1.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.10.2023: Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus vuoden 2024 talousarvioesityksestä on 8,0 miljardia euroa, mikä on 274 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Talousarvioesitys toteuttaa pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaa panostamalla koko väestön koulutus- ja osaamistason nostoon. Talousarvioesityksen toimilla pyritään parantamaan tieteen vaikuttavuutta sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan edellytyksiä. Taidetta ja kulttuuria tehdään ja hyödynnetään monipuolisesti. Kaikenikäisten liikkuva elämäntapa vahvistuu.

Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus sekä vapaa sivistystyö

Varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen sekä vapaaseen sivistystyöhön esitetään yhteensä 823,4 miljoonaa euroa, mikä on 100 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Alenema johtuu pääosin ukrainalaisten varhaiskasvatuksen ja perusopetukseen valmistavan koulutuksen määrärahatarpeen vähentymisestä.

Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämiseen ehdotetaan hallitusohjelman toimenpiteiden vuoksi 50 miljoonan euron lisäystä. Määrärahalisäys kohdistettaisiin valtionavustuksina varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin. Tämän lisäksi esitetään miljoona euroa yhden vuosiviikkotunnin lisäämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen aikaisemman päätöksen mukaisesti.

Vapaan sivistystyön rahoitukseen ehdotetaan 168,3 miljoonaa euroa. Määrärahaan sisältyy hallitusohjelman mukainen 3 miljoonan euron lisäys kansanopistojen oppivelvollisuuskoulutukseen sekä 20,5 miljoonan euron vapaan sivistystyön valtionosuuksien leikkaus vuoden 2023 talousarvioon verrattuna. Ruotsinkieliseen kotoutumiskoulutukseen esitetään miljoonan euron lisäystä vuodelle 2024. Lisäksi naisjärjestöjen avustustasoa nostetaan 0,4 miljoonalla eurolla.

Toisen asteen koulutus

Ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen ehdotetaan 1 418 miljoonaa euroa, mikä on 74,6 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa.

Talousarvioesitykseen sisältyy valtionosuusmäärärahaa ammatilliseen koulutukseen 2 164 miljoonaa euroa ja lukiokoulutukseen 847 miljoonaa euroa. Luvut sisältävät ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen valtionrahoituksen lisäksi kuntarahoitusosuuden, jonka osuus on ammatillisessa koulutuksessa 1 130 miljoonaa euroa ja lukiokoulutuksessa 453 miljoonaa euroa.

Ammatillisen ja lukiokoulutuksen määrärahoilla rahoitetaan myös vuonna 2022 käynnistynyttä tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta (TUVA). Oppivelvollisuuden laajentamisen ja toisen asteen koulutuksen maksuttomuuden uudistuksen toimeenpanoon varattu määrärahataso nousee 129 miljoonaan euroon ja uudistuksen piirissä aloittaa jo neljäs ikäluokka.

Lisäksi talousarvioesitykseen sisältyy 10 miljoonan euron lisärahoitus oppimisen tuen järjestelmän kehittämiseen toisen asteen koulutuksen sektoreille. Tavoitteena on nivelvaiheesta toisen asteen tutkinnon suorittamiseen asti ulottuva selkeä ja saumaton oppimisen tuen järjestelmä.

2.

Opetushallitus 5.10.2023: Henkilötietojen luovuttaminen koulutuksen järjestäjältä opiskeluhuoltopalveluille

Turun kaupunki koulutuksen järjestäjänä kerää erilaisia tietoja opiskelijoista ja heidän huoltajistaan. Opiskelijoihin ja huoltajiin liittyvät tiedot ovat henkilötietoja. Näitä tietoja ovat esimerkiksi nimi- ja yhteystiedot, sekä opiskelijan koulutukseen liittyvät tiedot kuten poissaolo-, arvosana-, päätös- ja muut vastaavat tiedot. Opiskelijoista ja heidän huoltajistaan kerätyistä tiedoista muodostuu henkilörekistereitä, joiden tietoja tyypillisesti säilytetään ja käsitellään koulutuksen järjestäjän opiskelijahallinto- tai muussa vastaavassa järjestelmässä. Tiettyjä rekistereihin kuuluvia asiakirjoja saatetaan säilyttää myös perinteisinä paperiasiakirjoina.

Koulutuksen järjestäjä kerää opiskelijoiden ja huoltajien tietoja pääsääntöisesti lakisääteisen koulutuksen järjestämistä varten. Tätä tarkoitusta varten muodostuvaa henkilörekisteriä kutsutaan opiskelijarekisteriksi. Opiskelijarekisterin nimestä ei ole erikseen säädetty, joten nimeämiskäytännöt saattavat vaihdella eri koulutuksen järjestäjien välillä. Opiskelijarekisteriin sisältyy yleensä muun muassa opiskelijan ja hänen huoltajansa nimi- ja yhteystiedot, opiskelijan henkilötunnus, poissaolotiedot, arvosanat ja suoritetut opinnot, sekä opiskelijan pedagogisen tuen tarpeeseen liittyviä asiakirjoja.

Koulutuksen järjestäjä kerää opiskelijoiden ja näiden huoltajien tietoja myös opiskeluhuoltorekisteriin, joka on opiskelijarekisteristä erillinen rekisteri. Opiskeluhuoltorekisterin nimestä, sisällöstä ja sen tietojen luovuttamisesta on säädetty erikseen opiskeluhuoltolaissa. Eri koulutusmuotoja koskevat tiedot muodostavat erilliset rekisterit. Rekistereiden tunnistaminen ja erottaminen on tärkeää, sillä esimerkiksi tietojen luovutuksen perusteena oleva sääntely vaihtelee osittain rekisterien välillä.

Henkilörekisterin pitämisestä ja siihen kuuluvien henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuudesta vastaa rekisterinpitäjä. Opiskelijarekisterin ja opiskeluhuoltorekisterin osalta rekisterinpitäjänä toimii koulutuksen järjestäjä. Koulutuksen järjestäjä on siten vastuussa siitä, että näissä rekistereissä olevia tietoja käsitellään lainmukaisesti niiden koko elinkaaren ajan. Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia henkilötietoihin kohdistuvia toimia, kuten tietojen luovuttamista toiselle viranomaiselle.

Henkilötietojen luovuttamisesta on kyse esimerkiksi silloin, kun koulutuksen järjestäjä antaa opiskelijaa tai hänen huoltajaansa liittyviä tietoja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisille opiskeluhuoltopalvelujen ja monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi. Tietojen luovuttamisella tarkoitetaan siten muun muassa tilannetta, jossa koulutuksen järjestäjä antaa Wilma- tai muut vastaavat tunnukset kuraattorille, psykologille, lääkärille tai terveydenhoitajalle opiskelijan tai hänen huoltajansa tietojen katsomiseksi omasta tietojärjestelmästään. On kuitenkin tärkeää huomata, että henkilötiedot luovutetaan aina rekisterinpitäjinä toimivien viranomaisten välillä, vaikka tietoja pyytäisi toisen viranomaisen alaisuudessa työskentelevä henkilö.

Koulutuksen järjestäjän luovutettua tiedot opiskeluhuoltopalveluille, opiskeluhuoltopalveluissa vastataan saatujen tietojen lainmukaisesta käsittelystä ja rekisterinpidon vastuut määräytyvät sitä koskevan lainsäädännön perusteella. Saadut tiedot kirjataan yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa oppilas- ja opiskelijahuoltolain 20 §:n 2 momentin mukaisesti. Opiskeluhuoltoa toteuttavat terveydenhuollon ammattihenkilöt (terveydenhoitaja, psykologi ja lääkäri) kirjaavat opiskelijan yksilökohtaista työtä koskevat tiedot potilasasiakirjoihin, joiden käsittelystä säädetään potilaslain 12 §:ssä. Opiskeluhuollon kuraattorit kirjaavat opiskelijan yksilökohtaista työtä koskevat tiedot sosiaalihuollon asiakasasiakirjoihin, joiden käsittelystä säädetään laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä laissa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista. 1.1.2024 tulee voimaan uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023), ja se sisältää jatkossa potilas- ja sosiaalihuollon asiakasasiakirjoja koskevan sääntelyn.

Koulutuksen järjestäjä vastaa rekisterinpitäjänä siitä, että opiskelijoiden ja huoltajien tietojen luovutus opiskeluhuoltopalveluille on tehty lain mukaisesti. Koulutuksen järjestäjän on siten ennen tietojen luovutusta tarkistettava, että luovutukselle laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Koulutuksen järjestäjän on myös pystyttävä jälkikäteen osoittamaan, että käsittely on ollut kaikilta osin lain mukaista. Tätä kutsutaan rekisterinpitäjän osoitusvelvollisuudeksi. Henkilötietojen käsittelyä ja siihen liittyviä velvoitteita kuten osoitusvelvollisuutta on käsitelty tarkemmin Opetushallituksen tietosuojaoppaassa.