1.

Kaupunginvaltuusto päätti 14.6.2021 § 141 myöntää vastuuvapauden kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenille ja toimielimen tehtäväalueen johtavalle viranhaltijalle.

2.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 5.8.2021: Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat päivittäneet suositukset varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, toisen asteen sekä korkeakoulutuksen järjestämisestä koronaepidemian aikana. Syyslukukauteen valmistaudutaan pitkälti samoilla terveysturvallisilla käytännöillä kuin on totuttu: huolehditaan hyvästä hygieniasta ja ilmanvaihdosta, vältetään tarpeettomia lähikontakteja sekä järjestetään tilat riittävän väljästi, mahdollisuuksien mukaan. Oireisena ei tulisi osallistua varhaiskasvatukseen tai opetukseen. Kasvomaskeja suositellaan käytettäväksi THL:n ja paikallisten viranomaisten suositusten mukaisesti. Näin voidaan vähentää tartuntoja ja rajata mahdollisissa altistustilanteissa altistuneiden joukko mahdollisimman pieneksi.

Perusopetus aloitetaan tänä syksynä lähtökohtaisesti lähiopetuksessa. Lähi- ja etäopetuksesta päättävät nykyiseen tapaan opetuksen järjestäjät tartuntatautilain nojalla tehtävän päätöksen pohjalta.

Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin voidaan siirtyä väliaikaisesti, mikäli paikallinen koronaepidemiatilanne sitä edellyttää. Perusopetuslain väliaikaista muutosta on jatkettu lukuvuodelle 2021-2022. Mikäli opetusta ei tartuntatautilain nojalla annettavan päätöksen johdosta voida järjestää turvallisesti lähiopetuksena, voidaan opetuksessa siirtyä opetuksen järjestäjän päätöksellä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, jos se opetuksen järjestämiseksi on välttämätöntä. Arvio lähiopetuksen turvallisesta järjestämisestä tehdään yhdessä alueellisten tartuntatautiviranomaisten kanssa.

Poikkeuksellisissa opetusjärjestelyissä opetusta voidaan myös toteuttaa etäopetusta ja lähiopetusta vuorottelemalla opetuksen järjestäjän soveltuvaksi arvioimalla rytmillä. Etäopetusta ei ole tarkoitus käyttää enempää, kuin se on terveyden turvaamisen kannalta välttämätöntä. Opetuksen järjestäjä ei voi siirtyä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin varmuuden vuoksi.

Opetuksen järjestäjällä on myös poikkeuksellisissa opetusjärjestelyissä velvollisuus järjestää oppimisen ja koulunkäynnin tukea sekä oppilashuoltoa. Maksuton kouluateria kuuluu kaikille oppilaille myös muulloin kuin lähiopetuksessa.

Myös toisella asteella lähiopetus on syksyllä lähtökohtainen opetusmuoto. Suosituksessa muistutetaan, että oppilaitoksissa toimivilla on oltava mahdollisuus käsien puhdistamiseen, tilojen ja pintojen puhdistamista on tehostettava sekä opiskelu järjestettävä riittävän väljästi.

Koronaepidemiaan liittyvät väliaikaiset poikkeussäännökset ovat voimassa ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa 31.7.2022 asti.

Koronaepidemian aiheuttamien oppimiserojen ja hyvinvointivajeen korjaamiseksi varhaiskasvatuksessa ja esi- ja perusopetuksessa on käynnissä valtionavustushaku. Avustusta on haettavissa yhteensä 40 miljoonaa euroa. Hakuaika päättyy perjantaina 6.8.

Lukiokoulutuksessa koronan vaikutusten tasoittamiseen on haettavissa 31.8. mennessä yhteensä 15 miljoonaa euroa avustusta. Ammatillisen koulutuksen tukemiseen on syksyllä 2021 varattu viisi miljoonaa euroa.

Suositukset:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suositus yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana

3.

Opetushallitus 5.8.2021: Lukuvuosi 2021–2022 käynnistyy lähtökohtaisesti lähiopetuksessa, jossa keskeistä on turvallisen arjen käyntiin saaminen. Samalla on tärkeää kartoittaa sitä, millaisia toimenpiteitä tarvitaan mahdollisesti syntyneiden oppimisen ja hyvinvoinnin vajeiden korjaamiseksi. Valitettavasti koronatilanne jatkuu edelleen, ja on varauduttava siihen, että poikkeuksellisiin järjestelyihin voidaan joutua jälleen turvautumaan. Koronasta huolimatta koulutusta on kehitetty ja uusi lukuvuosi tuo tullessaan monia uudistuksia.

Koronatilanne on koko ajan vaihdellut alueittain, ja sama tilanne jatkuu syksylläkin. Varhaiskasvatuksen toimipisteet, koulut ja oppilaitokset eivät myöskään ole samanlaisia keskenään tai eri puolilla maata, minkä vuoksi niiden toiminta on suunniteltava paikallisesti ja alueellisesti. Opetushallituksen valtakunnalliset tukimateriaalit tukevat tätä paikallisen tason suunnittelua.

Varhaiskasvatukseen, kouluihin ja oppilaitoksiin palaavat lapset, oppilaat ja opiskelijat voivat olla hyvin erilaisissa tilanteissa: osa on saanut käydä koulua ja opiskella lähiopetuksessa koronan aikana, osa on joutunut olemaan pitkään etäopetuksessa tai poissaolojaksoja on kertynyt paljon. Osa lapsista on voinut olla pitkään osallistumatta varhaiskasvatukseen tai esiopetukseen. Kasvatuksessa ja lähiopetuksessa aletaan kartoittaa lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden tilannetta sekä paikata mahdollista oppimis- ja hyvinvointivajetta. Koronatilanteesta palautumista tuetaan valtionavustuksilla.

Terveysturvallisuuden osalta noudatetaan paikallisia ja valtakunnallisia määräyksiä ja suosituksia, joita antavat paikalliset ja alueelliset tartuntatautiviranomaiset sekä esimerkiksi THL ja opetus- ja kulttuuriministeriö. Käytössä ovat jo keväältä tutut toimenpiteet mm. väljyyden ylläpitämisestä, ryhmien erillään pitämisestä, kasvomaskeista, ilmanvaihdosta sekä käsien pesusta ja tilojen puhdistamisesta. Väliaikaisia lakeja pidentämällä on varmistettu se, että poikkeustilanteessa voidaan siirtyä etäyhteyksiä hyödyntävään opetukseen, mutta myös silloin on huolehdittava oppimisen jatkumisesta ja yhteydenpidosta oppilaisiin ja opiskelijoihin. Ammatillisten opintojen näyttöjen toteuttamiseen on myös mahdollistettu vaihtoehtoisia tapoja.

Lukuvuosi 2021–2022 tuo oppivelvollisuuden laajentamisen entistä konkreettisemmaksi. Elokuun alusta oppivelvollisuusikä nousi 18 vuoteen ja toisen asteen koulutuksesta tuli maksutonta. Samalla alkoi kansanopistojen oppivelvollisille suunnattu koulutus, joka on yksi tapa oppivelvollisuuden suorittamiseen. Tavoitteena on, että jokainen suorittaa toisen asteen tutkinnon.

Nuori saa tukea jokaisessa muutosvaiheessa, kun esimerkiksi perusopetuksessa annettavaa opinto-ohjausta tehostetaan. Koulun ohjausvelvollisuus jatkuu myös perusopetuksen päättymisen jälkeisenä kesänä ja siirtyy alkusyksystä kunnalle, jos nuori on edelleen ilman opiskelupaikkaa.

Perusopetuksen päättäneillä alle 18-vuotiailla oli tänä keväänä ensimmäistä kertaa velvollisuus hakea jatkokoulutuspaikkaa. Hakuvelvollisuus näyttäisi toteutuneen hyvin, sillä noin 60 000 valmistuneesta 99 % haki jatkokoulutukseen kevään yhteishaussa. Tämän hetken tietojen mukaan 97 % valmistuneista on saamassa opiskelupaikan yhteishaun kautta.

Uuden lukuvuoden myötä otetaan käyttöön myös perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikissa oppiaineissa ja aikuisten perusopetuksessa. Uudet kriteerit ovat osa arvioinnin laajempaa, vaiheittain edennyttä uudistusta, jossa on mm. täsmennetty arvioinnin linjauksia. Tavoitteena on ollut arvioinnin yhdenvertaisuuden ja arvosanojen vertailukelpoisuuden lisääminen. Uusia päättöarvioinnin kriteerejä sovelletaan ensimmäistä kertaa 9.-luokkalaisten päättöarvioinnissa keväällä 2022. Uudistustyö jatkuu, sillä syksyllä aletaan valmistella kriteereitä 6. vuosiluokan päätteeksi tehtävää arviointia varten.

Ensimmäisen vuoden lukio-opiskelijat pääsevät aloittamaan opintonsa elokuussa käyttöön otettavien uusien opetussuunnitelmien (LOPS) mukaisesti. Paikalliset opetussuunnitelmat perustuvat Opetushallituksen marraskuussa 2019 julkaisemiin valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin. Keskiössä uusissa opetussuunnitelmissa ovat opiskelijan hyvinvointi ja yksilöllinen tuki sekä yhteisöllinen toimintakulttuuri. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet muodostavat yhteiset tavoitteet kaikille oppiaineille. Kurssien sijaan opiskellaan opintopisteinä määriteltäviä opintojaksoja. Opinto-ohjaus on entistä kattavampaa ja erityisopetusta on tarjolla sitä tarvitseville. Tavoitteena on, että opiskelija saa vastaisuudessa lukiosta entistä vahvemmat valmiudet jatko-opintoihin, työelämään ja kansainvälisessä ympäristössä toimimiseen.

Elokuussa käynnistyi myös opetus- ja kulttuuriministeriön kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu, johon on otettu mukaan 5- ja 6-vuotiaita lapsia. Opetushallitus on julkaissut kokeilua varten opetussuunnitelman perusteet, jotka on tarkoitettu kokeiluun osallistuville kunnille ja toimipaikoille. Kokeilu kestää kevätlukukauden 2024 loppuun.

Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelmassa on vuodenvaihteessa käynnistynyt uusi ohjelmakausi, jonka budjetti 28 miljardia euroa on lähes kaksinkertainen edelliseen ohjelmakauteen verrattuna. Ohjelman kansallinen toimisto on Opetushallituksessa. Uusi ohjelmakausi lanseerataan Suomessa lokakuussa.

Ohjelma avaa oppilaitoksille ja organisaatioille mahdollisuuksia yhteistyöhön kansainvälisten kumppanien kanssa. Lisäksi se tarjoaa nuorille, opiskelijoille ja aikuisille mahdollisuuksia kansainvälistymiseen ja rahoitusta kouluttautumiseen, opiskeluun ja harjoitteluun ulkomailla. Uusi ohjelmakausi on laajentanut oppilas- ja opiskelijaliikkuvuutta mm. peruskoululaisten ja lukiolaisten lyhyillä yksilöliikkuvuusjaksoilla ja ammattiin opiskelijoiden Euroopan ulkopuolelle suuntautuvilla ulkomaanjaksoilla.