Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kasvatus- ja opetuslautakunta2907.03.20235

514-2023 (02 05 01)

Opetus- ja kulttuuriministeriön 30.12.2022 tekemän valtionosuuspäätöksen hyväksyminen

Tiivistelmä: -

Kasopelk § 29

Kasvatus- ja opetusjohtaja Timo Jalonen 28.2.2023:

 

Turun kaupungin valtionosuus vuonna 2023

 

Valtionvarainministeriön päätöksen 29.12.2022 (VN/33144/2022) mukaisesti Turun kaupunki saa valtionosuutta sekä veroperustemuutoksista johtuvia veromenetysten korvausta vuonna 2023 yhteensä 76,9 milj. euroa.

 

 

euroa/vuosi

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (sis. verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen)

5 952 148

 

Kotikuntakorvaustulot

6 974 853

Kotikuntakorvausmenot

-9 470 565

Veroperustemuutoksista johtuvien veromenetysten korvaus

31 340 782

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa sekä vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitettu rahoitus

42 085 253

 

Yhteensä

76 882 471

 

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima rahoitus

 

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009) säädetään esi- ja perusopetuksen sellaisten toimintojen rahoituksesta, joita ei rahoiteta valtiovarainministeriön hallinnoimalla ikäluokkapohjaisella peruspalvelujen valtionosuudella. Opetus- ja kulttuuriministeriö hallinnoi perusopetuksen rahoitusta perusopetuslaissa tarkoitettuun lisäopetukseen, maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaan opetukseen, muille kuin oppivelvollisille järjestettävään esi- ja perusopetukseen sekä ulkomailla järjestettävään opetukseen, pidennettyyn oppivelvollisuuteen perustuvaan opetukseen, koulukotiopetukseen, sisäoppilaitosmuotoisesti järjestettyyn perusopetukseen ja joustavaan perusopetukseen. Näiden toimintojen rahoitus määräytyy oppilasmäärän ja oppilasta kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella.

 

Opetustoimen rahoitus käyttökustannuksiin maksetaan suoraan koulutuksen järjestäjälle eli kunnalle, kuntayhtymälle tai yksityiselle yhteisölle tai säätiölle, jonka oppilaitokseen opiskelija on otettu. Myönnetyn rahoituksen käyttö ei ole sidottu rahoituksen myöntämis- ja laskentaperusteisiin, vaan kunta tai muu koulutuksen järjestäjä voi päättää varojen kohdentamisesta.

 

Lukiokoulutuksen valtionosuus myönnetään laskennallisin perustein. Lukiossa rahoitus määräytyy opiskelijamäärän ja opiskelijaa kohti määrätyn yksikköhinnan tulon perusteella. Kunnan rahoitusosuus opetustoimen käyttökustannuksiin lukiokoulutuksessa on n. 58 prosenttia kunnan rahoitusosuuteen kuuluvista valtionosuusperusteista. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa yksikkönä on ohjaustunti, taiteen perusopetuksessa opetustunti.

 

Vapaan sivistystyön rahoituksessa ei ole lakisääteistä kuntaosuutta. Valtionosuus on kansalaisopistojen, kansanopistojen ja kesäyliopistojen rahoituksessa 57 % ja opintokeskusten sekä liikunnan koulutuskeskusten rahoituksessa 65 %.

 

Ammatillisen koulutuksen järjestämiseen myönnetään rahoitusta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (957/2017) ja ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (682/2017) mukaan.

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammatillisen koulutuksen järjestämiseen rahoitusta valtion talousarvion määrärahan ja kuntien rahoitusosuuden rajoissa. Rahoitus jaetaan pääosin laskennallisin perustein. Rahoitus myönnetään suoraan koulutuksen järjestäjille, jotka päättävät sen kohdentamisesta koulutuksen järjestämiseen.

 

Ammatillisen koulutuksen järjestäjälle myönnetään laskennallisesti perusrahoitusta, suoritusrahoitusta ja vaikuttavuusrahoitusta kunkin rahoitusosuuden euromäärästä se osuus, joka vastaa koulutuksen järjestäjän suoritteiden suhteellista osuutta kyseisen rahoitusosuuden kaikkien koulutuksen järjestäjien suoritteista.

 

Koulutuksen järjestäjän osuus perusrahoituksessa perustuu ministeriön koulutuksen järjestäjälle asettamiin tavoitteellisiin opiskelijavuosiin, suoritusrahoituksessa suoritettuihin tutkintoihin ja tutkinnon osien osaamispisteisiin sekä vaikuttavuusrahoituksessa opiskelijoiden työllistymiseen ja jatko-opintoihin siirtymiseen sekä opiskelija- ja työelämäpalautteeseen. Laskennallisen rahoituksen lisäksi koulutuksen järjestäjät voivat hakemuksesta saada strategiarahoitusta, jota ministeriö myöntää harkintaan perustuen.

 

Rahoitusjärjestelmässä otetaan huomioon keskeiset koulutuksen kustannuksiin vaikuttavat tekijät, kuten tutkintokohtaiset kustannuserot, eri tutkintotyypit, koulutuksen toteuttamismuodot, erityinen tuki ja majoitus, työvoimakoulutus, oppimisvalmiuksia tukevat opinnot ja henkilöstökoulutus, painottamalla rahoituksen perusteena käytettäviä suoritemääriä erilaisilla kustannuserot huomioivilla kertoimilla.

 

Lisäksi rahoitusjärjestelmässä otetaan huomioon ammatillisen koulutuksen tavoitteet. Suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksella sekä niiden laskennassa käytetyillä kertoimilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan koulutuksen järjestäjiä suuntaamaan toimintaa osaamistarpeita vastaavaksi sekä tehostamaan opintoprosesseja. Suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksessa käytetyillä kertoimilla painotetaan esimerkiksi vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien opiskelijoiden tutkintoja tai aikaisemmin työttömänä olleiden työllistymistä.

 

Valtionosuusjärjestelmää täydennetään erilaisilla valtionavustuksilla, joita myönnetään koulutukseen ja sen kehittämiseen opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiosuudesta valtion talousarviosta.

 

Museoiden sekä teattereiden ja orkestereiden ylläpitäjille myönnetään valtionosuutta laitosten käyttökustannuksiin. Valtio osallistuu näin kulttuuripalveluiden rahoittamiseen ja pyrkii turvaamaan niiden tasapuolisen tarjonnan ja saatavuuden.

 

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus Turun kaupungille 2023

 

Turun kaupunki on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahoituspäätöksen vuodelle 2023. Tässä rahoituspäätöksessä Turun kaupungille osoitetaan 42,1 milj. euroa. Tästä varsinaisesti kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuuden toimintaan on arvioitavissa 35,7 milj. euron osuus, joka ei kuitenkaan kohdennu kasvatus- ja opetuslautakunnan tuloihin vaan ovat yleiskatteisia kunnan valtionosuuksia.

 

Kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuuden johtoryhmä on käsitellyt asiaa kokouksessaan. Rahoituspäätöksen laskelma perustuu kuntien Koski-tietovarantoon ilmoittamiin suoritemääriin, ja niissä havaittaviin virheisiin tehdään korjaukset vuoden mittaan. Mikäli asiassa tulee tapahtumaan muita muutoksia, tullaan päätös oikaisemaan myöhemmin ministeriön toimesta. Päätöksessä ei ole sellaisia muutospaineita, jotka aiheuttaisivat oikaisuvaatimustarpeita.

 

Liite 1                                  Laskelma Turun kaupungin ja eräiden muiden suurten kaupunkien saamasta peruspalvelujen valtionosuudesta vuonna 2023

 

Liite 2                                  Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös 30.12.2022

 

Liite 3                                  Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös vuodelle 2023, yksityiskohtainen laskelma Turun kaupunki

 

Liite 4                                  Opetus- ja kulttuuriministeriön vertailu 2023 kuuden suurimman kaupungin saamasta valtionosuudesta

 

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunta merkitsee tiedokseen valtionosuusjärjestelmän rakenteen ja hyväksyy osaltaan liitteinä 2-3 olevan rahoituspäätöksen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Jakelu

tpvKonsernihallinto, talousohjaus


Liitteet:

Kasopelk § 29
Liite 1:Laskelma Turun kaupungin ja eräiden muiden suurten kaupunkien saamasta peruspalvelujen valtionosuudesta vuonna 2023
Liite 2:Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös 30.12.2022
Liite 3:Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös vuodelle 2023, yksityiskohtainen laskelma Turun kaupunki
Liite 4:Opetus- ja kulttuuriministeriön vertailu 2023 kuuden suurimman kaupungin saamasta valtionosuudesta