1.

Kaupunginhallitus päätti 5.10.2021 § 469, ettei se ota käsittelyynsä kasvatus- ja opetuslautakunnan 29.9.2021 kokouksen pöytäkirjaa.

2.

Kaupunginhallitus päätti 11.10.2021 § 478, ettei se ota käsittelyynsä ruotsinkielisen jaoston 5.10.2021 pöytäkirjaa, kasvatus- ja opetuslautakunnan 6.10.2021 eikä myöskään suomenkielisen jaoston 7.10.2021 pöytäkirjaa.

3.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitos ovat antaneet 12.10.2021 varhaiskasvatusta, kouluja, oppilaitoksia ja korkeakouluja varten uudet terveysturvallisuutta koskevat suositukset, joissa on huomioitu tartuntatautilain muutokset ja siirtyminen paikallisiin ja alueellisiin täsmätoimiin koronarajoituksia purettaessa. Suositukset on päivitetty vastaamaan voimassa olevia koronaepidemiaan liittyviä muita suosituksia ja valtioneuvoston linjauksia.

uosituksen tarkoituksena on tukea varhaiskasvatuksen ja koulutuksen turvallista järjestämistä ja tilojen turvallista käyttöä koronaepidemian aikana. Suosituksia noudattamalla voidaan estää tartuntoja ja vähentää altistumisia. Jos alueellisia tartuntarypäitä ilmenee, epidemiaa torjutaan ensisijaisesti paikallisilla ja alueellisilla toimilla tartuntatautilakiin perustuen. Uudet suositukset korvaavat elokuussa annetut vastaavat suositukset.

Koronaviruksen tartuntariski varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen seurannassa ollut pieni, eikä kasvomaskin käytöstä ole tarvetta enää antaa yleistä valtakunnallista opetussektoria koskevaa suositusta. Alueelliset ja paikalliset toimivaltaiset viranomaiset voivat epidemiatilanteen mukaan antaa omia täydentäviä tai rajatumpia suosituksia, jotka perustuvat heidän riskinarvioonsa. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät vastaavat opiskeluympäristön turvallisuudesta ja voivat antaa omia opetus- ja tenttitiloja koskevia maskisuosituksia. Suositukset maskin käytöstä oppilaitoksissa, kouluissa ja varhaiskasvatuksessa voivat siksi vaihdella alueellisesti ja oppilaitoksittain.

Tartuntatautilain väliaikaiset säännökset toimenpiteistä koronaepidemian ehkäisemiseksi ovat voimassa 31.12.2021 asti. Tartuntatautilain mukaan on edelleen huolehdittava tilojen tehostetusta puhdistamisesta ja siitä, että esimerkiksi käsien puhdistamiseen on mahdollisuus.

Tartuntatautilaista on poistettu aiempi kahden metrin väljyysvaatimus. Oleskelu on silti edelleen hyvä järjestää mahdollisimman väljästi. Riittävä etäisyys ja lähikontaktien välttäminen estävät tartuntoja. Valtakunnallisesta suosituksesta pitää opetusryhmät erillään voidaan luopua. Samoin luovutaan aiemmasta kahden metrin valtakunnallisesta turvavälisuosituksesta.

Valtioneuvoston 9.9.2021 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti aiemmin alueellisiin epidemiavaiheisiin (perustaso, kiihtymisvaihe, leviämisvaihe) perustuneista rajoituksista ja suosituksista luovutaan, kun riittävä rokotuskattavuus on saavutettu. Rajoituksia voidaan alueilla purkaa asteittain jo aiemmin, jos tautitilanne sen sallii. Varhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilaitoksissa ja korkeakouluissa menettelyt perustuvat niiden toimintaa sääteleviin lakeihin sekä ensisijaisesti tartuntatautilain mukaisiin toimivaltuuksiin.

Mahdollisten tartuntojen leviämisen estämiseksi kaikkien on tärkeää noudattaa käytäntöä, jossa oireisena tai sairaana ei osallistuta varhaiskasvatukseen, opetukseen ja muuhun oppilaitosten tiloissa järjestettävään toimintaan.

OKM-THL suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana (PDF)

OKM-THL suositus yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana (PDF)

4.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 21.10.2021: Hallituksen koulutuspoliittiseen selontekoon sisältyy tavoite turvata toisen asteen koulutuksen saavutettavuus tilanteessa, jossa alueiden väliset väestölliset erot kasvavat. Tätä varmistamaan opetusministeri Li Andersson asettaa toisen asteen koulutuksen uudistamishankkeen, jonka esitysten on määrä valmistua kesäkuuhun 2022 mennessä.

Väestökehitys ja työelämän muutokset vaikuttavat toisen asteen koulutuksen tehtäviin ja muuttavat koulutuksen järjestämisen reunaehtoja. Hankkeessa valmistellaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan toisen asteen koulutuksen saatavuus vastaten samalla työelämän ja yhteiskunnan osaamistarpeisiin, jotka vaativat koulutuksen sisältöjen nykyistä joustavampaa yhdistelemistä. Koulutuspoliittisen selonteon tavoitteiden mukaisesti toisen asteen toimintamuotoja uudistetaan siten, että ne vastaavat yhteiskunnan tuleviin haasteisiin. Keskeistä on myös varmistaa oppivelvollisten koulutuksen hyvä saavutettavuus ja laatu sekä vastata jatkuvan oppimisen tarpeisiin.

Hankkeella tuetaan nuorten nykyistä nopeampaa ja laajempaa siirtymistä toiselta asteelta korkea-asteelle. Työssä tulee ottaa huomioon käynnissä oleva jatkuvan oppimisen uudistus.

Hankkeessa huomioidaan sekä ammatillisen koulutuksen että lukiokoulutuksen kehitystarpeet molemmilla kansalliskielillä.

Hankkeelle asetetaan valmisteluryhmä ja ohjausryhmä. Riittävän laajan yhteiskunnallisen keskustelun varmistamiseksi työn tueksi asetetaan myös laajapohjainen seurantaryhmä.

Koulutuspoliittinen selonteko

Turussa suomenkielisen toisen asteen koulutuksen saavutettavuus on hyvä ja laatuakin on pidettävä hyvänä, koska koulutukseen hakeudutaan laajasti kuntarajojen ulkopuolelta. Ruotsinkielisen lukiokoulutuksen määrä on riittävä, mutta ammatilliseen koulutukseen hakeudutaan Raaseporiin asti, koska ruotsinkielistä ammatillista koulutusta on tarjolla vain vähän.

5.

Opetushallitus 14.10.2021: Lukiokoulutuksen kustannukset jatkoivat edellisten vuosien tapaan lievää nousuaan. Myös kustannusten jakauma noudatti aikaisempaa trendiä. Lukiokoulutuksen kokonaiskustannukset vuonna 2020 olivat 823 miljoonaa euroa. Nousua edellisen vuoden kokonaiskustannuksista oli 1,8 %. Suurin menoerä olivat opetuksen aiheuttamat kustannukset, joiden osuus oli 63,7 %.

Keskimääräiset opiskelijakohtaiset kustannukset olivat 7 961 euroa. Entiseen tapaan pienimmät opiskelijakohtaiset kustannukset olivat nytkin yksityisten koulutuksen järjestäjien lukioissa, joissa ne olivat keskimäärin 6 662 euroa. Kuntien ylläpitämissä lukioissa kustannukset olivat 8 072 euroa. Kalleinta lukiokoulutuksen järjestäminen oli yliopistojen harjoittelukouluissa (10 719 euroa/opiskelija) ja valtion lukioissa (11 987 euroa/opiskelija).

Vuonna 2020 yksityisiä lukiokoulutuksen järjestäjiä oli 35, kunnallisia 217 ja kuntayhtymiä 6. Harjoittelukouluja oli 7 yliopistossa. Valtion lukioita oli 3. Lukioiden opiskelijamäärä oli 103 447, mikä on edellisvuoden tasolla. Opiskelijamäärä jakautui koulutuksen järjestäjien mukaan siten, että kuntien lukioissa oli 85 707, yksityislukioissa 10 244, kuntayhtymien lukioissa 4 864, yliopistojen harjoittelukoulujen lukioissa 2 292 ja valtion lukioissa 340 opiskelijaa.

Maakunnittain tarkasteltuna korkeimmat lukiokoulutuksen kustannukset olivat Lapin maakunnassa ja alhaisimmat Etelä-Savon maakunnassa. Keskimäärin lukiokoulutuksen rahoituksen perusteena käytetty opiskelijakohtainen yksikköhinta kattoi 87 % kustannuksista. Opetustoimen rahoituksesta vastaavat valtio ja kunnat yhdessä. Valtio osallistuu rahoitukseen valtionosuusjärjestelmän kautta. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmää hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö, joka toimii valtionapuviranomaisena.

Oheismateriaali 1               Lukiokoulutuksen toteutuneiden kustannusten ja valtionosuuden laskennallisten perusteiden vertailu

Oheismateriaali 2               Lukiokoulutuksen käyttökustannukset koulutuksen järjestäjittäin

6.

Opetushallitus 14.10.2021: Vuonna 2020 ammatillisen koulutuksen kokonaiskustannukset olivat 1 873 miljoonaa euroa. Nousua edellisestä vuodesta oli 2 %.

Ammatillisessa koulutuksessa rahoitusperusteena käytetään opiskelijavuosi-käsitettä. Opiskelijavuosi on yksi 365 päivän mittainen periodi, jonka opiskelija on koulutuksessa. Yhden opiskelijavuoden kustannukset olivat nyt 10 393 euroa, mikä on 0,5 % vähemmän kuin vuonna 2019. Keskimääräinen valtionosuusrahoitus oli 10 529 euroa opiskelijavuotta kohden.

Kustannuksista hieman yli puolet eli 55 % oli välittömiä opetuskustannuksia, jotka liittyvät esimerkiksi opettajien palkkoihin, välineisiin ja materiaaleihin, koneisiin sekä kalustoon. Loput olivat muita koulutuksen järjestämiseen liittyviä kustannuksia, joita aiheutui esimerkiksi hallinto- ja tukipalveluista, kiinteistöstä sekä opiskelijaruokailusta ja majoituksesta. Kiinteistökustannusten osuus kaikista ammatillisen koulutuksen kustannuksista oli lähes 20 %. Opiskelijaruokailun kustannusten osuus oli 3 % ja majoituksen hieman yli 1 %.

Vuonna 2020 opiskelijavuosia toteutui 180 238, mikä on 0,4 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Opiskelijavuosista valtaosa eli 76 % oli perustutkintokoulutusta. Valmentavan koulutuksen osuus oli 3 % ja ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksen 20 %. Loppu eli 1 % oli muuta ammatillista koulutusta.

Oppisopimuskoulutuksena toteutettiin 33 715 opiskelijavuotta, mikä on noin 19 % kaikesta ammatillisesta koulutuksesta. Oppisopimuskoulutuksen osuus kasvoi 2,3 % vuodesta 2019. Oppisopimuskoulutuksessa työantajille maksettavien koulutuskorvausten kokonaissumma oli 14,9 miljoonaa euroa, mikä on vajaa prosentti kaikista ammatillisen koulutuksen kustannuksista. Koulutuskorvauksia maksettiin nyt 900 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2019.

Ammatillista koulutusta järjesti vuonna 2020 yhteensä 147 koulutuksen järjestäjää. Määrä väheni yhdeksällä edelliseen vuoteen verrattuna.

Oheismateriaali 3               Ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosimäärät, tulot ja kustannukset