Toimitilapäällikkö Kirsi Eronen ja tilacontroller Saku Lehtiö 2.2.2022:

S:t Olofsskolan on ainoa ruotsinkielinen yläkoulu Turussa. Rakennus on rakennettu alun perin Tyttölyseoksi (Åbo Svensk Flicklyceum) 60-luvun puolivälissä. Rakennukseen on tehty vuosien varrella lähinnä teknisiä korjauksia ja lisäyksiä mm. lämmityksen ja ilmanvaihdon osalta. Varsinaista peruskorjausta kohteeseen ei ole aiemmin tehty, ja sisäisiä muutoksia sekä korjauksiakin melko vähän. Rakennus on kaikin puolin tullut tiensä päähän ja on huonokuntoinen.

Koulu on vuosien varrella kasvanut oppilasmäärältään hieman yli kolmestasadasta nyt n. 450:een. Oppilasmäärä tulee kasvamaan entisestään, ja on syksyllä jo lähellä 500:aa. Koulu on tilojen puutteessa käyttänyt laajalti läheisen työväenopiston luokkia. Erityisluokkien vähyyttä ja mm. ruokalan ja liikuntasalin ahtautta tämä ei kuitenkaan korjaa ja on katsottu olevan vain välttämätön tilapäisjärjestely.

Kun kasvaneen oppilasmäärän perusteella lähdettiin tutkimaan koulun lisätilan tarvetta, todettiin että rakennusta tulisi korottaa kahdella kerroksella. Tontin koko ja olosuhteet eivät mahdollista laajentamista muulla tavoin. Rakennuksen korottaminen arvioitiin kuitenkin erittäin kalliiksi ja riskejä sisältäväksi ratkaisuksi, joten päädyttiin tutkimaan koululle uutta sijaintia, johon uudisrakennus olisi rakennettu. Tällä ratkaisulla olisi myös ollut mahdollista välttää väistötilojen tarve.

Sijaintivaihtoehtoja tarkasteltiin useampia, mm. Eskelinkatu 4 ja Itäinen Pitkäkatu 45. Oppilaiden asuessa melko tasaisesti keskusta-alueella sen ympärillä on ratkaisuvaihtoehdoissa pitäydytty keskeisissä sijainneissa.

Kesällä 2021 todettiin sisäilma- ja rakennetutkimuksen sekä asbesti- ja haitta-ainekartoituksen perusteella kuitenkin rakennuksen olevan vielä luultua huonommassa kunnossa. Koulu joutuukin siirtymään väistötiloihin jo syksyllä 2022.

Tutkimusraporttien perusteella rakennus on niin laajojen ja haastavien korjausten tarpeessa, ettei sitä nähdä enää taloudellisesti kannattavaksi. Tämän johdosta ensisijaisena on tutkittu vaihtoehtoa, jossa vanha koulurakennus puretaan ja paikalle rakennetaan uudisrakennus.

S:t Olofsskolanin tontti on pinta-alaltaan 4 477 m2. Välittömässä läheisyydessä on hienosti hyödynnettävissä Samppalinnan vuoren puiston alue ja urheilukenttä. Kaava on luonnollisesti jo valmiiksi koulurakennuksille soveltuva. Rakennusoikeuden puolesta uudisrakentaminen vaatii kuitenkin kaavamuutoksen siinä missä rakennuksen korottaminenkin. Kaava on vanha ja viittaa mm. rakennusjärjestykseen vuodelta 1950. Tällä hetkellä rakennusoikeutta on käytetty n. tehokkuusluvulla 1, eli tontin pinta-alan verran. Uudisrakentamisen puolesta tarve on n. kaksinkertainen, mikä ei keskusta-alueen tonteille ole mitenkään poikkeava.

Kaavoituksen ja museokeskuksen edustajien kanssa käytyjen keskustelujen johdosta pyydettiin museokeskukselta lausunto rakennuksen suojeluarvoja koskien.

Turun museokeskus toteaa lausuntonaan mm. seuraavan:

”S:t Olofsskolanin rakennus on edustava ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen esimerkki 1960-luvun koulusuunnittelusta, ja rakennuksen arvot on tunnustettu valmisteilla olevan Yleiskaava 2029:n arvokkaiden rakennetun ympäristön kohteiden luettelossa.

Turun 1960-70-luvuilla valmistuneista kouluista on viime vuosina tehty useita purkamispäätöksiä. Tämä asettaa entistä enemmän painoarvoa jäljellä olevien koulurakennusten säilymiselle, jotta rakennettu ympäristö pysyy historiallisesti edustavana ja kerroksellisena.

Museokeskuksen kanta on, että S:t Olofsskolanin koulurakennuksen kunnostamisen ja tarvittaessa laajentamisen tulee olla ensisijainen vaihtoehto. Korjausrakentamista suosimalla paitsi vaalitaan kulttuuriympäristöä, myös vähennetään rakennusjätteen syntyä sekä uusien rakennusmateriaalien tarvetta. Tällä on myös ympäristön kannalta suotuisa vaikutus. Tilatarpeiden osalta museo katsoo, että koulun massoittelu mahdollistaisi Samppalinnanvuoren puoleisen osan korottamisen heikentämättä rakennukselle tyypillisiä kaupunkikuvallisia piirteitä.”

Peruskorjausvaihtoehdossa tulisi rakennusta korottaa arviolta kahden täyden kerroksen (n. 1 800 m2) verran. Museon lausunnossa ehdotettu Samppalinnanvuoren puoleinen osa on kuitenkin vain 900 br-m2. Tämä tarkoittaisi korottamista ainakin neljällä kerroksella, eivätkä esim. liikuntatilat mahtuisi yhtenä kokonaisuutena enää samaan kerrokseen. Lisäksi nykyrakennuksesta joudutaan purkamaan merkittäviä osia niin laajalti, että voidaan jo hyvällä syyllä pohtia jääkö alkuperäisestä niin paljon jäljelle, että nykyrakennus tulisi tämän perusteella säilyttää.

Lausunnossa kerrotaan rakennuksen kuuluvan arvokkaaseen kokonaisuuteen, aluerajaus 1/35 ”Luostarinkadun kouluympäristö”. Mikäli rakennus puretaan, niin paikalle rakennetaan edelleen uusi ympäristöönsä sopiva koulu. Jos nykyiselle rakennukselle tulee sellaisenaan hakea uusi omistaja ja käyttäjä, tämä taho tuskin lähtisi yli 100 % korjausta toteuttamaan ilman lisäkerroksia. Arvokkaasta kouluympäristöstä myös poistuisi varsinainen koulutoiminta tältä osin, vaikka itse rakennus osittain säilyisikin.

Vaativan ympäristön vuoksi rakennuksen suunnitteluun ja arkkitehtuuriin tulee panostaa ja kiinnittää erityistä huomiota, oli kyse sitten raskaasta peruskorjaamisesta korotuksineen tai uudisrakentamisesta. Rakennusoikeuden puolesta uudisrakentaminen vaatii kuitenkin kaavamuutoksen siinä missä rakennuksen korottaminenkin.

Peruskorjaamisen ja korottamisen kustannusten arviointi on erityisen haastavaa näin alkuvaiheessa. Arvioon on neliöperusteisesti sisällytetty koko nykyisen rakennuksen täydellinen peruskorjaus ja tutkimusraporttien määrittelemät korjaukset sekä lisätilaa tuova korottaminen. Rakennuskustannukset hankevarauksineen on n. 26,0 milj.  € (alv. 0 %).

Uudisrakennuksen tulevaa laajuutta on arvioitu alustavan huonetilaohjelman avulla. Mitoitus on arvioitu n. 500 oppilaan ja 60-70 opettajan mukaan. Normaaleihin opetustiloihin on arvioitu n. 22 perusopetusluokkaa, 6 pienluokkaa ja 9 pienryhmätilaa. Lisäksi on arvioitu näiden jakautuvan n. 6 soluun, joihin jokaiseen tulee oma aulatila, jossa sijaitsee mm. vaatesäilytys ja lokerikot. Solujen aulatiloja ei ole laskettu opetustilakapasiteettiin mukaan.

Aineopetustiloihin on sisällytetty 3 luonnontieteiden opetustilaa, taito- ja taideaineet, kotitalous sekä ns. Mediateekki, eli koulukirjasto ja ryhmätyötila. Liikuntatiloihin sisältyy mm. 760 m2 sali ja 100 m2 kuntosalitila. Oppilashuollon tiloista on muodostettu kokonaisuus, jossa 2 vastaanottohuoneen lisäksi on työhuoneet kuraattorille, psykologille sekä jalkautuvalle sosiaalityölle. Varsinainen huonetilaohjelma on 6 144 hum2. Lisäksi rakennukseen tulevat mm. huolto- ja tekniset tilat, aula- ja liikennöintitilat sekä väestönsuojat. Bruttoala-arvio on n. 8 500 m2.

Uudisrakennuksen kustannus on arvioitu aiemmin mainitun tilaohjelman perusteella. Rakennuskustannukset hankevarauksineen on n. 22,5 milj.  € (alv. 0 %), nykyrakennuksen purkukustannus on lisäksi n. 600-800 t€.

Kaavamuutokseen, purkulupapäätökseen ja hankesuunnitteluun arvioidaan kuluvan aikaa kaksi vuotta siitä, kun tarveselvitys on hyväksytty. Rakentamiseen tulee varata n. 1,5-2 vuotta.

Tilapalvelut esittää ensisijaisesti S:t Olofsskolanin nykyisen rakennuksen purkua ja paikalle rakennettavaa uudisrakennusta. Kaavamuutosprosessi uudisrakentamista tai peruskorjaamista ja laajentamista varten tulisi käynnistää tarveselvityksen päätöksenteon yhteydessä. Kaavaprosessin osana tulee samalla tutkittavaksi nykyisen rakennuksen purku.

Tilapalvelut pyytää lausuntoa S:t Olofsskolanin tarveselvityksestä kasvatus- ja opetuslautakunnalta ja sen ruotsinkieliseltä jaostolta, kaupunkiympäristölautakunnalta, liikuntalautakunnalta, sosiaali- ja terveyslautakunnalta sekä kulttuuri- ja nuorisolautakunnalta.

Liite 1                                  Kuntoarvio

Liite 2                                  Sisäilma- ja rakennetutkimus

Liite 3                                  Asbesti- ja haitta-ainekartoitus

Liite 4                                  Museokeskuksen lausunto

Liite 5                                  Tarveselvitys

Kasvatus- ja opetusjohtaja Timo Jalonen 17.3.2021:

Turun kaupunki on merkittävin St Olofsskolanin tilojen käyttäjä. Muiden käyttäjien osalta vain Kaarinan kaupungilla on merkittävä rooli asiassa. Kaarinalaisia oppilaita on koulussa niin paljon, että sillä on merkitystä koulun koolle ja syntyville rakentamiskustannuksille.

Kasvatus- ja opetuslautakunta käsitteli asiaa 15.2.2022 ja pyysi Kaarinan sivistyslautakunnalta kannanottoa siihen, aikooko Kaarina jatkossakin tehdä yhteistyötä asiassa. Katsottiin tarpeelliseksi saada Kaarinalta selvitys, ovatko he valmiita toiminnallisesti käyttämään St Olofsskolania myös tulevaisuudessa ja etteivät he ole lähdössä suunnittelemaan omaa yläkoulua ruotsinkielisille oppilaille ainakaan tällä valtuustokaudella. Turun kaupunki ilmoitti olevansa valmis jatkamaan yhteistyötä nykyisten sopimusten mukaisesti ja ettei Turku edellytä Kaarinalta taloudellista panostusta asiassa.

Kaarinan sivistyslautakunta on kokoontunut keskiviikkona 16.3.2022. Kaarinan sivistysjohtajalta saadun tiedon mukaan Kaarinan kaupunki on valmis jatkamaan yhteistyötä Turun kanssa.

Koska Kaarinan kaupunki on jatkossakin mukana, on tarveselvityksessä esille tuodut asiat edelleen perusteltuja, ja niiden mukaan asiassa voidaan edetä.

Kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuudessa ei suoraan oteta kantaa, tuleeko rakennus peruskorjata vai rakentaa kokonaan uudelleen. Toisaalta rakentamisasioista vastaava kaupunkiympäristölautakunta on omassa lausunnossaan esittänyt rakennuksen purkamista. Tärkeää on, että rakennus jatkossa on kooltaan riittävä ja tarveselvityksen mukainen ja että tilat ovat terveelliset ja turvalliset niin oppilaille kuin henkilöstöllekin. Tämän toteuttamiseksi uudisrakentaminen lienee realistisempi vaihtoehto.

Tarveselvityksessä esitetään kaikkiaan neljä erilaista sijaintivaihtoehtoa. Tosiasia on, että nykyinen rakennuspaikka on kovin ahdas. Sen vuoksi lopullinen sijaintipäätös tulee ratkaista vasta hankesuunnittelun yhteydessä, kun varmistuu, minne aikaisempaa suurempi rakennus voidaan sijoittaa.

Turussa sote-uudistuksen jälkeen on tarve saada myös ruotsinkielinen perhekeskus. Koska kaikki ruotsinkieliset yläkoululaiset Turun seudulta käyvät yläkoulunsa Turussa ja huomattava osa myös alakoululaisista ja toisen asteen opiskelijoista, tulisi tässä yhteydessä pohtia, onko lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettu ruotsinkielinen perhekeskus syytä rakentaa samaan yhteyteen, mikäli se ei viivytä hanketta.

Kasvatus- ja opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto on käsitellyt asiaa kokouksessaan 10.2.2022.

Liite 6                                  Kaarinan kaupungin lausunto

Oheismateriaali 1               Kasvatus- ja opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto 10.2.2022 § 8

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää hyväksyä osaltaan St Olofsskolanin tarveselvityksen.