1.

Kaupunginhallitus päätti 21.11.2022, ettei se ota käsittelyynsä kasvatus- ja opetuslautakunnan 8.11.2022 kokouksen pöytäkirjaa.

2.

Opetusministeri Li Andersson on myöntänyt 13 uutta oikeutta englanninkieliseen ammatilliseen tutkintokoulutukseen yhteensä kahdeksalle koulutuksen järjestäjälle 1.1.2023 alkaen. Päätöksen myötä englanninkielinen koulutus laajenee erityisesti puhtaus- ja kiinteistöpalvelualalla, majoitus-, ravintola- ja catering-alalla, matkailualalla, sosiaali- ja terveysalalla sekä kone- ja tuotantotekniikassa. Joukossa on neljä koulutuksen järjestäjää, jotka saavat ensimmäiset englanninkieliset tutkinnon järjestämisoikeutensa.

Useilla aloilla on tällä hetkellä työvoimapulaa, johon on tarpeen vastata myös englanninkielisellä ammatillisella koulutuksella. Samalla englanninkielisellä tutkintokoulutuksella parannetaan erityisesti vieraskielisen väestön koulutusmahdollisuuksia työllistymisen edesauttamiseksi. Tavoitteena on myös vahvistaa alueiden elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä.

Ensimmäisen englanninkielisen tutkinnon järjestämisoikeutensa yhteen tai useampaan tutkintoon sai neljä koulutuksen järjestäjää: Etelä-Savon Koulutus Oy, Turun Aikuiskoulutussäätiö sr, Turun kaupunki ja Saamelaisalueen koulutuskeskus. Tämän lisäksi englanninkielinen koulutustarjonta laajenee neljällä koulutuksen järjestäjällä, jotka ovat Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Tampereen kaupunki, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia ja Vaasan kaupunki.

Vieraskielisen tutkintokielen järjestämisoikeuden edellytyksenä on, että koulutuksen järjestäjä huolehtii opiskelijoiden riittävästä suomen ja ruotsin kielen taidon kehittymisestä, vahvistamisesta ja saavuttamisesta osana englanninkielistä tutkintokoulutusta. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa siten, että myös työelämä on osaltaan sitoutunut koulutukseen varmistaakseen osaavan työvoiman saatavuutta. Alan pitovoiman kehittäminen edellyttää lisäksi vieraskielisten opiskelijoiden kieli- ja kulttuuriosaamisen, kotoutumisen ja työllistymisen edellytysten varmistamista sekä muiden po. koulutuksen tavoitetta eri tavoin tukevien tekijöiden huomioon ottamista.

Englanninkieliset luvat eivät ole tarkoitettu koulutusvientiin, opiskelijavaihtoon tms., vaan kotimaisille työmarkkinoille tähtäävään koulutukseen. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät voivat järjestää joustavasti opetusta muullakin kuin järjestäjän opetus- ja tutkintokielillä. Myös valinnaisina opintoina voidaan järjestää opiskelijoille kielikoulutusta työelämässä tarvittavan kielitaidon edesauttamiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuosina 2021-2022 myöntänyt yhteensä 21 oikeutta englanninkieliseen tutkintokoulutukseen eri koulutuksen järjestäjille. Vuoden 2023 alusta lukien 23 koulutuksen järjestäjällä on oikeus järjestää 61 tutkintoa englannin kielellä. Tämä tarkoittaa 50 prosentin laajentumista englanninkielisen koulutuksen tarjonnassa.

3.

Valtioneuvosto on 17.11.2022 vahvistanut keskimääräiset yksikköhinnat vuodelle 2023. Lukiokoulutuksessa se on 7 630,82 euroa opiskelijaa kohden. Taiteen perusopetuksen keskimääräinen yksikköhinta on 87,33 euroa opetustuntia kohden ja kansalaisopiston keskimääräinen yksikköhinta 93,04 euroa opetustuntia kohden. Asetusehdotuksen mukaisen rahoituksen kokonaismäärä on siten yhteensä noin 1 112 miljoonaa euroa.

Lisäksi oppivelvollisuuden laajentamisen myötä lukiokoulutuksen toiminnan laadun ja laajuuden muutoksena otetaan huomioon oppivelvollisuuden laajentamisen määrärahalisäys vuodelle 2023, joka on yhteensä 47,322 miljoonaa euroa. Määrärahalisäys suunnataan oppivelvollisten opiskelijoiden maksuttomiin oppimateriaaleihin, oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyviin ohjaus- ja valvontatehtäviin sekä erityisen tuen järjestämiseen tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa.

Vuoden 2023 keskimääräiset yksikköhinnat perustuvat vuoden 2019 toteutuneisiin käyttökustannuksiin. Asetus tulee voimaan 1.1.2023.

4.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 23.11.2022: Opetusministeri Li Andersson on myöntänyt 7,14 miljoonaa euroa valtionavustusta turvattomista oloista tulleiden lasten varhaiskasvatukseen. Avustusta myönnettiin 89 varhaiskasvatuksen järjestäjälle. Avustuksella edistetään tilapäistä suojelua hakevien tai saavien, kansainvälistä suojelua hakevien taikka ilman oleskeluoikeutta olevien (nk. paperittomien) kotikunnattomien lasten mahdollisuuksia osallistua laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Samalla kuntia kannustetaan varhaiskasvatuksen järjestämiseen näille lapsille. Kunnat eivät saa kotikunnattomien lasten varhaiskasvatukseen valtionosuutta. Avustusta myönnetään kunnille niiden kustannusten kompensoimiseksi, jotka ovat syntyneet 4.3.-31.12.2022 välisenä aikana avustuksen kohderyhmälle järjestetystä varhaiskasvatuksesta.

Turun kaupunki sai avustusta 503 077 euroa.