1.

Kaupunginhallitus päätti 28.8.2023 § 310, ettei se ota käsittelyynsä kasvatus- ja opetuslautakunnan 22.8.2023 pöytäkirjaa.

2.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 28.8.2023 ehdottaa valtion vuoden 2024 talousarvioesitykseen hallinnonalalleen 7,9 miljardia euroa, mikä on 236 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiehdotus julkaistiin 28. elokuuta valtiovarainministeriön annettua oman ehdotuksensa valtion talousarvioksi. Hallitus sopii talousarvioesityksen 2024 sisällöstä budjettiriihessä 19.–20. syyskuuta 2023. Talousarvioehdotuksessa esitettyjen toimien tavoitteena on nostaa väestön koulutus- ja osaamistasoa ja edistää eri koulutusaloilta valmistuneiden työllistymistä ja siirtymistä jatko-opintoihin. Tavoitteena on myös varmistaa, että koulutustarjonta vastaa työvoimatarpeita ja toimialan palvelurakenne väestömuutosta.

Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja vapaa sivistystyö

Kokonaisuutena varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen sekä vapaaseen sivistystyöhön esitetään vuodelle 2024 yhteensä 823,4 miljoonaa euroa.

Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämiseen ehdotetaan hallitusohjelman toimenpiteiden vuoksi 50 miljoonan euron lisäystä. Määrärahalisäys kohdistettaisiin valtionavustuksina varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin. Tämän lisäksi esitetään miljoona euroa yhden vuosiviikkotunnin lisäämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen aikaisemman päätöksen mukaisesti.

Vapaan sivistystyön rahoitukseen ehdotetaan 164 miljoonaa euroa. Määrärahaan sisältyy hallitusohjelman mukainen 3 miljoonan euron lisäys kansanopistojen oppivelvollisuuskoulutukseen sekä 22,5 miljoonan euron vapaan sivistystyön valtionosuuksien leikkaus vuoden 2023 talousarvioon verrattuna.

Toisen asteen koulutus

Ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen ehdotetaan 1 437 miljoonaa euroa, mikä on 93,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa.

Talousarvioesitykseen sisältyy ammatillisen koulutuksen määrärahaa 2 197 miljoonaa euroa ja lukiokoulutukseen 854 miljoonaa euroa. Luvut sisältävät ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen valtionrahoituksen (1 405 miljoonaa euroa) lisäksi kuntarahoitusosuuden.

Ammatillisen koulutuksen valtionrahoitus on ensi vuonna 53,7 miljoonaa euroa ja lukiokoulutuksen 29,3 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2023.

Ammatillisen ja lukiokoulutuksen määrärahoilla rahoitetaan myös vuonna 2022 käynnistynyttä tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta (TUVA). Oppivelvollisuuden laajentamisesta aiheutuviin kustannuksiin kohdistuu lisäystä 19,7 miljoonaa euroa.

Lisäksi talousarvioesitykseen sisältyy 10 miljoonan euron lisärahoitus oppimisen tuen järjestelmän kehittämiseen toisen asteen koulutuksen sektoreille.

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2025 - 2027

Opetus- ja kulttuuriministeriö on samalla ehdottanut julkisen talouden suunnitelmaan vuosille 2025 - 2027 hallitusohjelman mukaisia lisäyksiä. Julkisen talouden suunnitelma hyväksytään budjettiriihen yhteydessä 19.–20. syyskuuta.

Perusopetuksen vahvistamiseen ehdotetaan 100 miljoona euroa vuonna 2025, 150 miljoona euroa vuonna 2026 ja vuodesta 2027 lähtien 200 miljoonaa euroa. Lisäksi valmistavan opetuksen rahoitus ehdotetaan laajennettavaksi enintään kaksivuotiseksi ja tarkoitukseen kohdennetaan 3,5 miljoona euroa vuodesta 2025 alkaen. Kansanopistojen oppivelvollisuuskoulutuksen 3 miljoonan euron lisäys vuosittain on pysyvä.

Oppimisen tukeen ja opinto-ohjaukseen ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa ehdotetaan vuodesta 2025 lähtien 20 miljoonaa euroa vuodessa.

Pysyvän koulutuslaajennuksen toteuttamiseksi korkeakouluille osoitetaan asteittain nouseva määrärahalisäys, joka on korkeimmillaan 164 miljoonaa euroa vuonna 2029.

Psykoterapeuttikoulutukseen lisätään 2 miljoonaa euroa vuodelle 2025, 5 miljoonaa euroa vuodelle 2026 ja vuodesta 2027 lähtien 10 miljoonaa euroa.

Liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn ohjelman toteuttamiseen lisätään 20 miljoonaa euroa vuodessa vuosille 2025 - 2028.

3.

Opetushallitus päätti 11.8.2023: Tuoreen raportin mukaan useimmissa EU-maissa lapset aloittavat vieraiden kielten opettelun 6-8 vuoden iässä. Kuudessa maassa vieraiden kielten opetus alkaa tätäkin nuorempana. Vieraiden kielten opettelu aloitetaan selvästi pari vuotta nuorempana vuosituhannen alkuun verrattuna. Englannin asema opiskeltujen kielten joukossa on jo pitkään ollut ylivertainen, ja sen asema vahvistuu edelleen.

EU:n koulutustiedonvaihdon verkosto Eurydice julkaisee säännöllisesti vertailuja kielten opetuksen tilanteesta Euroopan maissa. Uusimmassa selvityksessä tarkastellaan mm. vieraiden kielten opiskelua eri koulutusasteilla. Selvityksen mukaan vieraiden kielten opettelu aloitetaan EU-maissa selvästi varhaisemmassa iässä kuin vuosituhannen alussa, jolloin tyypillinen aloitusikä oli 9-11 vuotta. Useimmissa EU-maissa lapset aloittavat nykyään vieraiden kielten opettelun 6–8 vuoden iässä. Kuuden maan koulutusjärjestelmässä vieraiden kielten opetus alkaa jo tätäkin nuorempana. Esimerkiksi Puolassa lapset aloittavat vieraan kielen opettelun nykyään jo kolmevuotiaina, kun aloitusikä maassa vielä kaksi vuosikymmentä sitten oli 10 vuotta.

Suomessa ensimmäinen vieras kieli tuli kaikkien ekaluokkalaisten lukujärjestykseen 1. vuosiluokalla vuonna 2020. Ennen kyseistä muutosta koko ikäluokkaa koskeva kielenopiskelu alkoi vasta kolmannella luokalla. Toisen pakollisen vieraan kielen opiskelu alkaa Suomen tavoin useimmissa maissa 11-13 vuoden iässä.

Vuonna 2020 EU-alueen alakoululaisista 86 % opiskeli vähintään yhtä vierasta kieltä, kun vuonna 2013 vastaava osuus oli 79 %. Suomessa muutos oli vielä suurempi: osuus nousi 69 prosentista 87 prosenttiin. Nykyään Suomessa koko ikäluokka aloittaa kielten opiskelun jo perusopetuksen ensimmäisellä vuosiluokalla.

Vieraita kieliä ei tarjota koulussa pelkästään kaikille yhteisinä aineina. Useissa Euroopan maissa kaikilla oppilailla on ainakin jossain kohtaa koulupolkua mahdollisuus opiskella vierasta kieltä myös valinnaisena aineena. Useimmiten kyse on kuitenkin vain yhdestä vapaaehtoisesta kielestä. Kielten asema Suomen perusopetuksen tuntijaossa onkin eurooppalaisessa vertailussa vahva. Vuonna 2020 Suomen yläkoululaiset opiskelivat keskimäärin 2,2 vierasta kieltä EU-keskiarvon ollessa 1,6.

Oppilaiden siirtyessä toiselle asteelle kielten opiskelun mahdollisuudet kuitenkin eriytyvät. Useimmissa maissa vieraiden kielten opiskelu painottuu yleissivistävään koulutukseen. Vuonna 2020 EU-alueen yleissivistävän koulutuksen opiskelijoista valtaosa (60 %) opiskeli vähintään kahta vierasta kieltä, mutta ammatillisessa koulutuksessa näin teki vain 35 %. Lähes viidennes (18 %) ammatillisen koulutuksen opiskelijoista ei opiskellut lainkaan vieraita kieliä ja 47 % opiskeli vain yhtä kieltä. Suomessa ammatillisen koulutuksen opiskelijoista kahta tai useampaa vierasta kieltä opiskeli 89 %, mikä oli Romanian jälkeen vertailumaiden toiseksi korkein osuus.

EU-alueella lähes kaikki (98 %) yläkouluikäiset opiskelivat englantia ja alakoululaisistakin 84 %. Suomen kouluissa tilanne oli lähellä EU-keskiarvoa: 83 % alakoululaisista ja käytännössä kaikki yläkoululaiset opiskelivat englantia vuonna 2020. Monessa maassa englantia opiskelevien osuus kohoaa 100 prosenttiin jo alakoulun puolella.

Ranska oli englannin jälkeen suosituin kieli EU-alueen kouluissa. Vuonna 2020 6 % alakoulujen ja 31 % yläkoulujen oppilaista opiskeli ranskaa. Toisen asteen koulutuksessa saksa kiri niukasti toiselle sijalle 20 prosentilla. Neljänneksi suosituin kieli oli espanja, jota opiskeli 18 % EU-maiden yläkoululaisista. Muiden kielten suosio jää EU-tasolla kauas taakse, vaikka maakohtaisia poikkeuksia löytyykin.

Yksi poikkeuksista on Suomi, jossa ruotsi on toiseksi opiskelluin kieli, kun taas ranskaa, saksaa ja espanjaa opiskellaan selvästi EU-keskivertoa vähemmän. Suomen yläkoululaisista 5 % opiskeli ranskaa, 9 % saksaa ja 4 % espanjaa vuonna 2020. Vuoteen 2013 verrattuna ranskan ja saksan suosio on hieman hiipunut, espanjan puolestaan noussut.

EU:n Eurydice-verkoston uusimmassa selvityksessä tarkastellaan, paitsi vieraiden kielten opiskelua eri koulumuodoissa, myös mm. kielten opettajien koulutusta ja kansainvälistä liikkuvuutta, EU-maiden kielellistä moninaisuutta sekä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oman äidinkielen opetusta.