1.

Kaupunginvaltuusto päätti 18.9.2023 § 185 myöntää myöntää Johanna Forss-Lähdesmäelle eron kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenen tehtävästä ja valita Ville Lintusen hänen tilalleen kasvatus- ja opetuslautakunnan jäseneksi.

2.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on julkaissut vuosittaisen koulutusjärjestelmiä vertailevan indikaattorijulkaisunsa Education at a Glancen (EAG). Vuoden 2023 julkaisun painopiste on ammatillisessa koulutuksessa. Tarkastelu kohdistui pääosin vuoteen 2021.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 12.9.2023: Education at a Glance -raportin mukaan OECD-maat ovat lisänneet toisen asteen koulutuksen monimuotoisuutta. Toisen asteen opintojen monipuolistamisella vastataan työmarkkinoiden muuttuviin tarpeisiin ja ammatillisen koulutuksen kasvavaan kysyntään.

Yleissivistävien ja ammatillisten tutkintojen tiukkoja raja-aitoja on asteittain madallettu ja pyritty kohti laaja-alaisempia kokonaisuuksia, jotka avaavat opiskelijoille joustavampia opintopolkuja jatko-opintoihin ja työmarkkinoille.

Suomessa ammatillinen koulutus on suosittua ja houkuttelee monipuolisesti eri ikäisiä opintoihin. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelee sekä perusopetuksen päättäneitä ensimmäistä tutkintoaan suorittavia nuoria, heti lukion jälkeen ammatilliseen koulutukseen suuntaavia nuoria aikuisia sekä aikuisia, jotka haluavat vaihtaa alaa tai päivittää osaamistaan ja kehittää taitojaan vastaamaan työelämän tarpeita.

Suomessa 68 prosenttia kaikista toisen asteen opiskelijoista opiskelee ammatillisessa koulutuksessa, vastaavan luvun ollessa OECD-maissa keskimäärin 44 prosenttia. Suomen korkeaa lukua selittää juuri aikuisopiskelijoiden määrä. 15-19 -vuotiaista toisen asteen opiskelijoista ammatillisessa koulutuksessa on Suomessa (44,8 %), mikä on hieman korkeampi osuus kuin OECD-maissa keskimäärin (37,4%).

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneiden osuus 25-34 -vuotiaista (36,8 prosenttia) on Suomessa OECD-maiden kolmanneksi korkein ja lähes kaksinkertainen verrattuna OECD-maiden keskiarvoon (19,7 %).

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden keskimääräinen ikä on OECD:n alueella 21 vuotta ja EU-maissa 20 vuotta. Suomessa opiskelijoiden keski-ikä on selvästi korkeampi: 28 vuotta.

Kuva 1 Turun ammatti-instituutin opiskelijat iän mukaan

Keskimäärin 36 prosenttia OECD-maiden toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoista valmistuu tekniikan alalta. Seuraavaksi suosituimpia aloja ovat kauppa ja hallinto sekä palvelualat: 18 prosenttia ja 16 prosenttia.

Suomessakin tekniikka on suosituin koulutusala (29 prosenttia) ja seuraavaksi suosituimpia aloja olivat kauppa- ja hallinto (23 %), sosiaali- ja terveysala (20 %) ja palvelut (19 %).

Suomessa ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste (79 prosenttia) jää nuorilla aikuisilla (25-34 -vuotiaat) verraten matalaksi, selvästi yleisen Pohjoismaisen (87-93 %), saksankielisten maiden (87-89 %) sekä EU- ja OECD-maiden (83 %) tason alle. Toisen asteen koulutuksen suorittaneiden nuorten työllisyysaste on kuitenkin Suomessa selvästi korkeampi kuin perusasteen varassa olevien.

Koulutuksen tuomissa hyödyissä on eroja naisten ja miesten välillä. Toisen asteen tutkintoa vailla olevien naisten työllisyysaste oli Suomessa vuonna 2022 vain 41 prosenttia, kun se korkea-asteen koulutuksen suorittaneilla oli 86 prosenttia. Miehillä vastaavat luvut olivat 55 ja 92 prosenttia. Koulutuksen puute on siis erityisen suuri riski naisten työllistymiselle.

Valtaosa lapsista varhaiskasvatuksessa kolmeen ikävuoteen mennessä

OECD-maissa keskimäärin 18 prosenttia alle kaksivuotiaista lapsista on varhaiskasvatuksessa. Kaksivuotiaana osallistuminen nousee 43 prosenttiin, mutta tilanne vaihtelee suuresti maittain. Kolmevuotiaiden kohdalla keskimääräinen osallistumisaste on OECD-maissa 74 ja EU-maissa peräti 80 prosenttia.

Suomessa, jossa varhaiskasvatusoikeus alkaa varhain, osallistumisaste on kaksivuotiaana tuntuvasti OECD-keskiarvon yläpuolella (72 %). Vanhemmissa ikäluokissa Suomen osallistumisluvut ovat lähellä keskiarvoa, kun vuosituhannen alkupuolella Suomi vielä erottui kansainvälisissä vertailuissa alhaisilla osallistumisluvuilla.

Varhaiskasvatus on naisvaltainen ala kaikissa OECD-maissa, joista tietoja on saatavilla. Yli kolmevuotiaiden varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opettajista 96 prosenttia on naisia. Useissa OECD-maissa on pyritty viime vuosina houkuttelemaan lisää miehiä alalle. Suomessa miesopettajien osuus pysyi vuosina 2013 - 2021 muuttumattomana 3 prosentissa.

Suomen peruskouluissa kansainvälisesti verrattuna melko vähän pakollisia oppitunteja

OECD-maiden oppilaat saivat opetusta pakollisissa oppiaineissa keskimäärin 7 634 oppituntia Suomen perusopetusta vastaavan pakollisen koulupolun aikana lukuvuonna 2022 - 2023. Suomessa pakollisia oppitunteja 1-9 luokilla oli yhteensä 6 384 tuntia lukuvuonna 2022 - 2023.