1.

Kaupunginhallitus päätti 3.10.2022 § 416 ettei se ota käsittelyynsä kasvatus- ja opetuslautakunnan 28.9.2022 kokouksen pöytäkirjaa.

2.

Kaupunginhallitus päätti 11.10.2022 § 428 ettei se ota käsittelyynsä ruotsinkielisen jaoston 4.10.2022 kokouksen pöytäkirjaa.

3.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 29.9.2022: OECD on arvioinut opetus- ja kulttuuriministeriön pyynnöstä varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelman (Oikeus oppia) tavoitteita ja toimia Suomen koulutushaasteiden osalta. OECD esittää myös ratkaisuja osaamistason nostoon ja koulutuksellisen eriarvoisuuden vähentämiseen. Niitä ovat koulutuksen rahoituksen uudistaminen, varhaiskasvatuksen osallistumisasteen lisääminen ja laadun kehittäminen sekä oppimiserojen kaventaminen lähikouluperiaatetta vahvistamalla. Arviointiraportti julkistettiin 29.9.2022.

Suomea on pidetty laajalti yhtenä maailman menestyneimmistä koulutusjärjestelmistä. Suomen kansainvälistä mainetta on edistänyt korkean osaamisen lisäksi kyky yhdistää koulutuksen laatu ja tasa-arvo. Viimeaikaiset trendit viittaavat kuitenkin siihen, että Suomen merkittävät saavutukset ovat vaarassa. Suomen menestyminen kansainvälisissä arvioinneissa on heikentynyt viimeisen vuosikymmenen aikana ja samalla osaamisen erot oppilaiden ja oppilasryhmien välillä ovat kasvaneet.

Vastatakseen näihin haasteisiin hallitus on edistänyt useita kasvatusta ja koulutusta kehittäviä toimenpiteitä Oikeus oppia -ohjelman puitteissa vuosina 2019-2022. OECD on nyt arvioinut ohjelman tavoitteita ja toimia sekä niiden vaikuttavuutta koulutusjärjestelmän laadun ja tasa-arvon edistämiseksi.

Raportissa suositellaan kasvatuksen ja koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamista huomioimaan paremmin rahoituksen tasa-arvoa edistävä vaikutus. Suositus sisältää sekä perusrahoituksen että valtionavustusten kehittämistä tarkoituksenmukaiseksi. Erityisesti avustusjärjestelmän roolia tasa-arvon edistämisessä tulee vahvistaa, sujuvoittaa sekä sen ennakoitavuutta tulee lisätä.

Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamiseksi raportissa suositetaan rahoitusjärjestelmän muutoksia. Raportissa nostettiin esille kotihoidontuki varhaiskasvatukseen osallistumista rajoittavana tekijänä. Vanhemmille suunnattu tehokas tiedottaminen ja palveluohjaus varhaiskasvatuksen merkityksestä ovat myös tärkeitä toimia osallistumisasteen nostamisessa. Toisena kokonaisuutena suosituksissa nostetaan varhaiskasvatuksen laadun vahvistaminen mm. henkilöresurssien turvaamisen osalta.

Koulutusmahdollisuuksien tasaamiseksi OECD ehdottaa raportissaan puuttumista sekä koulujen väliseen segregaatioon kiinnittäen erityistä huomiota sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleviin väestöryhmiin ja maahanmuuttajaväestöihin. Huomiota on kiinnitettävä myös koulujen sisäiseen eriytymiseen etenkin kouluissa, joissa tarjotaan painotettua opetusta. Raportissa esitetään lähikouluperiaatteen vahvistamista ja painotetun opetuksen järjestämistä siten, että sen vaikutus oppilasryhmien eriytymiseen on mahdollisimman vähäinen.

4.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 4.10.2022: Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on julkaissut vuosittaisen koulutusjärjestelmiä vertailevan indikaattorijulkaisunsa Education at a Glancen. Tämän vuoden julkaisun erityisteemana oli korkea-asteen koulutus. Tarkastelu kohdistui pääosin vuoteen 2020.

Korkeakoulutuksen nopea laajeneminen jatkuu kansainvälisesti. Vuosituhannen kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana korkea-asteen koulutettujen osuus 25-34 -vuotiaista nousi OECD-alueella 27 prosentista 48 prosenttiin. Suomi poikkeaa kansainvälisestä kehityksestä. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on Suomessa pysytellyt vakaana ja noussut 39 prosentista 40 prosenttiin ja Suomen asema OECD-maiden vertailussa on täten muuttunut. Vuonna 2000 korkeasti koulutettujen nuorten aikuisten osuus Suomessa oli OECD-maiden korkeimpien joukossa, Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean tasolla, vuonna 2021 selvästi keskitason alapuolella, Chilen ja Turkin tasolla.

25-64 -vuotiaassa aikuisväestössä Suomen suhteellinen koulutustaso on seurannut samaa kehitystä viiveellä. Vielä vuonna 2011 korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus työikäisistä oli Suomessa 7,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin OECD maissa keskimäärin (Suomi 39,3 %, OECD 31,5 %). Vuonna 2021 yhteensä 41,1 % OECD-maiden 25-64 -vuotiaista oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon, kun Suomessa osuus oli 42,3 %. Suomi on siten siirtynyt OECD-maiden ylimmästä neljänneksestä maiden keskiryhmään.

Vuonna 2021 kansainvälinen koulutustasovertailu perustuu ensi kertaa uudistuneeseen työvoimatutkimukseen. Työvoimatutkimuksen pitkään kasvanut vastaajakato on johtanut suomalaisten koulutustason yliarvioimiseen kansainvälisissä tilastoissa. Työvoimatutkimuksen laaja uudistus vuonna 2021 on parantanut työvoimatutkimuksella tuotettavien koulutustasotietojen luotettavuutta ja yhtenäistänyt niitä tutkintorekisteritietojen kanssa. Uudistunut työvoimatutkimus mahdollistaa suomalaisten koulutustason aiempaa täsmällisemmän kansainvälisen vertailun. Asiaa käsitellään laajemmin opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysissä.

Korkeakoulutus parantaa työllistymismahdollisuuksia. Suomessa ja OECD-maissa korkeakoulutettujen työllisyysaste on keskimäärin noin 10 prosenttiyksikköä korkeampi kuin toisen asteen koulutuksen suorittaneiden. Työllisyysasteiden erot ovat säilyneet suurin piirtein samalla tasolla koko 2000-luvun.

Korkea-asteen koulutus tuo myös suuremman palkan. Korkeakoulutuksen tuoma palkkaetu verrattuna toisen asteen tutkintoon on OECD-maissa keskimäärin 55 %. Suomessa korkea-asteen tutkinnon palkkaetu toisen asteen tutkintoon nähden on 34 %, eli OECD-keskiarvoa pienempi, mutta suurempi kuin muissa Pohjoismaissa. Koulutuksen palkkapreemion vertailussa Suomi on mielenkiintoisesti ainoa OECD-maa, jossa toisen asteen tutkinto ei lisää palkkaa suhteessa perusasteen tutkintoon.

Suomessa korkea-asteen opiskelijoista suurin osa (69 %) opiskelee alempaa korkeakoulututkintoa, eli yliopistojen kandidaatintutkintoa tai ammattikorkeakoulututkintoa. Ylempää korkeakoulututkintoa (eli yliopistojen maisterin tutkintoa tai ammattikorkeakoulujen ylempää amk-tutkintoa) opiskelee 25 % Suomen korkea-asteen opiskelijoista.

Varhaiskasvatuksen osallistumisaste noussut Suomessa selvästi

Suomessa on jo vuosia ollut koulutuspoliittisena tavoitteena lisätä osallistumista varhaiskasvatukseen. 3-5 -vuotiaista varhaiskasvatukseen osallistui 88 % vuonna 2020, mikä on samalla tasolla EU-keskiarvon kanssa, mutta yli OECD-keskiarvon (83 %).

Ikäluokan osallistumisaste kasvoi OECD-maissa keskimäärin yhden prosenttiyksikön verran vuosien 2015 ja 2020 välillä. Suomessa osallistuminen on tuolla ajanjaksolla kasvanut 14 prosenttiyksikköä, mikä on OECD-maiden suurin lisäys.

Myös alle 3-vuotiaiden osallistumisaste on kasvanut Suomessa. Se oli 37 % vuonna 2020, kun vielä vuonna 2015 se oli 28 % ja kymmenen vuotta aiemmin 25 %. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi jää muista jälkeen.

Ammatillisen koulutuksen alavalinnat edelleen sukupuolittuneita

Suomessa suurempi osa sekä toisen asteen yleissivistävästä että ammatillisesta koulutuksesta valmistuneista on naisia kuin OECD- ja EU-maissa keskimäärin. Suomessa naisia oli lukiosta valmistuneista 59 % ja ammatillisen koulutuksen suorittaneista 54 %.

Ammatillisessa koulutuksessa alavalinnat ovat Suomessa edelleen hyvin sukupuolittuneita. Tekniikan aloilla tutkinnon suorittaneista vain 19 % oli naisia, kun taas terveys- ja hyvinvointialoilla naisten osuus oli 85 %.

Opettajien palkat varhaiskasvatusta lukuun ottamatta kansainvälisesti verraten hyvällä tasolla

Opettajien palkat muodostavat koulutuskustannusten suurimman kuluerän. Opettajien palkat vaihtelevat suuresti OECD-maiden välillä. Keskimääräinen opettajien palkkojen vaihteluväli on OECD-maissa 41 941-53 682 USD, kun tarkastellaan palkkoja varhaiskasvatuksen opettajista lukiokoulutuksen opettajiin. Suomessa vaihteluväli on suurempi (38 128-62 714 USD), mikä johtuu osaltaan varhaiskasvatuksen opettajien palkkatasosta, joka jää OECD:n keskiarvon alapuolelle. Muilla koulutusasteilla opettajien palkkataso on OECD:n keskiarvoa korkeampi.

Sen sijaan uran aikainen palkkakehitys on Suomessa maltillista. Esimerkiksi yläkoulun opettajan taulukkopalkka kasvaa Suomessa noin 30 prosenttia lähtöpalkkaa suuremmaksi, kun se Koreassa voi nousta jopa 2,8-kertaiseksi.

NEET-nuorten osuus Suomessa laskenut

Koronakriisin vaikutukset talouteen ja työelämään heijastuvat myös koulutukseen osallistumiseen. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäävien NEET-nuorten määrässä ei kuitenkaan useimmissa OECD-maissa nähty pandemian aiheuttamaa pelättyä jyrkkää kasvua. NEET-nuorten osuus 18-24 -vuotiaista kasvoi ensimmäisenä pandemiavuonna 2020, mutta laski vuonna 2021 useissa maissa Suomi mukaan lukien jopa pandemiaa edeltävän tason alapuolelle. Myös Suomessa NEET-nuorten osuus laski lähes 3 prosenttiyksikköä noin 14,8 % prosentista noin 11,9 prosenttiin.

5.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 4.10.2022: Viisivuotiaiden maksuttoman osa-aikaisen varhaiskasvatuksen kokeilu käynnistettiin pääministeri Sipilän hallituskaudella. Kokeilussa 5-vuotiaille lapsille tarjottiin maksutonta varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa. Tavoitteena oli lisätä viisivuotiaiden lasten osallistumista varhaiskasvatukseen. Kokeilua perusteltiin sillä, että varhaiskasvatus ehkäisee syrjäytymistä, tasaa lasten kotitaustan eroja, lisää koulutuksellista tasa-arvoa ja tukee lasten kasvua, kehitystä ja oppimista. Kokeilun tuli myös selvittää ja arvioida varhaiskasvatuksen ja nykyisen esiopetuksen toimintamalleja sekä pohtia pedagogisia ratkaisuja maksuttoman varhaiskasvatuksen tai mahdollisen kaksivuotisen esiopetuksen järjestämiseksi. Kokeilulla pyrittiin myös kehittämään varhaiskasvatuksen palveluohjausta sekä edistämään vanhempien työllistymistä.

Kokeilu toteutettiin ajalla 1.8.2018–31.7.2021 ja siihen osallistui yhteensä 33 kuntaa, joista yksi oli Turku. Kokeilun piirissä on kaikkiaan ollut noin 47 466 lasta. Tässä raportissa kuvataan kokeilun tavoitteet ja toteuttaminen sekä Opetushallituksen koordinoiman yhteistyöverkoston toiminta ja Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toteuttamat kokeilun arvioinnit. Kokeilu onnistui tavoitteessaan lisätä 5-vuotiaiden lasten osallistumista varhaiskasvatukseen. Kokeilussa kuitenkin havaittiin, ettei maksuttomuus ole ainoa tekijä, kun vanhemmat tekevät ratkaisujaan lastensa varhaiskasvatukseen osallistumisesta.

6.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 20.10.2022: Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja alennetaan. Hallitus antoi torstaina 20.10. eduskunnalle esityksen varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta. Esityksen tavoitteena on parantaa lapsiperheiden ostovoimaa ja tukea pieni- ja keskituloisia lapsiperheitä elinkustannusten ja sähkön voimakkaan hinnannousun vuoksi. Maksuja alentamalla voidaan myös nostaa lasten varhaiskasvatuksen osallistumisastetta.

Uudistuksen myötä arviolta noin 30 000 kotitaloutta siirtyy maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin.

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja alennetaan korottamalla maksujen perusteena olevia tulorajoja 33 prosenttia. Muutoksen seurauksena kuntien maksutuottojen arvioidaan alenevan noin 70 miljoonaa euroa. Tämä kompensoidaan kunnille kohdistamalla aiempaa suurempi osa yhteisöveron tuotosta kunnille. Verontilityslain ja tuloverolain muuttamisesta annetaan erillinen hallituksen esitys.

Esitys liittyy valtion vuoden 2023 talousarvioesitykseen. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.3.2023.