tällä hetkellä erikoisluokkatoiminta on kaupungissa keskittynyttä keskusta-alueelle.

Edellä mainitun lisäksi tavoitteita ovat koulunkäynnin mielekkyyden lisääminen kaupungin kaikissa kouluissa mm. valinnaisainetarjontaa lisäämällä sekä se, että muutos toteutetaan mahdollisimman kustannusneutraalisti. Myöhemmin kuvattujen kehittämisaihioiden kustannusvaikutus perusopetuksen palvelualueella on alle puolen prosentin luokkaa, joten uudistuksella ei ole niinkään taloudellisia päämääriä.

Tavoitteena on vähentää myös suurten kaupunkien välistä segregaatiota nostamalla Turussa annettavan opetuksen määrää lähemmäksi muiden suurten kaupunkien tasoa.

Turun kaupungin perusopetuksessa keskeistä on varmistaa palvelun korkea laatu ja miten tuo laatu voidaan varmistaa kaikille turkulaisille ja Turkuun muuttaville asuinpaikasta, koulusta ja syntyperästä riippumatta. Opetussuunnitelman tavoitteiden toteutuminen varmistetaan tarjontaa uudistamalla ja opetuksen määrän kasvattamisella.

Tämän lisäksi koulutus on merkittävä hyvinvointia edistävä tekijä. Koulutus eri asteilla edistää hyvinvointia monin tavoin. Esimerkiksi:

Koulutus on siis investointi omaan ja muiden hyvinvointiin.

Kasvatus- ja opetuslautakunta on käsitellyt asiaa iltakouluasiana 31.10.2023, jolloin lautakunnalle esiteltiin selvityksen keskeiset tulokset nykytilanteen pohjalta.

Liite 1                                  Selvitys

Tämän jälkeen kasvatus- ja opetuslautakunta käsitteli asiaa uudestaan 21.11.2023, jolloin lautakunnalle esiteltiin professori Piia Seppäsen toimesta erikoisluokkien ja segregoitumiseen liittyviä asioita.

Seuraavan kerran asiaa esiteltiin kasvatus- ja opetuslautakunnalle 12.12.2023, jolloin iltakouluasiana esiteltiin suomalais-venäläisen kieliluokan toimintaa ja Vasaramäen koulun liikuntalinjan toimintaa.

Julkisuudessa asiakokonaisuus on näyttäytynyt syksyllä 2023 lähinnä venäjän kieliluokan tulevaisuudesta käytyyn laajaan keskusteluun. Sen sijaan muut asiat ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

Kasvatus- ja opetuslautakunnalle esitetään seuraavia toimenpiteitä:

1. Valinnaisainetarjonnan lisääminen ja tarjonnan uudelleen arviointi

Valinnaisainetarjontaa tulisi uudestaan arvioida ja tarjota enemmän koulujen välillä yhdenmukaista tarjontaa ja kaupungin linjauksia tukevaa toimintaa kuten vieraiden kielten opiskelua vaikkapa kurkistuskursseina tai liikunnallisia kursseja. Kaupungin tavoitteena joka tapauksessa on kasvattaa turkulaisten vieraiden kielten osaamista ja edistää oppilaiden liikkumista sekä lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä harrastusmahdollisuuksia.

Samoin olisi tarpeen lisätä kaksi valinnaisainetuntia alakouluihin. Tämän kustannusvaikutus olisi 400.000 euroa vuodessa. Valinnaisaineet lisäisivät koulunkäynnin mielekkyyttä, parantaisivat lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia ja edistäisivät ajattelua, jossa koulurakennusten hyötykäyttöaika voisi lisääntyä. Vertailun vuoksi kokonaisopetusmäärä vuosiviikkotunteina eräissä suurissa kaupungeissa: Helsinki ja Jyväskylä 230, Kuopio ja Oulu 227, Tampere 226, Vantaa 229,5, Lahti ja Espoo 229 ja Turku 226. Turussa on siis määrällisesti vähiten opetusta tällä hetkellä yhdessä Tampereen kanssa. (Yksi vuosiviikkotunti on laskennallisesti 38 oppituntia). Helsinkiläinen oppilas on koulussa turkulaista pitempään yhteensä 152 tuntia (runsaat kuusi viikkoa).

Painotusopetuksen uusi jäsennellympi valinnaisainerakenne voitaisiin ottaa käyttöön 1.8.2025 alkaen. Oppilaalle tarjottavien painotuspolkujen teemat ovat:

1. Taiteet ja luovuus,

2. Liikunta ja hyvinvointi,

3. Kielet ja vaikuttaminen ja

4. Tieteet ja teknologia.

Opetuksen painottaminen toteutetaan valinnaisaineiden tuntien kautta, minkä vuoksi kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman lukuihin 1.6 Painotettu opetus ja 10. Valinnaisuus tulisi tehdä tarvittavia päivityksiä. Jokaisen neljän painotuspolun teeman alle tulisi rakentaa kaksi tai kolme kahden vuosiviikkotunnin mittaista pitkää valinnaisainetta sekä useampia yhden vuosiviikkotunnin mittaisia lyhyitä valinnaisaineita. Näiden valinnaisten aineiden avulla varmistetaan oppilaalle monipuolinen ja valitun teeman mukainen painotuspolku. Tämä mahdollistaa, että kaikkiin turkulaisiin kouluihin voidaan saada aikaan painotetun oppimisen polku oppijalähtöisesti toteutettuna. Tämän mahdollistaa osaltaan myös koulujen riittävä koko eli oppilasmäärä.

Lisäksi on todettava, että opetus- ja kulttuuriministeriö tulee päättämään opetuksen lisäämisestä perusasteen alimmilla luokilla kaikkien kuntien osalta painottuen äidinkieleen ja matematiikkaan aivan keskeisimpien perustaitojen vahvistamiseksi.

Muutokset olisi mahdollista toteuttaa 1.8.2025 lukien, jolloin opetussuunnitelmia muutenkin tullaan muuttamaan sekä sisältöjen että tuntijaon osalta. Opetussuunnitelmasta päättää aikanaan suomenkielinen jaosto.

2. Kokonaan uudet koulut

Turussa on lähivuosina valmistumassa kaksi kokonaan uutta koulua: Karhunaukio ja Linnakaupunki. Uusien koulujen opetussuunnitelma (ml. mahdollinen painotus) tulisi päättää viimeistään koulun rakennustöihin ryhdyttäessä eli tosiasiassa jo vuoden 2024 aikana.

3. Vieraskieliset oppilaat ja erikoisluokat

Turkulaisessa peruskoulussa vieraskielisiä oppilaita on jo yli 20 %. Kuitenkin erikoisluokilla vieraskielisiä on noin 5 % eli vain noin neljäsosa. Yksi erityisen kritiikin kohde erikoisluokkia kohtaan on ollut, että vieraskielisten oppilaiden osuus on jäänyt vähäiseksi, vaikka useillakaan erikoisluokilla ei vaadita korostunutta suomen kielen hyvää hallintaa. Marraskuussa 2023 on lisätty monikielistä ja monikanavaista tiedottamista kevätkauden 2024 hakuja ajatellen. Panostuksen vaikutukset olisivat nähtävissä jo keväällä 2024 ja muutos voisi olla havaittavissa elokuussa 2024. Koska asia ei vaadi minkään toimielimen päätöstä, ollaan asiaa jo toteuttamassa tällä hetkellä. Ensi vaiheen tavoitteeksi on perusteltua asettaa, että jo ensi syksyllä aloittavista erikoisluokkalaisista 10 % olisi vieraskielisiä. Tämän toteuttamiseksi on jo lisätty monikielistä tiedottamista erityisesti vieraskieliselle väestölle.

Mikäli vieraskielisten oppilaiden määrää saadaan lisättyä erikoisluokilla, vähenee samalla vieraskielisten osuus tavallisilla luokilla.

4. Kielitarjonnan vahvistaminen ja vieraiden kielten osaamisen lisääminen

Vieraiden kielten opiskelu on Turussa ja muualla Suomessa supistunut voimakkaasti 1990-luvun puolivälistä lähtien. Kielitarjontaa tulisi pyrkiä vahvistamaan erityisesti keskusta-alueen ulkopuolella, jotta pormestariohjelmassa korostunut lähikoulujen vetovoima kasvaisi. Kielipolku peruskoulusta toiselle asteelle säilytetään ennallaan, mutta samaan aikaan etsitään toimia, jolla voidaan paremmin mahdollistaa eri polkuvaihtoehtojen toteutuminen turvaten oppilaiden oikeudet valitsemansa vieraan kielen opiskeluun.

Kasvatuksen ja opetuksen osalta linjattu, että Topeliuksen, Aunelan ja Pansion koulujen ja toisaalta Pääskyvuoren, Hannunniitun ja Nummenpakan koulujen osalta voitaisiin toteuttaa sellaisia linjauksia ja etsiä uudenlaisia kielenopetuksen toteuttamistapoja, joilla voidaan varmistaa harvinaisempien kielten opiskelumahdollisuudet. Asiaa on mahdollista kokeilla lähi- ja etäopetuskokeiluin jo lukuvuoden 2024-2025 valintojen yhteydessä, ja mikäli kokemukset ovat myönteisiä, voidaan toimintaa laajentaa myös muiden koulujen alueelle.

Kokonaisuudesta on todettava, että turkulaisten peruskoululaisten kielivaranto (eri kielten osaaminen) on maahanmuuton vuoksi laajempaa kuin koskaan aikaisemmin. Oman äidinkielen opetusta annetaan tällä hetkellä useilla eri kielillä vieraskielisille peruskoululaisille (26 kieltä: albania, arabia, bosnia, englanti, espanja, hebrea, hollanti, italia, japani, kiina, kurdi, liettua, pashtu, persia, portugali, puola, ranska, saksa, somali, thai, turkki, ukraina, unkari, venäjä, vietnam ja viro). Kaupungin ja valtion panostus vieraiden kielten opettamiseen on Turussa joka tapauksessa mittavaa. Haasteena on, että äidinkieleltään suomen- tai ruotsinkielisten oppilaiden vieraiden kielten osaaminen on kaventunut ja yksipuolistunut viime vuosikymmeninä. Toisaalta englannin kielen osaaminen paranee koko ajan.

Esimerkiksi MAI venäjän opetusta varten on perustettu yhteensä 15 eri opetusryhmää, joissa opiskelee kaikkiaan 160 oppilasta. Määrä on lähes kaksinkertainen siihen nähden, kuinka paljon venäjää opiskellaan Puolalan kieliluokalla.

5. Kieliluokka ja kielikylpytoiminnan kehittäminen

Kieliluokkatoimintaa on Turussa ollut 1990-luvun puolivälistä alkaen. Kieliluokka ja kielikylpytoiminta alkavat 1. luokalta lähtien. Muutenkin kielten opetusta on vuosien aikana varhennettu niin, että aiemmin 3.-luokalta alkanut ns. pitkän vieraan kielen (A1) opiskelu alkaa nykyään jo 1. vuosiluokalla. Siten ero tavallisen luokan ja erikoisluokan välillä on kaventunut. Tällä hetkellä kieliluokkien ja kielikylvyn tarjonta on Turussa seuraava:

- englanti (Puolalan koulu)

- saksa (Puolalan koulu)

- suomi-venäjä (Puolalan koulu)

- ruotsin kielikylpy (Luostarivuoren koulu)

- ranska (Vähä-Heikkilän koulu)

Lisäksi englannin kieleen painottunutta opetusta järjestetään Wäinö Aaltosen koulussa.

Kansainvälisen koulun opetuskielenä on englanti. Kaupunki on linjannut, että Turun kansainvälinen koulu siirtyy Varissuolta Kupittaalle todennäköisesti tammikuussa 2026 sen jälkeen, kun koulun käyttöön peruskorjattavan rakennuksen rakennustyöt ovat valmistuneet. Samassa yhteydessä koulun oppilasmäärää on mahdollista kasvattaa merkittävästi nykyisestä (250 opp -> 450 opp).

Myöhemmin saattaa olla tarpeen päättää, millä tavoin ja missä englanninkielistä opetusta Turussa järjestetään. Koska 2020-luvun lopun kysyntätilanne on epäselvä, tulee asiassa tehdä tarvittavat linjaukset 2020-luvun jälkipuoliskolla. Tästä syystä Puolalan koulun, Wäinö Aaltosen koulun tai Kansainvälisen koulun toimintaan ei esitetä nyt minkäänlaisia muutoksia.

Ruotsin kielikylvyn tilanne on tarpeellista arvioida myöhemmin uudestaan, jotta voidaan turvata ruotsinkielisen opetuksen määrä erityisesti ylimmillä vuosiluokilla ja samalla turvata oppilaiden suomen kielen riittävä kehittyminen. Päätös voidaan tehdä, kun uusi St Olofsskolan on valmistunut tai valmistumassa. Tällä hetkellä valmistumisaika saattaa olla vuoden 2028 alku. Asia on ollut kasvatus- ja opetuslautakunnan käsittelyssä aiemmin syksyllä.

Ranskan ja saksan kieliluokkatoimintaan on ollut kiinnostusta, ja usein on käynyt niin, että useampikin englannin kieleen hakeutunut onkin päätynyt nimenomaan saksan kieliluokalle. Sekä saksan että jonkin verran myös ranskan osalta haasteena on ollut, että opetuksen järjestäminen yläkoulussa on vaikeutunut, koska kielitaitoisia aineenopettajia ei ole onnistuttu rekrytoimaan. Erityisenä piirteenä on todettava, että Ranskan ja saksankielisten maiden lähetystöt ovat merkittävästi tukeneet ja osoittaneet mielenkiintoa toimintaa kohtaan.

Venäjän kieliluokkatoiminta voitaisiin lopettaa vähäisen kysynnän vuoksi ja siksi, että opettajien osaamisvajeen vuoksi opetusta ei tosiasiassa ole voitu toteuttaa lainkaan vuosiluokilla 7-9. Hakijamäärä on aivan riittämätön oman luokan perustamiseen, joten toimintaa pyöritetään yhdysluokkatoimintana, jonka seurauksena luokalle voidaan vuosittain ottaa noin 12 oppilasta. Myös toiminnan kustannukset ovat nousseet varsin korkeiksi.

Saatujen selvitysten mukaan kustannukset Puolalan koulussa jakautuvat voimakkaasti ja ovat suurimmillaan venäjän ja saksan kieliluokilla ja pienemmät englannin, ruotsin ja ranskan luokilla suuremman oppilasmäärän vuoksi. Kustannukset kaikilla kieliluokilla ovat jokseenkin samanlaiset, mutta venäjän osalta suurimmat, johtuen oppilaiden vähäisestä määrästä, jolloin yksikkökustannus oppilasta kohti nousee korkeaksi.

Asiaa on esitelty aiemmin kasvatus- ja opetuslautakunnalle 12.12.2023. Toiminnan lopettaminen tapahtuisi siten, että uusien oppilaiden ottaminen luokalle lopetettaisiin 1.8.2025 lukien.

6. Valintaprosessi ja resurssointi eri kieliluokilla yhdenmukaistetaan.

Kieliluokkien valintaprosessissa on käytetty apuna testausta, jolla on voitu varmistaa, että opiskelu myöhemmin etenee eikä voimakkaita oppimiseen liittyviä pettymyksiä pääsisi syntymään. Venäjän osalta, jossa on käytetty haastattelua, tulisi yhdenmukaisen kohtelun vuoksi myös siinä siirtyä yhdenmukaiseen testaukseen lukuvuoden 2024 - 2025 alusta, mikäli venäjän kieliluokkatoiminta päätetään säilyttää.

Lisäksi rehtoreiden tulisi lukujärjestyksiä, resurssointia ja koulukohtaista opetusta suunniteltaessa muistaa, että oppilaita ja oppilaisryhmiä tulisi kohdella yhdenvertaisesti ja niiden linjausten mukaisesti, mitä erityisesti on päätetty positiivisen diskriminaation pohjalta.

7. Liikunnan erikoisluokat

7.-luokalta alkavaa Urheilijan polkua vahvistetaan ja otetaan Rieskalähteen koulu uudeksi koulumahdollisuudeksi ensisijaisesti koulun omille oppilaille. Lyseossa on oltu asiasta kiinnostusta, mutta pysyvien koulutilojen puutteen ja puutteellisten liikuntatilojen vuoksi asia ei ole nyt ajankohtainen. Tässä vaiheessa on hyvin perusteltua saada toimintaan mukaan peruskoulu läheltä Impivaaran liikuntamahdollisuuksia.

Muilta osin liikuntaluokat voisivat jatkaa, ja mikäli liikuntapaikkaverkostoon myöhemmässä vaiheessa tulee joitakin muutoksia, tulee tilannetta arvioida uudestaan. Kaupungin liikuntapaikkaverkosto on uudistumassa, mutta samaan aikaan pyritään parantamaan koulujen yhteydessä olevia sisä- ja ulkoliikuntapaikkoja. Logistisista syistä olisi perusteltua, että koulut ja liikuntapaikat sijaitsevat mahdollisimman lähellä toisiaan.

Vasaramäen koulun liikuntalinjatoiminta voitaisiin lopettaa vuosiluokilla 3-6. Nykykäsityksen (Huippu-urheiluyksikkö/Olympiakomitea ja Urheiluakatemia) mukaan liikuntalinjatoiminta alkaa liian varhaisessa vaiheessa eikä palvele sen paremmin huippu-urheilua kuin tavallista liikunnan edistämistä. Liikuntalinjasta luopuminen mahdollistaa Vasaramäen koulussa jopa sen, että yleistä liikkumista voidaan edistää ja liikuntaa tarjota valinnaisaineena suuremmalle joukolle. Lisäksi on todettava, että 3. ja 4.-luokkalaisten liikkuminen paikasta toiseen sisältää vielä ylimääräisiä riskejä liikenneturvallisuudenkin näkökulmasta. Oppilaiden ottaminen voitaisiin lopettaa 1.8.2025. Asiaa on erikseen esitelty lautakunnalle 12.12.2023.

Liikuntaluokkatoiminta perustuu Turussa edelleen urheiluun. Samaan aikaan kuitenkin pitää jatkuvasti pyrkiä lisäämään lasten ja nuorten liikunnallisuutta, koska lapset ja nuoret myös Turussa liikkuvat riittämättömästi terveytensä ja muun hyvinvointinsa näkökulmasta.

8. Musiikki ja kuvataide

Musiikin ja kuvataiteen osalta muutoksia ei nyt tehdä. Musiikin erikoisluokkatarjonta on viime vuosina supistunut kysynnän puutteen vuoksi merkittävästi. Lisäksi musiikin erikoisluokkatoiminta kytkeytyy Puolalanmäen lukion musiikin erikoistehtävään ja kaupungin omistaman Konservatorion toimintaan. Kun kaupunkiin ollaan lisäksi rakentamassa musiikin ystäville Musiikkitaloa, vaikuttaisi erikoiselta, jos tämä mahdollisuutta oltaisiin nyt kaventamassa. Kuvataiteen osalta muutoksia ei nyt tehdä, mutta Luostarivuoren koulun olisi tarpeen kiinnittää huomiota siihen, että koulutukseen valitut ovat voimakkaasti segregoituneet sukupuolen mukaan ja että tätä eroa olisi tarpeen kaventaa. Laajemmassa viitekehyksessä on syytä muistaa, että kaupunki on panostanut kuvataiteeseen myös merkittävästi muulla tavoin (Taiteen talo).

9. Matematiikka

Matematiikan erikoisluokkatoimintaa on alakoulussa Raunistulassa ja yläkoulussa Rieskalähteessä. Kysyntä on ollut viime vuosien aikana hiipuvaa. Kaupungissa on ollut useita vuosia käynnissä STEAM-hanke, jonka tarkoituksena on ollut edistää matematiikan ja luonnontieteiden osaamista, koska kaikissa korkeakouluissa on suuri kysyntä juuri em. aineiden osaajista. STEAM-hanke on osaltaan mahdollistanut sen, että osaajien määrä on lisääntynyt ja korkeakouluihin on ollut riittävästi hakijoita, koska alan työllisyysmahdollisuudet ovat hyvät. STEAM-hanke on ollut suosittu varhaiskasvatuksessa ja kaikilla kouluasteilla. Erikoisluokkatoiminnan lisäämisen sijasta tulisikin lisätä laaja-alaisesti matemaattisten ja luonnontieteellisten aineiden osaamista jokaiset turkulaisen lapsen ja nuoren osalta varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.

Taloudellisten vaikutusten arviointi

Suorat vaikutukset

Edellä kuvattujen uudistusten suorat taloudelliset vaikutukset ovat kustannuksia kohtuullisessa määrin lisääviä (opetustuntimäärän kasvattaminen +2 vvt, 400.000 euroa ja toisaalta kustannuksia vähentäviä (venäjän kieliluokka, 52.000 euroa ja liikuntalinja 15.000 euroa). Muutoksen nettokustannusvaikutus olisi siis 323.000 euroa.

Epäsuorat vaikutukset

Vaikeammin arvioitavissa oleva asia on, että tarve koulujen järjestämälle muulle toiminnalle jossain määrin voi vähetä, koska koulupäivät varsinkin alakouluissa tulee pitenemään vuonna 2025. Tällä on muita kustannuksia alentava vaikutus, koska opetus- ja kulttuuriministeriön päättämä tuntimäärän lisääminen on tarkoitus korvata kunnille. Sitä, missä määrin turkulaisia lapsia saadaan kannustettua vieraiden kielten opiskeluun ja mitä kustannuksia se tulisi aiheuttamaan, on vaikea arvioida. Määrä tulee olemaan joka tapauksessa alle 100.000 euroa.

Lapsivaikutusten arviointi

Raporttia tehtäessä käytiin läpi laaja kuulemiskierros, millä tavoin asia vaikuttaa peruskouluikäisiin ja mitä vaikutuksia asialla on toisen asteen koulutukseen. Selvitykset kohdennettiin kasvatuksen ja opetuksen henkilöstöön, huoltajiin ja oppilaisiin. Erilaisten kuulemisten yhteydessä on käynyt ilmi, että opetusta on tarpeen edelleen kehittää lähikouluissa eri puolilla kaupunkia ja tarjota oppilaille monipuolisempia valinnaisainemahdollisuuksia. Uusia erikoisluokkia ei haluta vaan muun tyyppisiä keveämpiä ja vähemmän segregoivia ratkaisuja. Pikemminkin on käymässä niin, että hakeutuminen perinteisille erikoisluokille on vähentynyt ja osin loppumassa kokonaan tämänkin selvitysprosessin aikana.

Selvitystyötä on tarpeen edelleen jatkaa ja muutostarpeet saadun palautteen pohjalta on perusteltua käsitellä lautakunnassa uudestaan syksyllä 2025.

Kuulemisen jatkaminen

Jotta kuntalaisia edelleen voitaisiin kuulla, tulisi osallistamisprosessia edelleen jatkaa. Siksi kasvatus- ja opetuslautakunnalle esitetään, että lautakunta pyytää asiakokonaisuuksista 1-9 kirjalliset lausunnot viimeistään 6.2.2024 ja että asian käsittely jatkuu kasvatus- ja opetuslautakunnan helmikuun 2024 kokouksessa.

Asiassa aiemmin annetut lausunnot esim. Suomalais-venäläisen kieliluokan toimintaan liittyen otetaan huomioon, eikä niitä ole tarpeen lähettää uudestaan.

Liite 2                                  Esitysmateriaali

Kasvatus- ja opetusjohtaja Timo Jalonen:

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää pyytää asiasta lausunnot kaikilta peruskouluilta, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen palvelualuejohtajilta sekä kaikilta muiltakin tahoilta, jotka asiassa haluavat jotakin lausua. Lausunnot on annettava viimeistään 6.2.2024 mennessä. Lausunnon voi antaa kaikkiin kohtiin 1-9 tai vain haluamaansa kohtaan. Lausunnot tulee jättää sähköpostiin kasvatusjaopetuslautakunta@turku.fi otsikolla ”Erikoisluokkalausunto” sekä erikseen kertoa, mihin asiakohtaan tai kohtiin lausunnon haluaa antaa.

Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan kokouksessa.