1.

Kaupunginhallitus päätti 18.12.2023 § 474, ettei se ota käsittelyynsä kasvatus- ja opetuslautakunnan 12.12.2023 pöytäkirjaa eikä ruotsinkielisen jaoston 7.12.2023 pöytäkirjaa

2.

Kaupunginhallitus päätti 21.12.2023 § 482, ettei se ota käsittelyynsä suomenkielisen jaoston 19.12.2023 pöytäkirjaa.

3.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on 11.12.2023 myöntänyt ammatillisen koulutuksen järjestäjille noin 15 miljoonaa euroa vuoden 2023 strategiarahoituksena. Rahoitusta myönnettiin viiteen ammatillisen koulutuksen kehittämiskokonaisuuteen.

Rahoituksella kehitetään mm. ammatillisen koulutuksen johtamista, koulutuksen järjestäjien digitalisaatiokyvykkyyttä, vieraskielistä opetusta ja ammattitaitokilpailuja. Lisäksi rahoituksella tuetaan koulutuksen järjestäjien yhdistymisiä.

Strategiarahoitusta voidaan myöntää hakemuksesta koulutuksen järjestäjille, joilla on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukainen ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa.

Johtamista, koulutuksen järjestäjien digitalisaatiokyvykkyyttä ja vieraskielistä opetusta koskeva kehittämistoiminta tapahtuu koulutuksen järjestäjien laajana yhteistyönä verkostohankkeissa. Turun kaupunki sai rahaa verkostohankkeeseen lähes 4,0 miljoonaa euroa. Hankeavustus on tarkoitettu ammatillisen koulutuksen johtamisen kehittämiseen.

4.

Opetusministeri Anna-Maja Henriksson on 12.12.2023 myöntänyt 12 miljoonaa euroa yhteisöllisen opiskeluhuollon vahvistamiseen. Avustus koskee esi- ja perusopetusta, lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia sekä oppivelvollisten koulutusta järjestäviä vapaan sivistystyön oppilaitoksia, ja se on tarkoitettu vuosille 2024 - 2025.

Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan koulun tai oppilaitoksen toimintakulttuuria ja toimia, joilla edistetään oppilaiden ja opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia, vuorovaikutusta, osallisuutta, koulu- ja opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä esteettömyyttä.

Valtion erityisavustusta voidaan käyttää yhteisöllisen opiskeluhuollon ja ennaltaehkäisevän työn kehittämiseen sekä oppilaiden ja opiskelijoiden mielenterveyden tukemiseen. Avustuksella voidaan palkata erityisesti mielenterveys- ja hyvinvointiosaamista omaavaa henkilöstöä opettajien ja opetusryhmien tueksi.

Avustusta voi käyttää myös yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintamallien ja menetelmien kehittämiseen.

Avustusta myönnettiin 218 koulutustoimijalle yhteensä 12 000 000 euroa. Turku sai avustusta runsaat 413 000 euroa.

5.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 13.12.2023: Oppivelvollisuuden laajentamisen maksuttomuuden toteutumista selvittäneessä tutkimuksessa tarkasteltiin uudistuksen tuomia muutoksia, oppimateriaalien ja työvälineiden käyttöön saamista sekä maksuttomuuden toteutumista kokonaisuudessa opiskelijoiden ja oppilaitosten henkilökunnan näkökulmista. Selvityksessä havaittiin, että erityisesti opiskelijat ovat olleet hyvin tyytyväisiä uudistukseen. Oppimateriaalien maksuttomuus on mahdollistanut paremman taloudellisen tilanteen isolle osalle vastaajista.

Opiskelijat ovat kohdanneet haasteita oppimateriaaleihin ja laitteisiin liittyen verrattain vähän. Opiskelijat nostivat esiin erityistarpeiden huomioinnin tarpeellisuuden ja esimerkiksi lukihäiriöstä johtuvat haasteet. Henkilöstö on ollut pääsääntöisesti tyytyväisiä käytössä oleviin oppimateriaaleihin ja laitteisiin. Uudistus on vauhdittanut digitaaliseen oppimateriaaliin siirtymistä. Muutoksiin on suhtauduttu kuitenkin melko myönteisesti. Selvityksessä havaittiin opettajien suhtautumisen olevan sitä myönteisempää, mitä enemmän heillä on vaikutusmahdollisuuksia käytössä oleviin oppimateriaaleihin ja työvälineisiin.

Selvitys toteutettiin marraskuun 2022 ja marraskuun 2023 välisenä aikana. Selvityksessä toteutettiin asiantuntijahaastatteluita, koulutuksen järjestäjien haastatteluita sekä kyselyjä ammatillisen ja lukiokoulutuksen järjestäjille, henkilöstölle ja opiskelijoille. Selvityksen kyselyihin vastasi yli 8 000 henkilöä eri puolilta Suomea.

Selvityksen perusteella koulutuksen järjestäjillä on käytössään erilaisia käytäntöjä sen suhteen, miten oppimateriaaleja ja työvälineitä hankitaan, huolletaan, miten ne annetaan opiskelijoiden käyttöön ja ketkä osallistuvat eri prosesseihin. Osalla hankintaprosessit olivat kokonaisuudessaan sujuvia jo uudistuksen alkaessa, osa loi uudet toimintamallit alusta alkaen.

Kustannustehokkuudessa havaittiin olevan vielä osin kehittämisen tarvetta, mutta tilanne on parantunut kokonaisuudessaan jo uudistuksen lähtötilanteesta.

Kehittämistarpeiksi tunnistettiin hankintaprosessiosaamisen kehittäminen, resurssien lisääminen tai tekemisen uudelleen organisointi. Yhteinen kehittäminen, yhteistyö ja koulutukset auttavat koulutuksen järjestäjiä ja oppilaitosten henkilökuntaa kehittämistyössä. Digitaalisiin materiaaleihin liittyvä lisenssikokonaisuutta tulisi uudistaa opiskelijoiden ja koulutuksen järjestäjien etuja palvelevaan muotoon. Maksuttomuuden piiriin kuuluvien ja kuulumattomien opiskelijoiden sekoittuminen ammatillisen puolen opetuksessa on asia, johon toivotaan ratkaisua.

Selvityksen on tilannut opetus- ja kulttuuriministeriö ja toteuttanut Owal Group Oy.

6.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt ammatillisen koulutuksen järjestäjien rahoituksesta vuoden 2024 varsinaisella suoritepäätöksellä. Rahoitus kasvaa ensi vuonna hieman yli 111 miljoonalla eurolla edellisen vuoden vastaavasta päätöksestä.

Varsinainen suoritepäätös on ammatillisen koulutuksen järjestäjien kannalta merkittävin vuosittainen valtionosuusrahoitusta koskeva päätös. Rahoituksessa otetaan huomioon muun muassa koulutuksen järjestäjälle tavoitteeksi asetetut opiskelijavuodet, tutkintosuoritukset, opiskelijoilta ja työelämältä kerättävä palaute sekä opiskelijoiden työllistyminen ja jatko-opiskeluun siirtyminen.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjille myönnettiin ensi vuodelle nyt tehdyllä päätöksellä noin 2,14 miljardia euroa. Määrä on hieman yli 111 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa suoritepäätöksessä. Rahoitus myönnettiin 135 koulutuksen järjestäjälle.

Myönnettyä rahoitusta kasvattivat etenkin valtion ja kuntien rahoitusosuuksiin tehtävät indeksitarkistukset, jotka ammatillisessa koulutuksessa tehdään täysimääräisesti, sekä oppivelvollisuuden laajentamisesta aiheutuva määrärahan lisäys. Lisäksi vuodelle 2024 jätettiin aiempaa pienempi osa talousarvion määrärahasta jaettavaksi myöhemmin varainhoitovuoden aikana. Myöntämällä suurempi osuus rahoituksesta jo nyt tuetaan koulutuksen järjestäjien päätöksentekoa ja ennakointia.

Myönnettyyn rahoitukseen sisältyvät määräaikaiset lisäykset lähihoitajakoulutuksen lisäämiseen ja oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen uudistamisen kokeiluun. Henkilöstömitoituksen muutoksesta tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon toimintayksikössä päätettäessä asetettiin tavoitteeksi 5 000 uuden lähihoitajan kouluttaminen vuoteen 2025 mennessä. Määräaikainen lisäys tämän tavoitteen saavuttamista varten vuosille 2020-2024 ammatillisen koulutuksen määrärahaan on ollut yhteensä 133 miljoonaa euroa. Vuodelle 2024 kohdentuva osuus on 16,5 miljoonaa euroa, ja lisäys on tarkoitettu ensisijaisesti edeltävien vuosien lisärahoituksilla käynnistettyjen koulutusten loppuunsaattamiseen.

Oppisopimuksen koulutuskorvauksen uudistamisen kokeiluun myönnettiin niin ikään lisärahoitusta viimeistä kertaa vuonna 2024. Oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen määräytymisperusteita uudistamista varten on käynnissä kolmivuotinen kokeilu, jonka tavoitteena on tukea paremmin nuorten kouluttautumista ja työllistymistä. Kokeilun aikana tarkoituksena on, että työnantaja saa alle 20-vuotiaasta vailla toisen asteen tutkintoa olevasta ammatillista perustutkintoa suorittavasta oppisopimusopiskelijasta suuremman koulutuskorvauksen kuin muista oppisopimusopiskelijoista. Kokeiluun on myönnetty viiden miljoonan euron vuotuinen lisärahoitus vuosille 2022–2024.

Turun kaupunki sai rahoitusta 50 644 846 euroa.