1.

Kaupunginhallitus päätti 5.9.2022 § 380 ettei se ota käsittelyynsä ruotsinkielisen jaoston 1.9.2022 kokouksen pöytäkirjaa.

2.

Kaupunginhallitus päätti 12.9.2022 § 387 ettei se ota käsittelyynsä kasvatus- ja opetuslautakunnan 7.9.2022 kokouksen pöytäkirjaa.

3.

Kaupunginvaltuusto päätti 19.9.2022 § 193 todeta Hannele al-Hamzawin tehtävän kasvatus- ja opetuslautakunnan varajäsenenä päättyneen kasvatus- ja opetuslautakunnan alaiseen palvelukseen siirtymisen vuoksi ja valita Sari Anttilan Kai Sorton henkilökohtaiseksi varajäseneksi päätöksentekopäivästä toimikauden loppuun.

4.

Kaupunginvaltuusto päätti 19.9.2022 § 194 todeta Hannele al-Hamzawin tehtävän kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston jäsenenä päättyneen kasvatus- ja opetuslautakunnan alaiseen palvelukseen siirtymisen vuoksi ja valita Sari Anttilan hänen tilalleen jaoston jäseneksi päätöksentekopäivästä toimikauden loppuun.

5.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 5.9.2022: OKM teettää Harrastamisen Suomen mallista arvioinnin. Arvioinnin toteuttaa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Arviointi toteutetaan ajalla 1.9.2022 - 30.3.2023.

Arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa Harrastamisen Suomen mallille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta, mallin toimivuudesta ja vaikutuksista. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, mitä kokemuksia ja mielipiteitä on lapsilla ja nuorilla.

Arvioinnissa huomioidaan myös kuntien ja paikallisten toimijaverkostojen näkökulmat ja kokemukset mallin toimivuudesta. Arviointi tuottaa tietoa lasten ja nuorten näkökulmista ja kokemuksista sekä heidän osallisuuden ja toimijuuden huomioimisesta harrastamisen Suomen mallin mukaisen toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Arvioinnissa huomioidaan eri-ikäisten lasten ja nuorten kokemukset sekä alueellinen kattavuus.

Harrastamisen Suomen mallissa päätavoitteena lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia tarjoamalla jokaiselle perusopetusikäiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä.

Lukuvuonna 2022 - 2023 malli on käytössä 265 kunnassa (86 % maamme kunnista). Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee Harrastamisen Suomen mallin toteutusta kunnissa 14,5 miljoonalla eurolla vuosittain.

Valtakunnallinen Koululaiskysely on osa Harrastamisen Suomen mallin toteutusta. Opetus- ja kulttuuriministeriön joka toinen vuosi järjestämällä Koululaiskyselyllä kuullaan koululaisia heidän harrastustoiveistaan koulupäivän yhteydessä.

Harrastamisen Suomen mallista rahoitettujen harrastusten tulee perustua koulun oppilaiden toiveisiin. Harrastaminen voi tapahtua koulun tiloissa tai muualla harrastuksesta riippuen. Koululaiskysely 2022 käynnistyy lokakuussa.

6.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 19.9.2022: Pääministeri Sanna Marinin hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2023 jatkaa koulutukseen ja kulttuuriin investoimista. Talousarvioesityksessä toteutetaan hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita; koulutus- ja osaamistason nostoa, oppimiserojen kaventumista ja koulutuksellisen tasa-arvon lisäämistä. Kulttuurin ja taiteen keinoin vahvistetaan luovan työn tekemisen edellytyksiä ja osallisuutta. Panostuksilla nuorisotyöhön parannetaan nuorten edellytyksiä toimia yhteiskunnassa, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus talousarvioesityksestä on 7,7 mrd. euroa.

Talousarvioesitys sisältää panostuksia varhaiskasvatukseen ja kielten opetukseen. Varhaiskasvatusmaksuja esitetään alennettavaksi pysyvästi 70 miljoonalla eurolla, mikä kompensoidaan kunnille yhteisöveron jako-osuuden kautta.

Kielten opetusta perusopetuksessa lisätään. Kuudennelta luokalta alkavaan B1-kieleen, joka useimmilla on ruotsi tai suomi, tulee 1 vuosiviikkotunti lisää. Sen opetussuunnitelma-työhön varataan 1 milj. euroa.

Sitouttavan kouluyhteisötyön malli vakiinnutetaan. Sille esitetään 8 miljoonan euron rahoitusta.

Sotaa pakenevien ukrainalaisten tueksi varhaiskasvatukseen kohdistetaan 60 miljoonaa euroa ja perusopetuksen valmistavan opetuksen määrärahaa kasvatetaan 120 miljoonalla eurolla nykytasosta.

Ammatillisen koulutuksen rahoitus kasvaa 55,5 miljoonaa euroa ja lukiokoulutuksen rahoitus 64 miljoonaa euroa sisältäen sekä valtion että kuntien rahoitusosuuksien kasvun. Ammatillisen koulutuksen pysyvää rahoitusta lisätään 50 miljoonalla eurolla. Tällä voidaan turvata jatkossakin opiskelijoille riittävä opetus ja ohjaus määräaikaisten lisärahoitusten päätyttyä. Oppivelvollisuuden laajentamisen ja maksuttoman toisen asteen asteittaista toimeenpanoa jatketaan. Uudistukselle varataan 102 milj. euroa ensi vuodelle. Aiemmin päätetyn mukaisesti hoitajamitoituksen muutokseen vastaamiseksi lähihoitajien koulutukseen varataan 30 miljoonaa euroa ja oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen määräytymisperusteiden uudistamisen kokeiluun 5 miljoonaa euroa.

Talousarvioesityksessä ehdotetaan panostuksia osaavan henkilöstön saatavuuteen muun muassa hoiva-alalla. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (Jotpa) rahoittamiin hoiva-avustajakoulutuksiin ehdotetaan noin 10,8 miljoonan euron lisäystä. Määrärahalla voidaan kouluttaa 1 000 uutta hoiva-avustajaa vuosina 2023 - 2025. Kaikkiaan tavoitteena on 1 500 uuden hoiva-avustajan kouluttaminen palvelukeskuksen rahoituksella vuosien 2022 - 2025 aikana.

Valtionosuusrahoitteiseen työvoimakoulutukseen ehdotetaan 7,8 miljoonan euron lisäystä, jolla voidaan kouluttaa 700 uutta hoiva-avustajaa vuosina 2023 - 2024. Kaikkiaan tavoitteena on 1 000 uuden hoiva-avustajan kouluttaminen työvoimakoulutuksena vuosien 2022 - 2024 aikana. Lisäksi hoiva-avustajien koulutuksen määrärahatarpeita tullaan tarkastelemaan osana syksyn lisätalousarvioesityksen valmistelua. Samassa yhteydessä tarkastellaan myös ukrainalaisten pakolaisten kouluttamisen määrärahatarpeita toisen asteen koulutuksessa.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen toimintamenoihin ehdotetaan myös 5,5 miljoonaa euron lisäystä ukrainalaisille kohdennettaviin koulutuksiin.