Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kasvatus- ja opetuslautakunta3007.03.20236

5554-2022 (05.11, 00 01 05)

Kasvatus- ja opetuslautakunnan lausunto kaupungin kotouttamisohjelmaan

Tiivistelmä: -

Kasopelk § 30

Vt. integraatiojohtaja Minna Sartes 22.2.2023:

 

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi 12.12.2022 § 252 Turun kotouttamisohjelman 2022–2025. Samalla se päätti, että nyt hyväksyttävään ohjelmaan liittyen käynnistetään osallistava päivitystyö ja päivitetty kotouttamisohjelma tuodaan päätettäväksi kevätkauden 2023 aikana.

 

Turun kotouttamisohjelmassa kuvataan nykyiset palvelut ja nostetaan esiin tulossa olevat muutokset. Ohjelman tavoitteet rakennettiin ilmiöpohjaisesti Stiglitzin hyvinvointimallin mukaisesti kahdeksan eri hyvinvoinnin osatekijän mukaisesti: 1.Terveys, 2. Aineellinen hyvinvointi, 3. Osaaminen, 4. Työnteko ja työelämä, 5. Elinympäristö, 6. Sosiaalinen hyvinvointi ja sosiaaliset suhteet, 7. Turvallisuus ja 8. Ääniyhteiskunnassa ja ympäristö.

 

Turun kotouttamisohjelman päivittämiseksi konsernihallinnon integraatiotoiminto pyytää lautakunnilta ja kaupungin muilta toimielimiltä lausuntoa, joissa pyydetään kiinnittämään erityistä huomiota sekä ohjelman nykytilan kuvaukseen että toimenpiteisiin. Toimenpiteiden osalta voidaan esittää uusiakin toimenpiteitä.

 

Lausuntoaika päättyy 31.3.2023 kello 16:00.

 

Liite 1                                  Kotoutumisohjelma 12.12.2022

 

Kasvatus- ja opetusjohtaja Timo Jalonen 27.2.2023:

 

Kasvatus- ja opetuslautakunta toteaa lausuntonaan:

 

Kotouttamisohjelmassa luvuissa 3.2.-3.5. sekä 3.8. esitetyt tiedot ovat pääsääntöisesti oikeat. Kotouttamisohjelman kirjoittamisen aikana maahanmuutto lisääntyi voimakkaasti erityisesti työperäisen maahanmuuton ja Ukrainasta tuleen pakolaisuuden vuoksi. Esimerkiksi perusopetuksen valmistavan opetuksen määrä kolminkertaistui vuoden 2022 aikana.

 

Varsinaisista esitetyistä toimenpiteistä on todettava seuraavaa:

 

-

5.1.1. Erityisesti maahanmuuttajatyttöjen liikkumiseen ja muuhunkin harrastamiseen tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Tämä koskee pääasiassa kuitenkin muita kuin eurooppalaistaustaisia maahanmuuttajia. Kaikenlainen harrastaminen osaltaan edistää kaikkien lasten ja nuorten myös varhaiskasvatuksen ja koulun ulkopuolella tapahtuvaa suomen tai ruotsin kielen oppimista ja siten vahvistaa oppilaitoksissa ja työelämässä tarvittavaa kielitaitoa.

 

 

 

 

 

 

-

5.1.2 - 5.2.3. Viestintäkampanja tulisi kohdentaa kaikkiin kaupungin palveluihin. Yksi korona-ajan opetuksista oli, että kotimainen viestintä tavoitti erittäin huonosti maahanmuuttajaväestöä, joka tuskin ollenkaan seuraa suomalaista mediaa tai muutakaan tiedottamista. Erityisen valitettavaa on, että kasvatuksen ja opetuksen osalta muunkieliset ovat huomattavan aliedustettuina perusopetuksen erikoisluokilla, vaikka lahjakkuutta osallistua vaikkapa liikuntaluokkien toimintaan varmasti olisi.

 

 

 

 

 

 

-

5.3.1. Monikulttuurisuuskoulutuksen vahvistaminen on tärkeää. Kuitenkin Turussa asuinalueet ovat eriytyneet voimakkaasti. On alueita, joissa on kovin vähän suomenkielisiä lapsia, ja toisaalta alueita, joilla ei ole käytännössä juuri lainkaan vieraskielisiä lapsia. Tällaisessa tilanteessa ohjelmassa kuvattu monikulttuurisuusasia ei vahvistu. Alueellista segregaatiota pitäisi pystyä vähentämään.

 

 

 

 

 

-

5.3.2. Muunkielisten osuus päivälukioissa ja korkeakouluissa ei tule kasvamaan eikä myöhempi työllistyminen parane, ellei vieraskielisten lasten ja nuorten kotimaisten kielten taito kasva. Kotimaista kieltä tulisi käyttää myös päiväkodin ja koulun ulkopuolella riittävän kielitaidon varmistamiseksi. Siksi harrastustoiminta ja muu riittävä kielellinen konteksti ovat välttämättömiä sellaisen kielitaidon kartuttamiseksi, jotta se tarjoaa mahdollisuudet myös lukiokoulutuksessa menestymiseksi.

 

 

 

 

 

 

-

5.3.7. Kotoutuminen ruotsiksi on vaikeaa ja sen toteutuminen vaatii yksilöltä poikkeuksellista omaehtoisuutta, koska kotoutumisen struktuuri on kovin rikkonainen eikä samanlaisia palvelumahdollisuuksia ole olemassa kuin suomenkielisen kotoutumisen osalta. Kuitenkin osa on aloittanut kotoutumisensa Ahvenanmaalla tai ruotsinkielisissä kunnissa.

 

 

 

 

 

Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta kiinnittää huomiota, että:

 

-

kotoutuminen on eri yksilöillä eri vaiheessa. Muunkielisistä lapsista ja nuorista pääosa on syntynyt Suomessa. Tämä tarjoaa muita paremmat mahdollisuudet kotoutumiseen. Suomessa syntyneiden muunkielisten kotoutuminen tulee olemaan helpompaa kuin maahan juuri tulleen aikuisväestön. Maahanmuuttajat tulevat Suomeen ja Turkuun kovin erilaista kieli- ja kulttuuriympäristöistä, jolloin kotoutuvia ei tule pitää homogeenisenä joukkona. Tässä tilanteessa erilaiset räätälöidyt kotouttamistoimenpiteet ovat tarpeellisia eri väestöryhmille, jopa yksilöille.

 

 

 

 

 

 

 

-

asuinalueiden eriytymiseen tulee puuttua aiempaa enemmän. Koulujen eriytymisestä on puhuttu runsaasti, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt, että päiväkodit ovat yhtä eriytyneitä. On tunnistettava ja tunnustettava, että päiväkotien ja peruskoulujen eriytyminen on seurausta asuinalueiden eriytymisestä eikä toisin päin. Myös lukiokoulutus varsinkin päivälukioiden osalta on varsin eriytynyt, koska muunkielisiä lukiolaisia on merkittävästi vähemmän kuin mikä heidän suhteellinen osuutensa väestöstä on.

 

 

 

 

 

 

-

valtio ja kaupunki omin talousarviomäärärahoin ovat toteuttaneet sekä päiväkotien että koulujen osalta positiivista diskriminaatiota. Tarkoituksena on parantaa erityisesti muunkielisillä alueilla toimivien päiväkotien ja peruskoulujen toimintaa. Kuitenkin on todettava, että rahoitus ei ole muuttanut millään tavalla asuinalueiden välistä eriytymistä eikä sitä, että muunkieliset ovat vahvasti kasaantuneet tietyille asuinalueille.

 

 

 

 

 

 

Muilta osin kasvatus- ja opetuslautakunta merkitsee tiedokseen valtuuston hyväksymän kotouttamisohjelman.

 

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää antaa edellä esitetyn lausunnon konsernihallinnon integraatiotoiminnolle.

 

Päätös          Ehdotus hyväksyttiin.

 

Sorton seuraavansisältöiset muutosehdotukset raukesivat kannatuksen puuttuessa:

 

Esitys 1:

 

Lisätään lausunnon kohtaan 5.1.1. kursivoitu teksti:

 

Kaikenlainen harrastaminen yhdessä kantaväestön kanssa osaltaan edistää kaikkien lasten ja nuorten myös varhaiskasvatuksen ja koulun ulkopuolella tapahtuvaa suomen tai ruotsin kielen oppimista ja siten vahvistaa oppilaitoksissa ja työelämässä tarvittavaa kielitaitoa.

 

Esitys 2:

 

Poistetaan lausunnon kohdasta 5.3.1. yliviivattu teksti:

 

Monikulttuurisuuskoulutuksen vahvistaminen on tärkeää. Kuitenkin Turussa asuinalueet ovat eriytyneet voimakkaasti.

 

Esitys 3:

 

Lisätään lausuntoon kohta 5.3.5.:

 

Lautakunta esittää, että mittariksi lisätään kohderyhmään kuuluvien opiskelijoiden oppimistulokset suomen tai ruotsin kielessä.

 

Esitys 4:

 

Lisätään lausunnon kohtaan 5.3.7. seuraava virke:

 

Lautakunta esittää, että mittariksi lisätään ruotsin kielen oppimistulokset.

 

Esitys 5:

 

Lisätään lausuntoon kohta 5.4.4.-5.4.5.:

 

Riittävä kielitaito on kotoutettavan itsensä sekä vastaanottavan yhteiskunnan kannalta ensiarvoisen tärkeää ja myös avainasemassa työllistymisen kanssa. Liian pitkään tarjottavat vastikkeettomat tulkkauspalvelut saattavat passivoida ja laskea motivaatiota kotimaisten kielten opiskeluun.

 

Paras tapa nostaa maahanmuuttajataustaisten osuutta on panostaa ensisijaisesti kielikoulutukseen. Maahanmuuttajataustaisten osuuden nostaminen ei voi olla itseisarvo.

 

Esitys 6:

 

Lisätään lausuntoon kohta 5.5.3.:

 

Lautakunta esittää, että tavoite muutetaan seuraavanlaiseksi: "Kokeillaan uusia rohkeita ideoita asuinalueiden arvostuksen lisäämiseksi ja lisätään myös alueiden houkuttelevuutta suomenkielisille puuttumalla alueilla ilmeneviin ongelmiin.”

 

Esitys 7:

 

Lisätään lausuntoon kohta 5.7.1.:

 

Tiedostamattoman rasismin vähentämisen sijaan olisi tarkoituksenmukaisempaa puhua rasismin vähentämisestä. Kotoutumisohjelman toimeenpanon ja jalkauttamisen näkökulmasta saattaa muodostua ongelmalliseksi, mikäli ohjelmatekstiin jää termistöä, jolle kuka tahansa voi antaa oman merkityksensä.

 

Esitys 8:

 

Poistetaan kohdasta ”Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta kiinnittää huomiota, että:” seuraava virke:

 

Tämä tarjoaa muita paremmat mahdollisuudet kotoutumiseen. Suomessa syntyneiden muunkielisten kotoutuminen tulee olemaan helpompaa kuin maahan juuri tulleen aikuisväestön.

 

Esitys 9:

 

Poistetaan kohdasta ”Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta kiinnittää huomiota, että:” yliviivattu teksti ja lisätään kohtaan kursivoitu teksti:

 

On tunnistettava ja tunnustettava, että päiväkotien ja peruskoulujen eriytyminen on seurausta asuinalueiden eriytymisestä eikä toisin päin. Toisaalta koulujen eriytyminen johtaa myös siihen, että lapsiperheet valitsevat asuinalueensa entistä tarkemmin.

 

Esitys 10:

 

Lisätään kohtaan ”Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta kiinnittää huomiota, että:” seuraava teksti:

 

Lautakunta katsoo myös, että Turun kaupungin kotouttamisohjelma on muokattava suuntaan, jossa kotoutumisen vastuu siirtyy enemmän yhteiskunnalta yksilölle. Toimenpiteitä ja mittareita pitää tarkastella uudelleen siten, että aidot edellytykset onnistuneelle kotoutumiselle ovat mahdollisia. Kotouttamisohjelman toteutumista seurataan ja kotoutumisen edistymisestä informoidaan toimielimiä säännöllisesti. Kotouttamisen toimenpiteitä tarkastellaan tarvittaessa uudelleen.

 

Esitys 11:

 

Lisätään kohtaan ”Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta kiinnittää huomiota, että:” seuraava teksti:

 

Kaksi tärkeintä tekijää kotoutumisen onnistumisessa ovat maahanmuuttajien määrä ja kulttuurinen etäisyys. Resurssien jatkuva lisääminen kotouttamistoimiin ei ole taloudellisen tilanteen takia mahdollista, eikä se auta ratkaiseman koulujen ja asuinalueiden eriytymisen taustalla olevia ongelmia. Mikäli haitallisen kehityksen suuntaa ei saada muutettua, maahanmuuttajien määrän kasvu ja haitallinen väestökehitys johtavat väistämättä havaittujen ongelmien, kuten syrjäytymisen, työttömyyden ja rikollisuuden entistä nopeampaan eskaloitumiseen.

 

Esitys 12:

 

Lisätään kohtaan ”Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta kiinnittää huomiota, että:” seuraava teksti:

 

Kotolain kokonaisuudistuksen myötä kunnalle esitetyt tehtävät ovat osin päällekkäisiä suhteessa hyvinvointialueeseen, eivätkä kunnille maksetut korvaukset vastaa palvelutuotannosta aiheutuneita kustannuksia. Turun kaupungin tulee vaikuttaa valtiovallan suuntaan, jotta kustannukset korvattaisiin täysmääräisesti ja kotoutumislakiin jääneet epäkohdat saadaan korjattua.

 

Eriävä mielipide

 

Sorto ilmoitti pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä perustellen sitä seuraavasti:

 

”Kasvatus- ja opetuslautakunnan perussuomalaiset katsovat, että Turun kaupungin kotouttamisohjelmaa tulee muokata suuntaan, jossa lukuisten tukitoimien lisäksi myös maahanmuuttajien oma vastuu kotoutumisesta huomioitaisiin nykyistä paremmin.

 

Katsomme, että keskeisimmät tekijät kotoutumisen onnistumisessa määrittävät tekijät ovat maahanmuuttajien määrä ja heidän kulttuurieronsa vastanottomaahan nähden. Resurssien jatkuva lisääminen kotouttamistoimiin ei ratkaise koulujen ja asuinalueiden eriytymisen taustalla olevia ongelmia eikä se ole edes taloudellisen tilanteen takia edes mahdollista.

 

Tärkein yksittäinen toimi maahanmuuttajaväestön kotoutumisen ja työllisyyden parantamiseksi on panostaminen kielikoulutukseen. Toimien vaikuttavuutta tulisi kuitenkin seurata selkeillä mittareilla, kuten kotimaisten kielien oppimistuloksilla. Tehottamaksi osoittautuneet keinot, kuten positiivisen diskriminaation rahoitus, tulee ottaa uudelleen harkittavaksi.

 

Kotoutumisohjelmaan jäänet useat epämääräiset linjaukset ”tiedostamattoman rasismin” vähentämisestä tai maahanmuuttajavaltaisten alueiden houkuttavuuden lisäämiestä ”sanoittamalla niiden tarina uudelleen” eivät tarjoa konkretiaa, eivätkä ratkaise yhtään segregaation tai kotoutumiseen liittyvää ongelmaa.

 

Mikäli haitallista kehitystä ei saada muutettua, maahanmuuttajien määrän kasvu yhdistettynä heikkoon kotoutumiseen kiihdyttää entisestään koulujen sekä asuinalueiden eriytymiskehitystä ja johtaa myös muiden maahanmuuttoon liittyvien ongelmien, kuten syrjäytymisen, työttömyyden ja rikollisuuden jatkuvaan pahenemiseen.

 

Perussuomalaiset huomauttaa myös, että kotoutumislakiuudistuksen myötä kuntien ja hyvinvointialueiden tehtäväjakoon on tulossa osittain päällekkäisyyksiä, eivätkä kunnille maksettavat laskennalliset korvaukset riitä kattamaan palvelutuotannosta aiheutumia kustannuksia.”

Jakelu

lausKonsernihallinto, integraatiotoiminto
tiedSartes Minna


Liitteet:

Kasopelk § 30
Liite 1:Kotoutumisohjelma 12.12.2022