1)

Erilaiset lakisääteiset muutokset: Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen pieneneminen vaikuttaa suoraan kaupungin saamiin maksutuloihin, mutta vaikuttaa samanaikaisesti myös palvelusetelimenoihin, koska kaupungin tulee kompensoida maksutulojen väheneminen palveluntuottajille. Varhaiskasvatuksessa on arvioitu, että asiakasmaksutulot pienenevät 1,8 miljoonaa euroa ja palvelusetelikustannukset kasvavat 0,8 miljoonaa ensi vuonna. Nettokustannusvaikutus on 2,6 miljoonaa euroa.

Maksuton toinen aste laajenee vuonna 2022 yhdellä ikäluokalla. Kokonaiskustannus kasvaa 2.025.000 euroon (ruotsinkielinen lukio 105.000, suomenkieliset lukiot 1.200.000, TAI 720.000). Lisääntyviä kustannuksia toki kompensoidaan valtionosuustulona kaupungille, mutta ne eivät näy palvelukokonaisuuden tuloissa.

Hallitus on lisäksi uudistamassa oppilas- ja opiskelijahuoltolakia. Tällä on erityistä vaikutusta kuraattoritoimintaan. Kaupungilla on paineita lisätä 13 kuraattoria, joka tarkoittaa noin kolmanneksen kasvua toimintaan. Asiaan liittyen valtion rahoitushaku on päättynyt, mutta kaupunki ei toistaiseksi ole saanut päätöstä asiassa. Kuraattoritoimintaan tarvittaisiin 30 %:n omarahoitusosuus. Koska kuraattoritoiminta on joka tapauksessa siirtymässä vuoden 2023 alusta hyvinvointialueille, on jo alustavasti linjattu, että kuraattoripalvelut voisivat siirtyä jo vuoden 2022 alusta kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluihin, jossa muut oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelut sekä oppilas- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut jo ovat. Kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuuden on kuitenkin valmisteltava kuraattoripalveluiden vuoden 2022 talousarvio. Kuraattorien palkkaamiseen ei lain keskeneräisyyden eikä kesken olevan rahoitushaun vuoksi ole varauduttu talousarviossa.

2)

Kysynnän kasvu: Kysynnän kasvun taustalla on oppilas- ja opiskelijamäärien muutos perusasteella ja ammatillisessa koulutuksessa. Kasvu näkyy sekä yleisessä määrällisessä kasvussa että erityisen tuen tarvitsijoiden määrän kasvuna. Kysynnän kasvun aiheuttamaa henkilöstöpainetta ei ole voitu ottaa huomioon talousarvion valmistelun yhteydessä (ruotsinkielinen perusopetus 162.500, suomenkielinen perusopetus 790.000, iltapäivätoiminta 300.000, ammatillinen koulutus 560.000, suomenkielinen ja ruotsinkielinen lukiokoulutus 80.000, yht. 1.792.000 euroa). Palvelukysynnän kasvua ei ole voitu täysimäärisesti ottaa huomioon talousarvion valmistelussa.

3)

Muut toimenpiteet: Muita menoja ovat varhaiskasvatuksen varahenkilöstön määrän lisääminen (400.000 euroa), 5-vuotiaiden esiopetus (50.000 euroa) ja ns. palkankorotusten perimä, joka puuttuu raamista, mutta ollaan nyt kirjaamassa talousarvioon.

1)

Myyntituotot muodostuvat pääasiassa Turun ammatti-instituutin palveluiden ja tavaroiden myynnistä sekä perusopetuksen kotikuntakorvauksista.

2)

Maksutuotot muodostuvat pääasiassa varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä opistojen asiakasmaksuista.

3)

Tuet ja avustukset ovat pääasiassa opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen tai Euroopan unionin maksamia tukia. Aikaisemman käytännön mukaan vain myönnettyjä määrärahoja on voitu budjetoida ja mitään spekulatiivista rahaa ei tule budjetoida. Edellä kuvatut rahat ovat pääsääntöisesti raportoitavia, jolloin tukien ja avustusten lisääntyminen lisäävät myös menoja erityisesti henkilöstökulujen osalta. Koronarahoitus on mennyt konsernihallinnon kautta.

4)

Muut toimintatuotot, sis. vuokratuotot, ovat kokonaisuudessaan vähäinen tuloerä.

1)

Henkilöstökulut ovat kasvatuksen ja opetuksen keskeisin menoerä.

2)

Palvelujen ostoon kuuluvat mm. päiväkotien ja oppilaitosten ateriapalvelut, varhaiskasvatuksen palvelusetelit, IT-palvelut ja koulukuljetukset.

3)

Aineet, tarvikkeet ja tavarat muodostuvat erilaisista varhaiskasvatuksen ja oppilaitosten hankinnoista. Voimakas määrällinen kasvu vuosina 2021 ja 2022 aiheutuu maksuttoman opetuksen laajenemisesta lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa. Maksuttoman 2. asteen menoja ei ole otettu huomioon vuoden 2021 talousarviossa eikä siten myöskään täysimääräisesti vuoden 2022 suunnittelussa.

4)

Avustukset.

5)

Muut toimintakulut ovat pääsoin sisäisiä vuokria. Siirtymistä erilaisiin väistötiloihin ei huomioitu vuoden 2021 talousarvion valmistelun yhteydessä, koska asiasta ei ollut varmuutta.

-

29.9.2021 kasvatus ja opetuslautakunta tekee esityksen kaupunginhallitukselle. Määräaika on 1.10.2021.

-

15.11.2021 kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta kaupunginhallituksen esityksen pohjalta.

-

15.12.2021 kasvatus- ja opetuslautakunnan toimeenpanopäätös. Määräaika on 16.12.2021.

1.

Koronan aiheuttamat oppimis- ja hyvinvointivajeet selvitetään ja korjataan suunnitelmallisesti.

2.

Lautakunnalle tuodaan selvitys oppimisen tuen kokonaisuudesta, ja sen pohjalta vahvistetaan oppimisen tukea järjestelmällisesti.

3.

Varhaiskasvatuksen palvelutarpeen mahdollisesta noususta johtuva lisähenkilöstöresurssi turvataan, ja lautakunnalle tuodaan selvitys sijaispankin perustamisesta.

4.

Lautakunta seuraa perusopetuksen ryhmäkokojen kehittymistä ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, mikäli palvelutaso tämän osalta heikkenee.

5.

Myöhäisessä peruskouluvaiheessa maahan tulleiden oppilaiden tuki jatkuu ja toimintamalli laajennetaan tarvittaessa muihin yläkouluihin.

6.

Yhteistyössä nuorisotoimen kanssa tarjotaan nuorten harrastustoimintaa tuottaville toimijoille mahdollisuutta järjestää palveluja koulujen tiloissa ja siten tarjota helposti saavutettavia harrastuksia koululaisille.

7.

Lukiokoulutukseen kohdennetaan erityisopetuksen resurssia.

8.

Ammatillisen koulutuksen mahdollinen strategiaraha tulee kohdentaa ammatillisen koulutuksen kehittämiseen.

9.

Ammatillisen koulutuksen rahoitus turvataan noudattaen suoritepäätösten opiskelijamääriä.

10.

Lisätään toimintasuunnitelmaan kohtaan positiivisen erityiskohtelun rahoituksella tehtävien toimien toteuttamiseen, että ”Toimenpiteiden vaikuttavuutta selvitetään ja seurataan mittaristolla.”