1.

Kaupunginhallitus päätti 30.10.2023 § 397, ettei se ota käsittelyynsä kasvatus- ja opetuslautakunnan 10.10.2023, ruotsinkielisen jaoston 11.10.2023 tai suomenkielisen jaoston 26.10.2023 pöytäkirjoja

2.

Kaupunginhallitus päätti 6.11.2023 § 413, ettei se ota käsittelyynsä kasvatus- ja opetuslautakunnan 31.10.2023 pöytäkirjaa

3.

Kaupunginvaltuusto päätti 13.11.2023 hyväksyä vuoden 2024 toiminta- ja taloussuunnitelman.

4.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 31.10.2023: Opetusministeri Anna-Maja Henriksson on nimittänyt ammatillista koulutusta ja lukiokoulutusta koskevien hallitusohjelmakirjausten toimeenpanon valmisteluun kolme työryhmää ja niiden tueksi kaksi seurantaryhmää. Ryhmissä on edustettuina ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen koulutuksen järjestäjiä, opiskelijoita, opettajia sekä muita keskeisiä sidosryhmiä edustavia tahoja.

Lukiokoulutuksen työryhmä valmistelee esitykset hallitusohjelman kirjauksiin lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamisesta, englanninkielisen ylioppilastutkinnon mahdollistamisesta, lukiodiplomien valtakunnallisen kriteeristön kehittämisestä, yhden pakollisen ylioppilaskokeen korvaamisesta lukiodiplomilla sekä lukiolaisen oikeudesta tukiopetukseen.

Ammatillisen koulutuksen työryhmä puolestaan valmistelee esitykset hallitusohjelman linjauksiin rahoitusmallin ja toiminnan ohjauksen uudistamisesta sekä tilauskoulutuksen mahdollistamisesta Euroopan talousalueen kansalaisille samaan tapaan kuin korkeakouluissa.

Kolmannen työryhmän tehtävänä on oppimisen tuen kehittäminen molemmissa toisen asteen koulutuksissa. Oppimisen tuen kehittämiseen liittyviä asioita käsitellään kummassakin seurantaryhmässä.

Seurantaryhmät ja työryhmät on asetettu vuoden 2024 loppuun asti. Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on antaa tarvittavat lakiesitykset syksyllä 2024.

5.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.11. 2024: Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen digitalisaatiolle valmistui kansallinen tavoitetila. Tavoitetilalla tuetaan varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen toimijoiden työtä kehittää digitalisaatiota pitkäjänteisesti ja yhtenäisesti. Vahva ja välittävä Suomi -hallitusohjelma edellyttää digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämistä entistä paremmin suomalaisen koulutusjärjestelmän kehittämisessä.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla ei ole aiempaa kansallista digitalisaation tilannekuvaa. Tavoitteena on, että yhteisen tavoitetilan kautta kaikki varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen toimijat voisivat tehdä pitkäjänteistä, ennakoivaa ja strategisesti ohjattua työtä tavoitetilan toteutumiseksi.

Digitalisaatio käsitteenä kattaa pyrkimykset digitoida, digitalisoida ja muutoin edistää organisaatioiden, palveluiden tai toimintojen kehittämistä digitaalisen teknologian, mm. tekoälyn, keinoin. Toimialan henkilöstölle digitalisaatio on tarkoittanut paljon uuden oppimista. Heillä on nykyään käytössään laaja valikoima digitaalisia opetusmateriaaleja. Digitaaliset oppikirjat, artikkelit, videot ja vuorovaikutteiset sovellukset ovat tulleet osaksi henkilöstön arkea.

Tavoitetilan kuvaus on jatkoa Suomen digitaalisen kompassin sekä Kasvatuksen ja koulutuksen digitalisaation linjausten 2027 julkaisuille. Julkaisussa konkretisoidaan kansallisia digitalisaation tavoitteita nimenomaan varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen näkökulmasta.

Työtä toimialan digitalisaation saralla jatketaan hankkeessa ”Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön digitalisaation viitekehys”, jossa määritellään opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja toimialan yhteistyönä kehittämistyötä ohjaavat periaatteet, tavoitetila ja toimenpiteet digitalisaation eri osa-alueille.

6.

Valtioneuvosto 9.11.2023: Valtioneuvosto vahvisti keskimääräiset yksikköhinnat vuodelle 2024. Lukiokoulutuksessa se on 7 943 euroa opiskelijaa kohden. Taiteen perusopetuksen keskimääräinen yksikköhinta on 89,34 euroa opetustuntia kohden ja kansalaisopiston keskimääräinen yksikköhinta 95,18 euroa opetustuntia kohden.

Asetusehdotuksen mukaisen rahoituksen määrä on yhteensä noin 1 141 miljoonaa euroa.

Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä lukiokoulutuksen toiminnan laadun ja laajuuden muutoksena on otettu huomioon oppivelvollisuuden laajentamisen määrärahalisäys vuodelle 2024, yhteensä 61,2 milj. euroa. Määrärahalisäys perustuu oppivelvollisten opiskelijoiden maksuttomiin oppimateriaaleihin, oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyviin ohjaus- ja valvontatehtäviin sekä erityisen tuen järjestämiseen lukiokoulutuksen järjestäjän järjestämässä tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa.

Vuoden 2024 keskimääräiset yksikköhinnat perustuvat vuoden 2019 toteutuneisiin käyttökustannuksiin.

Asetus tulee voimaan 1.1.2024.