Palvelualuejohtaja Vesa Kulmala sekä aluepäällikkö Hanna Karlsson 14.4.2022:

Lainsäädännöllinen tausta - varhaiskasvatuksen järjestäminen on tarkasti säädelty

Varhaiskasvatuksen järjestäminen perustuu tiukkaan sääntelyyn, jossa palvelun järjestämisestä vastaavien kuntien liikkumavara on erittäin pieni.

Varhaiskasvatusta on toteuttava varhaiskasvatuslain mukaisin periaattein, eikä monenkaan asian osalta ole joustovaraa. Kaikille palvelua haluaville lapsille on järjestettävä varhaiskasvatuspaikka laissa määritellyn hakuajan (neljä kuukautta) puitteissa, usein nopeallakin aikataululla (kaksi viikkoa). Palveluun voi hakea ympäri vuoden, eikä säädöksissä ole tarkemmin määritelty mitään erityistä varhaiskasvatuksen aloituskuukautta tai vastaavaa.

Se mitä varhaiskasvatuksessa toiminnallisesti tehdään, määritellään Opetushallituksen määräämissä varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa ja sen pohjalta laadituissa paikallisissa suunnitelmissa. Jokaiselle lapselle on laadittava lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, jonka laatimisesta laissa määrätyllä tavalla vastaa varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden omaava henkilö. Varhaiskasvatuslaissa ja asetuksessa määritellään tarkemmin henkilöstörakenteesta ja mitoituksesta.

Varhaiskasvatuslain mukaan vuoteen 2030 mennessä päiväkodeissa tulee 2/3 opetus-, kasvatus- ja hoitohenkilöstä olla varhaiskasvatuksen opettajia tai sosionomeja. Edellä mainitusta määrästä vähintään puolet on oltava varhaiskasvatuksen opettajia. Henkilöstöstä 1/3 tulee olla varhaiskasvatuksen lastenhoitajia. Henkilöstörakenteen muutos on merkittävä nykyiseen verrattuna, ja uhkakuvana on erityisesti kelpoisten varhaiskasvatuksen opettajien ja sosionomien riittävyys siirryttäessä uuteen henkilöstörakenteeseen. Muutoksesta säädettiin 2018 voimaan tulleessa varhaiskasvatuslaissa. Ennen kyseistä lakia ja vielä tälläkin hetkellä voidaan noudattaa aikaisempaa lainsäädäntöä, jolloin joka kolmannella tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Siirtyminen uuden lainsäädännön mukaiseen henkilöstöön vaatii aikaa.

Sosionomien osalta on syytä erityisesti ottaa huomioon asiaan liittyvä epävarmuus. Toistaiseksi sosionomin tehtävä ei ole vielä vakiintunut varhaiskasvatuksen osalta eikä palkkauksesta ole työehtosopimuksessa tarkemmin tätä kirjoitettaessa sovittu. Tutkintomäärät toteutuvat vain, jos on riittävästi hakijoita. Tulevaisuudessa sosionomitutkintoja tehtäneen vähemmän, koska sillä ei enää saa pätevyyttä toimia varhaiskasvatuksen opettajan tehtävässä. Varhaiskasvatuksen sosionomikoulutukseen hakijamäärät ovat pudonneet.

Varhaiskasvatuslaissa säädetään myös päiväkodinjohtajan kelpoisuudesta. Vuoteen 2030 mennessä päiväkodinjohtajan kelpoisuusehtona on vähintään kasvatustieteen maisterin tutkinto. Varhaiskasvatuslain 75 §:ssä säädetään siirtymäsäännöksistä kelpoisuuksiin liittyen.

Edelleen varhaiskasvatuslakia muutettiin 1.8.2022 alkaen siten, että lasten ja henkilöstön suhdeluvusta ei ole mahdollista poiketa henkilöstöstä johtuvista syistä. Tämä lisäsi varahenkilöstön tarvetta ja omalta osaltaan lisää ongelmia kelpoisen koulutuksen omaavan henkilöstön saatavuudessa.

Kuntaliitto selvitti vuoden 2021 tietojen perusteella varhaiskasvatuksen henkilöstön määrän riittävyyttä valtakunnallisesti vuoteen 2030 mennessä. Kuntaliiton muistio on oheismateriaalina 1.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n mukaan kuntasektorilla oli lokakuussa 2020 lasten päiväkotien toimialalla töissä 21 523 varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa ja 16 816 varhaiskasvatuksen opettajaa. Ammattilaisia oli yhteensä 38 316. Vuonna 2030 tarvitaan yhteensä 40 428 ammattilaista, mikäli varhaiskasvatukseen osallistuu noin 90 % 1-6 -vuotiaiden lasten ikäryhmästä. Tämä edellyttää, että yli kolmevuotiaista palveluun osallistuu yli 90 % ja alle kolmevuotiaistakin keskimäärin 80 % lapsista. Tarvittavista työntekijöistä 13 476 tulee olla varhaiskasvatuksen lastenhoitajia ja 26 952 varhaiskasvatuksen opettajia tai sosionomeja. Vähintään puolet opettajista ja sosionomeista tulee olla varhaiskasvatuksen opettajia. Koska lastenhoitajia tarvitaan uudessa henkilöstörakenteessa aiempaa vähemmän, vaikuttaa eläköityminen sekä lapsimäärän mukainen henkilöstön lisäystarve siten, että lastenhoitajia vaikuttaa olevan reilut 3 100 liikaa. Varhaiskasvatuksen opettajia ja sosionomeja tarvitaan laskelman mukaan noin yli 18 000 nykyistä enemmän.

Tilanne toimintavuonna 2021 - 2022 - huoli kohdentuu kelpoisen henkilöstön saatavuuteen

On hyvä todeta, että tilanne ei ole uusi tai yllättävä. Korjaavia toimia on joiltakin osin pyritty tekemään, mutta tehdyt toimenpiteet ovat olleet riittämättömiä. Turun kaupunki tai muut kunnat eivät yksin pysty ratkaisemaan kelpoisen henkilöstön riittävyyteen liittyvää haastetta. Ongelmia on niin suomenkielisen kuin ruotsinkielisen henkilöstön saatavuudessa, pikaisia toimia tarvitaan niin kuntatasolla kuin valtakunnan tasolla.

Turussa henkilöstön rekrytointia on pyritty tehostamaan ja nopeuttamaan. Tulevan toimintakauden valmistelut on aloitettu yhä aikaisemmin edellisenä talvena, jotta Turku olisi ensimmäisten joukossa rekrytoimassa alalle valmistuvia henkilöitä. Oppilaitosten kanssa tehdään yhteistyötä, niin koulutusten suunnittelussa kuin työssäoppimisjaksoilla / harjoittelujaksojen aikana. Ruotsinkielisen varhaiskasvatusalueen kunnalliset toimintayksiköt ovat syksystä 2021 lähtien sekä Åbo Akademin että Helsingin yliopiston harjoituspäiväkoteja. Tavoitteena oppilaitosyhteistyöllä on turvata erityisesti turkulaisten opiskelijoiden sekä varhaiskasvatuksen työntekijöiden jatkokoulutuksen vaatimien harjoitteluiden mahdollistaminen Turussa.

Henkilöstön poissaolot ovat olleet merkittävästi suuremmat korona-aikana kuin normaalisti. Tosin varhaiskasvatuksessa on normaalistikin enemmän sairauspoissaoloja kuin muissa kasvatuksen ja opetuksen palveluissa.

Taulukko 1: Henkilöstön sairauspoissaolo-% kuukausittain

Henkilöstön poissaolotilanteissa käytetään omia varahenkilöitä, joiden määrää on myös lisätty. Kyse on toistaiseksi voimassa olevista työsuhteista. Aikaisemmin suomenkielisissä päiväkodeissa on ollut 50 varahenkilöä, ja nyt määrää lisätään 20 henkilöllä. Ruotsinkielisen henkilöstön saatavuus on ollut erityisen haastavaa vuosikausien ajan, ja tilanne on vaikeutunut viimeisen muutaman vuoden aikana. Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen varahenkilöt ovat tähän asti olleet määräaikaisissa työsuhteissa, mutta elokuusta 2022 palkataan 8 lastenhoitajaa varahenkilön vakituisiin työsuhteisiin. Tämän lisäksi käytetään ulkopuolisia sijaisia. Lisäksi tarvittaessa tullaan käyttämään myös vuokratyövoimaa.

Haastetta tuottaa henkilöstön välitön saatavuus. Mahdolliset lisäkiristykset mitoituksissa täytyisi unohtaa. Esimerkiksi keskimääräisen mitoituksen muuttaminen ryhmäkohtaiseksi minimiksi olisi hyvin vaikea toteuttaa. Tämä edellyttäisi myös merkittävää parannusta sijaisten saatavuuteen. Sijaisuuksiin liittyvät kustannukset ovat nousussa. Mikäli valtakunnallisesti päätettäisiin mahdollisista muutoksista mitoitukseen, tulee ennen päätöksiä varmistaa henkilöstön saatavuus. Muutoin aiheutetaan vain lisäongelmia ja -paineita lähijohtajille.

Korona on vaikuttanut perheiden tekemiin varhaiskasvatusta koskeviin valintoihin ainakin vuosina 2020 ja 2021 ja edelleen jonkin verran myös kuluvana vuonna. Kyseisten vuosien perusteella ei ole syytä tehdä arviota lasten varhaiskasvatuksen osallistumiseen normaaliolosuhteissa. Alustavat tiedot syksylle 2022 varhaiskasvatuspaikkaa hakeneiden osalta näyttäisivät siltä, että alle kolmevuotiaita lapsia olisi aloittamassa huomattavan paljon. Selvemmin syksyn tilanne selviää toukokuussa, jolloin myös syyskuussa varhaiskasvatusta tarvitsevat ovat jättäneet hakemuksensa.

Suunnitelma - pitkällä aikavälillä muuttuvia tekijöitä on paljon ja laskelmia tehdään oletusten varassa

On perusteltua pohtia, vähenevätkö varhaiskasvatukseen osallistuvat lapset lähitulevaisuudessa ikäluokkien muuttuessa, minkä kautta esimerkiksi henkilöstötilanne voisi helpottua. Valtakunnallisena tavoitteena ja siihen liittyvien politiikkatoimien osalta on tarkoitus nostaa varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten osuutta. Valtakunnallisesti tulevaisuudessa vaikuttaa siltä, että lasten määrä ei juurikaan varhaiskasvatuksessa vähene, se voi jopa nousta. Tilanne vaihtelee voimakkaasti eri puolilla Suomea ja Turussakin eri kaupunginosissa.

Valtakunnallisen arvion perusteella työntekijöiden tarve ei tule vähenemään, vaan kelpoisia työntekijöitä tarvitaan paljon nykyistä enemmän. Tähän osaltaan vaikuttavat jo edellä esille tuodut lainsäädännön muutokset, mutta myös varhaiskasvatuslain muutos lapsen tuen osalta. Lakimuutos lisää varhaiskasvatuksen erityisopettajien tarvetta, mutta myös varhaiskasvatuksen opettajien ja hoitajien tarvetta. Lakimuutos tulee todennäköisesti vähentämään käytössä olevien varhaiskasvatuspaikkojen määriä, koska lapsen tuen tarve tulee 1.8.2022 huomioida lasten taikka henkilöstön lukumäärässä, jollei päiväkodissa ole tällaista lasta varten avustajaa. Avustajaa ei lueta mitoitukseen.

Varhaiskasvatuksessa oli vuoden 2021 lopussa varhaiskasvatuksen opettajia ja lastenhoitajia seuraavasti:

Taulukko 2: Varhaiskasvatuksen henkilöstön tarve nykyisessä palvelun laajuudessa

Varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviä hoitaa kevään 2022 aikana noin 110 henkilöä, jolla ei ole kelpoisuuden antavaa koulutusta. Ruotsinkielisen alueen osalta varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien saatavuus on erityisen vaikeaa. Rekrytoinneissa näkyy selkeästi, että vakituisiin työsuhteisiin ei löydy juurikaan kelpoisuuden omaavia hakijoita.

On todennäköistä, että vuonna 2030 varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrä ei ole nykyistä tilannetta vähäisempi. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2030 Suomessa olisi 1-6 -vuotiaita lapsia 296 382. Mikäli valtakunnallisessa tavoitteessa päästään tilanteeseen, jossa varhaiskasvatukseen osallistuu 90 % ikäryhmästä, on vuonna 2030 varhaiskasvatuksessa 1-6 -vuotiaita lapsia 266 744. Turussa ennusteen mukaan vuonna 2030 olisi alle kouluikäisiä lapsia 11 716, joten 90 % olisi 10 544. Tämä tarkoittaisi jopa noin 2 000 lapsen lisäystä vuoden 2022 tilanteeseen. Henkilökuntaa tähän vaaditaan lisää vähintään 285 ja enintään noin 500, tarve riippuu lasten iästä. Joten laskelmien mukaan Turussa tarvittaisiin varhaiskasvatuksen opettajia tai sosionomeja vähintään noin 490 tai enimmillään jopa 633, jos ennusteet toteutuisivat vuoteen 2030 mennessä. Lastenhoitajien tarve ei lisääntyisi. Nykyisessä laajuudessa tarve on noin 200 varhaiskasvatuksen opettajalle tai sosionomille, ja lisäksi 100 tehtävään tarvittaisiin kelpoisuuden antavan koulutuksen suorittanut henkilö. Jo perustettuihin 50 varhaiskasvatuksen opettajan vakanssiin on rekrytointi käynnissä, ja nämä vakanssit eivät vielä ole mukana laskelmissa, joten vakanssit vähentävät tarvetta. Avoinna oleviin tehtäviin ei ole riittävästi hakijoita.

Kuntaliiton korkeakouluille tekemän kyselyn mukaan vuoteen 2030 mennessä valmistuu noin 9 000 varhaiskasvatuksen opettajaa. Varhaiskasvatuksen kelpoisuuden saavuttavien sosionomien osalta valmistuvien määrää sekä sijoittumista varhaiskasvatuksen tehtäviin on haastavaa arvioida. Jotta henkilöstörakenne on mahdollista toteuttaa, tulee mainitusta vähintään puolet olla varhaiskasvatuksen opettajia. On todennäköistä, että opettajia halutaan olevan todellisuudessa tätäkin enemmän. On myös huomioitava, että osa työntekijöistä on jatkuvasti esimerkiksi vanhempainvapaalla, työlomalla tai siirtyy toisiin työtehtäviin eri alalle. Tällöin eripituisiin sijaisuuksiin tarvitaan myös kelpoisia työntekijöitä. Onkin pohdittava, voidaanko koulutusmäärillä saada riittävästi päteviä osaajia siihen, että vuonna 2030 voitaisiin lakia noudattaa.

Pitovoimaa lisätään

Turussa tehdään työtä varhaiskasvatuksen työolosuhteiden parantamiseksi, kehitetään esimerkiksi johtamista ja toiminnan rakenteita, jotta palvelu voidaan toteuttaa entistä laadukkaammin. Tähän on haettu huhtikuussa 2022 erityisavustusta. Toki toimenpiteitä on tehty ja tehdään ilman erityisavustusta. Turussa on lähdetty tukemaan johtamistyötä siten, että varajohtajien työajasta osa suunnataan johtajan rinnalla työskentelyyn lapsiryhmätyöstä irrotettuna. Päiväkodin varajohtaja voisi omalta osaltaan vahvistaa ja tukea päiväkodin pedagogista toimintaa. Johtajan tueksi on suositeltu, että jokaisessa päiväkodissa toimisi eri ammattiryhmistä koostuva johtotiimi. Lisäksi tarjotaan runsaasti erilaista täydennyskoulutusta ja henkilöstö otetaan mukaan toiminnan kehittämiseen.

Varhaiskasvatuksessa arvioinnin välineenä käytetään ns. Kehittävää palautetta. Menetelmän kautta toimintaa observoimalla saadaan tutkittua tietoa siitä, mitä varhaiskasvatuksessa tapahtuu. Kehittämiskohteet nostetaan jokaisessa päiväkodissa tai perhepäivähoidossa näistä kehittävän palautteen tuloksista. Pula niin suomenkielisitä kuin ruotsinkielisistä varhaiskasvatuksen opettajista ei ole mahdollistanut juurikaan toimintatavan toteutumista.

Lisäksi on varmistettu riittävien ja toimivien sijaisjärjestelyjen kehittämistä resurssiensa puitteissa. Tämä edellyttää kelpoisen henkilöstön riittävää saatavuutta. Keskitetty varahenkilöstö vaatisi käytössä olevan työaikasuunnittelujärjestelmän uuden version hankintaa. Kyse on Titania-järjestelmästä. Henkilöstöhallinto on selvittänyt tämän järjestelmän hankintaa ja käyttöönottoa, ja vahvasti näyttää siltä, että tästä ei ole ainakaan nopeasti apua. Järjestelmän käyttöönotto vaatii erillisen pidempikestoisen käyttöönottoprojektin.

Lisäksi on syytä todeta se, että varhaiskasvatus on ottamassa vielä tämän vuoden aikana käyttöön uuden varhaiskasvatuksen asiakastietojärjestelmän, ja olemme nyt priorisoineet tämän keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Useamman järjestelmän yhtäaikainen käyttöönotto ei ole toiminnan kannalta järkevää. Varhaiskasvatuksen palvelualueella toimitaan toistaiseksi seuraavasti: Edellä mainitut 50 vakanssia ovat jo käytössä lähijohtajilla, ja uudet vakanssit jaetaan alueille siten, että yksi lähijohtajista pitää huolen siitä, että nuo toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevat henkilöt ovat aktiivisesti ja tehokkaasti käytössä.

Rekrytoitavan henkilöstön määrä on suuri. Henkilöstöhallinto tilastoi työsopimuspyyntöjen määriä varhaiskasvatuksessa. Esimerkiksi pelkästään marraskuussa 2021 tehtiin 809 työsopimusta, vuonna 2021 työsopimuksia tehtiin yhteensä 6 474, vuonna 2019 työsopimuksia tehtiin yhteensä 5 696. Turun varhaiskasvatuksen osalta rekrytoinnissa on syytä jatkossa osallistua myös kansallisiin alan messuihin ja tapahtumiin.

Päiväkodeissa pyritään selkeyttämään toimintatapoja sen osalta, milloin lapsiryhmän ulkopuolisia tehtäviä voidaan työpäivän aikana tehdä.

Nostetaan keskusteluun myös asioita siitä, mitä toiminnassa on mahdollista toteuttaa, vaikka henkilöstöstä on pulaa. Lisätään myös positiivista puhetta ja näkyvyyttä varhaiskasvatuksesta yhteistyössä viestinnän kanssa.

Varhaiskasvatuksen on jo usean vuoden ajan kohdennettu määrärahoja niin työergonomiaan kuin työturvallisuuteen. Henkilökunnalle hankitaan ulkoiluun soveltuvia vaatteita ja jalkineita.

Palkkauksen osalta työehtosopimusneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä. Varhaiskasvatuksessa on otettu käyttöön uusi tehtävän vaativuuden arviointimalli. Arviointi voi vaikuttaa tehtäväkohtaiseen palkkaan.

Kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuus ja henkilöstöhallinto ovat perustaneet työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää millä tavoin työnantaja voisi tukea jatko-opintoja. Erityisesti tässä vaiheessa keskitytään varhaiskasvatuksen opettajiin, varhaiskasvatuksen erityisopettajiin sekä päiväkodin johtajiin.

Valtakunnallisesti olisi syytä pohtia ainakin seuraavia seikkoja:

Kuten Kuntaliiton muistiossa todetaan: ”Mikäli mitään ei tehdä henkilöstörakenne ei vaaditussa muodossa voi toteutua. Päätöksillä on jo kiire, sillä kaikki tulisi olla valmista hyvissä ajoin jo ennen vuotta 2030. Kuntaliitto vaatii asian osalta toimia ja toivoo kehittävää vuoropuhelua varhaiskasvatuksen järjestäjien, kelpoistavan koulutuksen järjestäjien, ministeriön sekä päättäjien kesken.”

Oheismateriaali 1               Kuntaliiton muistio

Oheismateriaali 2                Varhaiskasvatuksen muutokset

Kasvatus- ja opetusjohtaja Timo Jalonen:

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunta merkitsee selvityksen tiedokseen.