1.

Kaupunginhallitus päätti 2.10.2023 § 365, ettei se ota käsittelyynsä kasvatus- ja opetuslautakunnan 26.9.2023 pöytäkirjaa.

2.

Opetushallitus 21.9.2023: Kouluterveyskyselyn uusien tulosten mukaan suurin osan lapsista ja nuorista voi hyvin. Samaan aikaan osaa oppilaista ja opiskelijoista kuormittavat monet tekijät, kuten kiusaamisen tai häirinnän kokemukset tai vaikeudet löytää oma paikkansa kouluyhteisössä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä koulun kulttuurilla ja toimintatavoilla sekä jokaisella aikuisella on suuri merkitys.

Tuoreiden Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin, on tyytyväisiä elämäänsä ja heidän elintapansa ja arkirytminsä ovat pääosin kunnossa. Samaan aikaan kouluissa ja oppilaitoksissa on joukko lapsia ja nuoria, joiden hyvinvointia vaarantavat esimerkiksi lisääntyneet poissaolot tai kiusaaminen.

Kouluilla on tärkeä rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa ja mahdollisten ongelmien varhaisessa tunnistamisessa. Kouluhyvinvoinnin edistämiseen ja koululäsnäolon vahvistamiseen sekä esimerkiksi kiusaamisen vastaiseen työhön on kehitetty lukuisia menetelmiä ja toiminta­malleja.

Kouluterveyskyselyyn vastasi keväällä 2023 lähes 103 000 perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilasta (83 %), noin 91 000 perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilasta (73 %), noin 45 000 lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijaa (68 %) sekä reilut 21 000 ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden alle 21-vuotiasta opiskelijaa (31 %).

Koulupoissaoloihin tulee puuttua varhain

Huoli oppilaista ja opiskelijoista, joilla on paljon poissaoloja, on kasvanut kouluissa ja oppilaitoksissa. Poissaolojen lisääntyminen tulee esiin myös kevään 2023 Kouluterveyskyselyn tuloksissa.

Oppilaiden ja opiskelijoiden ilmoittamat sairauspoissaolot kasvoivat merkittävästi kaikilla kyselyn koulutusasteilla. Perusopetuksen 8. ja 9. luokilla poissaoloja sairauden vuoksi vähintään kuukausittain esiintyi 38,1 %:lla oppilaista. Vuosina 2017 ja 2019 vain joka neljäs oppilas (24-25 %) ilmoitti säännöllisistä sairauspoissaoloista. Lukioissa poissaoloja sairauden vuoksi vähintään kuukausittain oli 27,6 %:lla ja ammatillisessa koulutuksessa 30,3 %:lla opiskelijoista.

Luvattomia poissaoloja vähintään kuukausittain esiintyi perusopetuksessa 10 %:lla, ennalta sovittuja poissaoloja 12,2 %:lla ja poissaoloja muista syistä 16,4 %:lla oppilaista. Luvattomat poissaolot lisääntyivät vain hieman. Luvattomat poissaolot vähintään kuukausittain vähenivät lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa, vaikka niitä esiintyi ammatillisessa koulutuksessa selkeästi eniten eli 24,5 %:lla opiskelijoista. Lukioissa vastaava luku on 14,7 %.

Koulupoissaolojen ehkäisemisessä keskeistä on välittävä ilmapiiri ja varhainen puuttuminen huolenaiheisiin. Poissaolot laskevat oppimistuloksia ja ovat myös yhteydessä muihin oppilaiden hyvinvointia heikentäviin ja syrjäytymistä aiheuttaviin tekijöihin, kuten mielenterveysongelmiin ja riskikäyttäytymiseen. Joskus jopa yksittäisistä poissaoloista käynnistyy pitenevien poissaolojaksojen kierre, jonka jälkeen palaaminen normaaliin kouluarkeen vaikeutuu.

Opetushallitus kokoaa parhaillaan tietoa, tukimateriaalia ja paikallisia käytäntöjä keinoista, jotka tukevat erityisesti perusopetuksen oppilaiden säännöllistä koulunkäyntiä, kouluun kiinnittymistä ja ehkäisevät poissaoloja. Aiheesta on valmisteilla myös verkkosivustokokonaisuus ja loppuvuodesta täydennyskoulutus.

Kiusaaminen, väkivalta ja häirintä ovat edelleen yleisiä

Pitkään jatkuneen myönteisen kehityksen jälkeen vähintään kerran viikossa kiusaamista kokeneiden määrä on alkanut kasvaa. Kouluväkivallan ehkäisyn tärkeys nostetaan esiin myös hallitusohjelmassa.

Viikoittaista kiusaamista muiden oppilaiden taholta oli kokenut hieman alle joka kymmenes perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista (pojat 8 % ja tytöt 9 %) sekä 8. ja 9. luokan oppilaista (pojat 8 % ja tytöt 7 %). Lukiolaisista 1-2 % koki kiusaamista viikoittain ja ammattiin opiskelevista 4 %.

Opettajan taholta kiusaamista on lukuvuoden aikana kokenut 6 % perusopetuksen 4. ja 5. luokkien ja 14 % 8. ja 9. luokkien oppilaista sekä 6 % lukion ja 8 % ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista. Muun koulun aikuisen taholta kiusaamista oli koettu tätä harvemmin.

Häiritsevää seksuaalista ahdistelua ja ehdottelua oli edelleen kokenut lähes puolet (45 %) 8. ja 9. luokkalaisista tytöistä ja pojista 12 %. Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa tyttöjen kokema häirintä oli yleisempää. Fyysisen uhan kokemukset olivat kaikkein yleisimpiä 8. ja 9. luokan pojilla (21 %).

Opetushallitus on tuottanut useita aineistoja kouluille ja oppilaitoksille kiusaamisen ja häirinnän vastaiseen työhön.

Unen määrä kasvoi hiukan

Arkisilla asioilla kuten unella, ravinnolla ja liikunnalla on suuri merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnille ja mielenterveydelle.

Arkisin vähintään kahdeksan tuntia nukkuvien lasten ja nuorten osuus on kasvanut hieman vuoden 2019 jälkeen lähes kaikissa ikäryhmissä. Reilu kolmannes perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista (31 % pojat ja 41 % tytöt) kertoi nukkuvansa arkipäivisin vähintään kahdeksan tuntia. Vastaavan ajan ilmoitti nukkuvansa arkipäivisin myös lähes puolet lukiolaisista (40 % pojat, 45 % tytöt) ja puolet ammattiin opiskelevista pojista ja tytöistä. Perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista 11 % koki, ettei nuku tarpeeksi.