Vs. toimitilapäällikkö Pauliina Karjalainen ja tilacontroller Saku Lehtiö 12.1.2023:

Turun Lyseon koulu sijaitsee maantieteellisesti hyvin laajalla oppilasalueella. Tällä alueella toimii Lyseon koulun kaksi yksikköä: Runosmäen yksikkö (Varusmestarintie 19) ja Pallivahan yksikkö (Paltankatu 4). Osoitteessa Kärsämäentie 46 sijaitsi kesään 2022 saakka Lyseon koulun kolmas yksikkö (1.-2. luokkia), mutta nykytilanteessa tiloja käyttää vain esiopetus sekä aamu- ja iltapäivätoiminnot. Lyseon Runosmäen yksikössä (nykytilanteessa väistötiloissa) opiskelee vuosiluokkien 1-9 oppilaita ja Pallivahan yksikössä vuosiluokkien 1-6 oppilaita. Lyseon Runosmäen yksikön tontilla on sijainnut vuodesta 2012 myös Mikaelin koulun yksikkö väistötiloissa. Runosmäessä sijaitsee lisäksi yksi Luolavuoren koulun yksiköistä (Piiparinpolku 3), mikä ei ole osa tätä selvitystä.

Lyseon koulun Runosmäen vanha rakennus on alun perin suunniteltu lukiota ja yläkoulua varten ja se on valmistunut 1994. Ensimmäinen muutossuunnitelma koulurakennukseen tehtiin 2017, kun lukio päätettiin muuttaa keskustaan. Tähän ei kuitenkaan saatu urakkatarjouksia. Suunnitelmat päivitettiin 2019, jolloin mukaan otettiin esiopetuksen tilat. Oppilasmäärän arvio oli tällöin 460 + 2 esiopetusryhmää.

Rakennukseen tehtiin kuntoarvio 2019 - 2020 sekä kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus 2020, mikä osoitti rakennuksen olevan luultua huonommassa kunnossa. Lyseon koulu muuttikin sisäilmaongelmien vuoksi väistöön urheilukentälle sijoitettuihin tilaelementtirakennuksiin syksyllä 2020.

Julkisivujen osalta tehtiin lisätutkimus mahdollisten korjaustapojen täsmentämiseksi 2021. Saman vuoden keväällä tehtiin vielä päivitetty tilasuunnitelma, koska nähtävissä oli jo raskaampi korjaushanke, mutta syksyllä 2021 kaikkien tutkimusten valmistuttua arvioitiin korjaushanke kuitenkin kannattamattomaksi.

Syksyllä 2021 käynnistettiin uudisrakennuksen toteuttamiseen tähtäävä selvitys ja tämän tueksi pedagoginen suunnittelu keväällä 2022. Mikaelin koulun Lyseon yksikön tilat otettiin tässä vaiheessa mukaan suunniteltavaan kokoonpanoon, sillä koulun toiminta on muutenkin ollut osin riippuvainen Lyseon tiloista. On myös nykyisten linjausten mukaista yhdistää Mikaelin yksikkö kiinteästi Lyseon toimintaympäristöön.

Lyseo päätti luopua Kärsämäen yksikön tiloista niiden huonon soveltuvuuden ja kunnon vuoksi lukuvuoden 2021 - 2022 jälkeen. Uudisrakennuksen tilaohjelmaan päätettiin tällöin osoittaa tilat myös Pallivahan yksikön 5.-6. luokille, sillä yksikkö toimii hieman ahtaalla Kärsämäen 1.-2. luokkien siirron jälkeen. Kärsämäen yksikkö on myös lähitulevaisuudessa peruskorjattava, jolloin tarvitaan tilat myös siinä toimiville esiopetukselle ja ap-ip-toiminnalle.

Syksyllä 2022 käytiin vielä Lyseon uudisrakennuksen mahdolliset sijaintivaihtoehdot läpi palveluverkon näkökulmasta, mutta tarkastelussa päädyttiin nykyiseen sijaintiin.

Vielä joulukuussa 2022 selvitykseen liitettiin mukaan päivitetyn väestöennusteen tiedot sekä käytiin läpi vielä uuden tuen strategian vaikutukset. Tilaohjelmaan onkin mitoitettu aiempaa runsaammin mm. eriyttämistiloja, jotka mahdollistavat joustavat ja tarpeen mukaiset ryhmittelyt.

Lyseon koulun henkilökunta on laatinut koulun toiminnan ja tarveselvityksen pohjaksi pedagogisen suunnitelman sekä tilatarpeen kuvauksen, mikä on tarveselvitykseen avattu huonetilaohjelmaksi.

Oppilaita Lyseon koulun tiloissa on tällä hetkellä 536, joista 42 esiopetuksessa. Yhteensä n. 28 opetusryhmää. Henkilökuntaa n. 60-65.

Esitettävä uudisrakennus ratkaisee usean yksikön ja toiminnan tilatarpeet: Lyseon koulun omat tilat, Runosmäen esiopetuksen ja ap-ip -toiminnan kuin myös Mikaelin Lyseon yksikön pysyvät tilat sekä vähintäänkin Kärsämäen yksiköstä väistämisen. Yhteensä uudisrakennuksessa tulisi toimimaan tämänhetkisen tilanteen mukaan n. 700 lasta n. 40 opetusryhmässä opetushenkilökunnan määrän ollessa yhteensä n. 80-90.

Kouluhankkeiden kustannustaso on tämänhetkisissä arvioissa ollut 3 500-4 000 €/m2 tasolla. Tähän luonnollisestikin vaikuttaa suuresti hankkeen kokoluokka, sijainti ja tilaohjelma sekä toteutusajankohta. Uudisrakennuksen rakennuskustannusten vaihteluväli on tällöin 11 400-11 800 m2 kokonaislaajuuden toteutukselle arviolta 40-47 M€ (alv. 0 %). Lisäksi tulee huomioida vanhan koulurakennuksen purkutyöt, liikuntaolosuhteiden toteutus sekä ulko- ja liikennöintialueiden osittainen uudelleen rakentaminen.

Kerrosala rakennuksessa on arviolta välillä 10 000-10 400 m2 ja mahdollisesti ylittää tontilla olevan rakennusoikeuden näin ollen n. 400 m2, mikä on kokonaislaajuuteen nähden vähäinen ylitys eikä edellytä kaavamuutosta.

Yhdessä toimijoiden kanssa muodostettu kokonaisuus mahdollistaa Lyseon yhtenäiskoulun toiminnan pitkälle tulevaisuuteen. Koulu saa uudet toimintaansa vastaavat ja tarkoituksenmukaiset tilat, ja Mikaelin yksikkö pääsee pois pitkäaikaisesta väistöstä. Toiminnan yhdistyminen ja uudisrakennuksen monipuolinen tilaohjelma mahdollistavat uuden tuen strategian, inkluusion ja opetussuunnitelman toteuttamisen optimaalisella tavalla.

Tilapalvelut pyytää lausuntoa Lyseon koulun tarveselvityksestä kasvatus- ja opetuslautakunnalta, liikuntalautakunnalta sekä kaupunkiympäristölautakunnalta. Lausuntoa pyydetään 14.2.2023 mennessä.

Liite 1                                  Lyseon koulun tarveselvitys liitteineen

Oheismateriaali 1               Esitys Lyseon koulun tarveselvityksestä

Kasvatus- ja opetusjohtaja Timo Jalonen 17.1.2023:

Kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuuden edustajat ovat aktiivisesti ottaneet osaa tarveselvityksen laatimiseen ja esitettyjä näkemyksiä on kuultu selvitystä tehtäessä.

Kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuus kiinnittää huomiota tarveselvityksessä seuraaviin asioihin:

Kasvatus- ja opetus yhtyy tilapalveluiden arvioihin siitä, että kokonaisuus huomioon ottaen uudisrakentaminen on perustellumpi vaihtoehto kuin rakennuksen peruskorjaaminen useammastakin näkökulmasta. Rakennus on alun perin rakennettu yläkouluksi ja lukioksi, mutta rakennuksessa ehti muutaman vuoden ajan ennen sulkemista toimia yhtenäinen peruskoulu eivätkä tilat kaikilta osin enää vastanneet koulun tarpeita. Osa luokista oli aivan liian ahtaita perusopetuksen käyttöön. Luokkatilamitoitus oli tehty 1980-luvun ryhmäkokomitoitusten mukaisiksi, eikä sellaisiin alle 20 oppilaan ryhmäkokoihin ole enää palattu 1990-luvun laman jälkeen. Koulurakennuksessa on myös auditorio, jonka käyttö oli vähäistä ja jonka käyttötarkoitusta suunniteltiin muutettavaksi jo 2010-luvun lopulla. Myös ruokasalitila oli akustisesti huono. Myöskään Runosmäen esiopetuksen tarpeita ei voitu vanhassa Lyseossa ottaa huomioon. Nykyinen koulurakennus ei siis vuonna 2020 vastannut kaikkiin niihin tarpeisiin, joita koulu toiminnaltaan edellytti, ja toisissa olosuhteissa koulussa olisi toteutettu joka tapauksessa 2020-luvun alussa mittavat muutostyöt toiminnallisuuden parantamiseksi.

Kasvatus- ja opetus ei ota kantaa tilapalveluiden arvioon rakennuksen kunnostettavuudesta, koska kompetenssia arvion tekemiseen ei ole.

Sen jälkeen kun oltiin päätymässä siihen, että tultaisiin todennäköisesti päätymään uudisrakentamiseen, selvitettiin kasvatuksen ja opetuksen aloitteesta useita sijaintivaihtoehtoja. Erilaisia vaihtoehtoja oli tarjolla varsin vähän, ja kun pääosa oppilaista asuu kuitenkin Runosmäessä, on perusteltua rakentaa uudisrakennus nykyiselle tontille.

Lyseon yhtenäiskoulu muodostuu nyt puheena olevan pääkoulun lisäksi myös Pallivahan kouluyksiköstä, jonka toimintaa on tarkoitus jatkaa. Aiemmin koulutoimintaa on ollut myös Kärsämäen yksikössä, mutta tilojen vanhanaikaisuuden vuoksi Kärsämäen koulurakennukset ovat enää esiopetuksen ja aamu- ja iltapäivätoiminnan käytössä. Koulukäyttö on Kärsämäessä päättynyt, eikä toimintaa ole tarkoituksenmukaista jatkaa kuin korkeintaan em. toimintojen osalta.

Samassa yhteydessä on tarkoitus ratkaista tilapäisissä tiloissa olevan Mikaelin koulun yksikön tulevaisuus. Tämä ratkaisu on helpompi toteuttaa uudisrakentamisen yhteydessä, ja toiminnot on perusteltua sijoittaa aiemmin hyväksytyn perusopetuksen tuen strategian mukaisesti Lyseon koulun yhteyteen siten, että Mikaelin koulun tarpeet otetaan huomioon hankesuunnittelun yhteydessä, kuten nyt tämän tarveselvityksen yhteydessä on linjattu. On todettava, että tuen piirissä olevien oppilaiden määrä ei uudessakaan koulussa nouse huomattavan korkeaksi.

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää osaltaan hyväksyä esitetyn tarveselvityksen.