Toimialajohtaja Timo Jalonen 18.3.2021:

Kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Kaija Hartiala ja varapuheenjohtaja Mari-Elina Koivusalo ovat pyytäneet selvitystä siitä, millä tavoin palveluverkkoratkaisuilla voidaan vähentää koulujen ja väestön eriytymistä Itä-Turun alueella.

Nykytilanteen kuvaus

Itä-Turun alueella toimivat tällä hetkellä Varissuon, Lausteen, Pääskyvuoren ja Vasaramäen koulut, jotka ovat Turun kaupungin kouluja, sekä yliopiston Turun normaalikoulu. Lisäksi alueella toimii Turun kansainvälinen koulu, joka kerää oppilaista koko seutukunnan alueella. Tässä yhteydessä ei ole perusteltua käydä läpi Turun kansainvälisen koulun tilannetta.

Asiakokonaisuudesta on käyty keskustelua myös Turun normaalikoulun johtava rehtori Vesa Valkilan kanssa, joka on kutsuttuna asiantuntijana kokouksessa.

Itä-Turun kouluissa on poikkeuksellisen paljon vieraskielisiä oppilaita ja myös koulujen eriytyminen varsin voimakasta.

Olosuhteista on hyvä todeta lisäksi, että Lausteen koulu toimii tällä hetkellä väliaikaistiloissa ja Pääskyvuoren ja Varissuon koulut tiloissa, jotka odottavat peruskorjaamista. Turun normaalikoulu toimii Suomen Yliopistokiinteistöjen omistamassa tilassa, ja tila on juuri peruskorjattu. Vasaramäen koulu toimii erittäin huonokuntoisissa tiloissa kevään 2021. Hankintapäätös väistötiloista on jo tehty, ja tilat saadaan syksyksi 2021. Itä-Turun kouluverkko, mukaan luettuna Itäharjun alue, on parhaillaan valmistelussa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 19.3.2018:

Syntyperä määrittelee usein lapsen asuinalueen Helsingin, Tampereen ja Turun seudulla. THL:n tutkimuksen mukaan asuinalueiden etninen eriytyminen on kaupunkiseuduilla edelleen vähäistä, mutta lisääntymään päin. Lapsilla etninen eriytyminen on vahvempaa kuin työikäisellä väestöllä.

Lasten voimakkaampi eriytyminen saattaa kertoa siitä, että etenkin suomalaistaustaiset lapsiperheet muuttavat pois alueilta, joilla asuu paljon ulkomaalaistaustaisia. Tutkimuksen mukaan asuinalueiden etninen eriytyminen on lisääntynyt hieman kaikilla tutkituilla kaupunkiseuduilla ja on vahvinta Turun alueella. Tulotason mukainen eriytyminen on puolestaan vahvistunut Turun ja Tampereen seuduilla.

Etninen ja tulotason mukainen eriytyminen seuraavat osin toisiaan, mutta eivät ole täysin päällekkäisiä ilmiöitä. Omistusasuminen vähentynyt kaikilla kaupunkiseuduilla. Myös erot työikäisten asuinoloissa ovat kasvaneet hieman. Pienituloiset asuvat kaikilla tutkituilla kaupunkiseuduilla aiempaa harvemmin omistusasunnossa. Suurituloilla omistusasuminen on puolestaan lisääntynyt. Erojen kasvu omistusasumisessa saattaa johtua asumisen kallistumisesta näillä seuduilla. Valinnanvaran vähentyminen asunnon suhteen voi puolestaan vahvistaa alueellista eriytymistä.

THL:n tutkimus käsitteli sosiaalista kestävyyttä Helsingin, Tampereen ja Turun seutukunnissa vuosina 2005-2014. Se painottui asumiseen, segregaatioon eli alueelliseen eriytymiseen ja tuloeroihin. Muutoksista huolimatta edellytykset kestävälle kaupunkikehitykselle ovat suomalaisissa kaupungeissa edelleen hyvät sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksessa todetaan, että syntyperä määrittelee usein erityisesti lapsen asuinalueen Helsingin, Tampereen ja Turun seudulla. Maahanmuuttajien alueellinen keskittyminen liittyy pitkälti kaupungin hallinnassa olevaan vuokra-asuntokantaan. Turussa julkisen sektorin vuokra-asuntokanta on keskittynyt Helsinkiä ja Tamperetta vahvemmin tietyille asuinalueille. Tutkimukset osoittavat, että maahanmuuttajataustaiset hakeutuvat usein asumaan julkisin varoin tuotettuihin vuokra-asuntoihin.

Eriytymisen taustalla on myös se, että vielä 2000-luvun alussa Turun kaupunki ei nähnyt tarpeelliseksi rakentaa uusia vuokra-asuntoja. Näin ollen kaupungin omaa vuokra-asuntotuotantoa ei rakennettu noin vuosikymmeneen ja vuokra-asuntojen rakentamisesta vastasivat muut yleishyödylliset ja yksityiset toimijat.

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n raportin mukaan Turun seudun väestö kasvaa selvästi vuoteen 2040 mennessä. Samalla alueellinen eriytyminen kiihtyy Turun sisällä. Kiihtyvä eriytyminen ei kosketa pelkästään Turkua, vaan koko Suomea. Maahanmuuttajien epäonnistunut kotouttaminen synnyttää yhteiskuntaan lieveilmiöitä. Varoittavana esimerkkinä on Ruotsi, mihin on muodostunut ongelmalähiöitä, joita viranomaisetkin välttelevät. Ongelmalähiöitä leimaavat esimerkiksi korkea työttömyys, rikollisuus ja asukkaiden epäluulo yhteiskuntaa kohtaan.

Turun yliopiston sosiaalityön yliopistonlehtorin Jarkko Rasinkankaan mukaan Suomessa on vielä pitkä matka Ruotsin tilanteeseen. Suomessa eriytyminen ei ole edennyt yhtä pitkälle, ja Rasinkankaan mukaan eriytyminen on Suomessa pikemminkin yksilötasolla tapahtuvaa huono-osaisuutta ja syrjäytymistä kuin sitä, että tietyt asuinalueet olisivat selkeästi huono-osaisempia kuin toiset. Siihen ei ole yksiselitteistä vastausta, miten maahanmuuttajien eriytymistä voitaisiin hillitä.

Sosiaalisella sekoittamisella ja viranomaisten yhteistyöllä on kuitenkin merkittävä vaikutus ongelmalähiöiden muodostumisen ehkäisyssä.

Yhteenvetona THL:n vuonna 2018 julkaistusta tutkimuksesta on, että alueellista eriytymiskehitystä on selkeästi havaittavissa ja erityisesti tämä korostuu Turussa. Turussakin on vielä pitkä matka Ruotsin tilanteeseen. Maahanmuuttajataustaisten pyrkimys hankkia omistusasunto Itä-Turusta toisaalta osoittaa jo vahvaa integraatiota suomalaiseen yhteiskuntaan, joten ilmiö ei pelkästään ole kielteinen. Vaikka THL:n tutkimusaineisto on osittain vanhentunut, ei eriytymiskehitys ole mitenkään pysähtynyt vaan pikemminkin jatkunut, kuten edellä olevasta taulukosta käy ilmi.

Lausteen koulun tarveselvitys 2019:

Lausteen huonokuntoinen koulurakennus on jäänyt pois käytöstä kevätlukukauden päätteeksi 2019. Lausteelle on hankittu korkealaatuinen väistötila, joka saatiin käyttöön syyskuussa 2019. Tila on lähtökohtaisesti käytössä 31.7.2022 asti, mutta rakennusta voidaan hyvinkin käyttää koko 2020-luvun ajan. Sopimukseen on kirjattu kuuden kuukauden irtisanomisaika. Rakennuksen käyttöikä on hyvinkin 2030-luvun alkuun asti eli noin 10 vuotta. Kasvatus- ja opetuslautakunta on käsitellyt Lausteen koulun tarveselvitystä lokakuussa 2019, mutta asia ei ole sen jälkeen edennyt.

Tarveselvityksessä todettiin mm. seuraavaa:

Lausteen alueen koulutiloja ratkaistaessa tulisi ottaa huomioon kaksi valtuuston linjaamaa perustavanlaatuista kysymystä ja pohtia niiden keskinäistä merkityksellisyyttä.

Lähipalveluperiaate korostaa sitä, että jokaisella asuinalueella tulisi olla oma koulu, jotta varsinkaan pienempien koululaisten koulumatkat muodostu pitkiksi. Tätä taustaa vasten olisi perusteltua, että Lausteella on jatkossakin koulu, joka olisi Lausteen, Vaalan ja Huhkolan alueen lasten lähikoulu siltä osin kuin lähikoululla tarkoitetaan fyysistä lähikoulua.

Toisaalta Turussa on oltu huolissaan asuinalueiden ja sitä kautta myös koulujen erilaistumisesta. Lausteen koulua on käytetty usein yhtenä esimerkkinä tällaisesta koulusta. Useamman hallituskauden aikana myös valtio on ollut huolissaan koulujen eriarvoistumisesta ja eriarvoistumisen torjumiseen on annettu merkittävästi erityisrahoitusta. Lausteen koulu on ollut suurimpia erityisrahoituksen saajia, koska alueen työttömyys on edelleen keskimääräistä suurempaa ja alueella asuu runsaasti muuta kuin suomenkielistä väestöä.

Kolmanneksi on syytä huomata, että alueen välittömään läheisyyteen on tarkoitus rakentaa Skanssin monitoimitaloon yhtenäinen peruskoulu, joka korvaa ainakin nykyisen Vasaramäen yläkoulun. Sen lisäksi suunnitelmassa varaudutaan Skanssin rakentumisen seurauksena syntyneeseen palvelujen kysynnän kasvuun. Myöskään Skanssin kouluasia ei ole edennyt 1,5 vuoteen.

Syvälahden ja Yli-Maarian monitoimitaloissa on yhtenäiset peruskoulut. Ne ovat osoittautuneet huomattavan vetovoimaisiksi, koska huoltajat näkevät mahdollisuuden käydä päiväkotihoidossa ja peruskoulussa samassa kiinteistössä. Hyvin todennäköistä on, että myös Skanssin peruskoulusta tulee vetovoimainen koulu. Lisäksi on otettava huomioon, että varsinkin Vaalassa ja Huhkolassa on vahva poislähtemisen kulttuuri, jonka seurauksena iso osa oppilaista on lähtenyt muualle kouluun Lausteen sijaan.

On oletettavaa, että Skanssin koulu muodostuu vetovoimaiseksi alueensa keskukseksi. Tällä tulee olemaan vaikutuksia Lausteen koulun kokoon, koska oppilaita tulee hakeutumaan sinne myös Lausteen koulun oppilasalueelta.

Lausteen tilanteen ratkaisu pysähtyi käytännössä noin vuosi sitten, koska osa päättäjistä oli valmis tekemään radikaaleja muutoksia peruskouluverkkoon, jotta suomenkieliset ja vieraskieliset oppilaat eivät eriytyisi näin voimakkaasti, ja osa vastusti nykytilanteen muuttumista, koska se olisi heikentänyt Lausteen alueen lähipalveluita. Tilannetta vielä vaikeutti se, että Skanssin uuden asuinalueen asukaspohja on osaltaan vielä epäselvä. Kaupunginvaltuuston tulisikin linjata, kumpi periaate – lähikouluperiaate vai eriytymisen estäminen – on ensisijainen ja kumpi toissijainen palveluverkkoa ja palveluita suunniteltaessa.

Liite 1                                  Lausunto: Asiantuntijanäkemys koulun sijaintivaihtoehtojen vaikutuksista asuinalueiden eriytymiseen sekä sosiaaliseen eriytymiseen lasten ja nuorten keskuudessa

Eeva-Johanna Elorannan valtuustoaloite 21.9.2020:

Valtuutettu Eeva-Johanna Eloranta ym. tekivät kaupunginvaltuustossa 21.9.2020 § 156 aloitteen Varissuon lasten heikon suomen kielen kohentamiseksi. Aloitteessa todettiin, että Varissuon alakoulun oppilaista lähes 90 % puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Lasten suomen kielen taidoissa on suuria puutteita, vaikka valtaosa vieraskielisistä oppilaista on syntynyt Suomessa ja he ovat olleet suomenkielisen varhaiskasvatuksen piirissä.

Aloitteen mukaan kyse ei ole opetuksen tai resurssien puutteesta. Monelle oppilaalle koulu on ainoa suomenkielinen ympäristö. Lapset eivät juurikaan poistu kotilähiöstään Varissuolta vaan elävät tiiviissä ja eristyneissä etnisissä yhteisöissään, jolloin kosketus suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin jää ohueksi. Maahanmuuttajaperheiden oppilaiden kielitaito ei parane ilman suomalaisia lapsia, sillä kieli opitaan osallisuuden ja vuorovaikutuksen kautta.

Aloitteen tekijät ehdottavat, että Turun kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin, jotta kouluyhteisön suomenkielinen vertaisympäristö saadaan aikaan myös Varissuolla asuville lapsille riittävän suomen kielen taidon oppimiseksi. Varissuo sijaitsee kahden keskiluokkaisen omakotitaloalueen välissä, ja samaan oppilasalueeseen kuuluu Pääskyvuoren koulu, jonka oppilaista osa jo muutenkin käy käsityöntunneilla Varissuon koululla. Olemassa olevat resurssit tulee aloitteen mukaan järjestää uudelleen siten, että samalla oppilasalueella olisi vain yksi koulu, jossa olisi kaksi yksikköä. Luokka-asteet olisi jaettu yksiköiden kesken esim. niin, että Pääskyvuoren koululla voisi olisivat luokka-asteet 1-3 ja Varissuon koululla luokat 4-6. Näin saataisiin vieraskielisten oppilaiden osuudet kohtuulliselle ja suomen kielen kehittymistä palvelevalle tasolle.

Palvelualuejohtaja Tommi Tuominen totesi vastauksessaan seuraavaa:

Varissuon alueen oppilaiden vertaisoppimisessa on kiistatta rakenteellista ongelmaa. Kuten aloitteessa todetaan, vertaisoppimiselle ei ole hyviä edellytyksiä silloin, kun kantaväestön osuus oppilaista jää pieneksi. Olkoonkin, että huomattava osuus koulun oppilaista on syntynyt Suomessa. Joissakin visioissa on ehdotettu Varissuon ja Pääskyvuoren koulujen yhdistämistä aivan konkreettisesti näiden kahden alueen välimaastoon sijoittuvalla uudisrakennuksella. Tämä ajatus olisi saattanut muuttaa oppilasainesta uudessa kouluyksikössä ja tuottaa toivottua sekoittumista eri kieliryhmien kesken. Tämän mallin toteutus ei ole kuitenkaan edennyt käytännön tasolle.

Pääskyvuoren koulussa pitkään harmina olleet sisäilmahaasteet on päätetty korjata, ja Pääskyvuoren koulukompleksiin rakennetaan tämän lisäksi nyt uudisosa. Urakkakilpailutukset on tarkoitus toteuttaa kevään aikana ja työt alkavat suunnitelmien mukaan kesällä 2021. Koulun peruskorjaus- ja uudisrakennushanke on suunniteltu kaupunginvaltuuston hyväksymän hankesuunnitelman mukaisesti palvelemaan 3-sarjaisen alakoulun (noin 360 oppilasta), esiopetuksen (3 ryhmää) ja aamu- ja iltapäivätoiminnan tarpeita, ja tilamitoitukset on tehty näistä lähtökohdista. Pääskyvuoren koulun monivaiheinen ja pitkä projekti on siis edennyt niin pitkälle, että uusista lähtökohdista ei ole mielekästä enää aloittaa kokonaan uutta suunnittelua.

Varissuon päiväkotien ja koulun osalta tehdään myös tarveselvitys tänä vuonna. Varissuon koulu- ja päiväkotihankkeen tarveselvityksessä tutkitaan alueella olevien päiväkotien korvaamista ainakin osittain uudisrakennuksella ja koulu- sekä päiväkotitoimintojen yhdistämistä saman katon alle. Suunnittelua tehdään väestöennusteet huomioiden. Tämä helpottaa alueen paineistettua tilatarvetta mutta ei ymmärrettävästi poista kaikkia haasteita. On kuitenkin todettava, että opetuksellista resurssitukea on Turussa suunnattu eniten juuri Varissuon kouluun, suhteutettuna oppilasmäärään. Parhaat mahdolliset resurssit oppimisen tueksi on syytä turvata jatkossakin.

Oppilaiden uudelleen sijoittamisesta on tärkeää ottaa huomioon se seikka, että perheet eivät todennäköisesti hyväksyisi ajatusta lastensa lähettämisestä kauemmas kouluun sellaisilta alueilta, joissa oma lähikoulu on perinteisesti mahdollistettu. Tästä esimerkkinä oppilaiden ohjaaminen Pääskyvuoresta Varissuolle taikka päinvastoin. Itäisen Turun lähiöiden asukkaat myös ovat esittäneet toiveensa siitä, että Pääskyvuoressa, Varissuolla ja Lausteella tulee jatkossakin olla oma koulu kullakin alueella. Alueella asuvat pitävät ymmärrettävästi kiinni alueen omasta lähikoulusta.

Yhteenvetona on todettavissa, että tosiasia on, että eräillä alueilla Itä-Turussa koulujen ja väestön alueellista eriytymistä on selvästi tapahtunut. Vuoden 2018 selvityksen viimeisin vuosi on 2014, mutta sen jälkeen tilanne ei ole olennaisesti muuttunut. THL:n selvityksen perusteella alueellinen eriytyminen on voimakasta Turussa.

Kokonaisuuden näkökulmasta tilanne ei ole kuitenkaan hälyttävä. Tilanne Kaarinassa on huomattavalta osalta toisenlainen myös Turun rajan välittömässä läheisyydessä. Kuntaraja rajoittaa merkittävästi tilanteen ratkaisemista Varissuon-Littoisten alueella, jossa väestötilanne on kokonaisuudessaan tasapainoisempi.

Turun kaupungin sivistystoimiala on saanut vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriöltä tasa-arvorahaa alueellisen eriytymisen vähentämiseksi. Kriteereinä ovat olleet alueen korkea työttömyys, matala koulutustaso ja vieraskielisten määrä. Joka vuosi huomattava osa jaettavasta rahoituksesta on kohdistunut nimenomaan itäiseen Turkuun ja nyt esillä oleviin peruskouluihin. Vaikka jaettavissa oleva rahasumma on vuosittain vaihdellut merkittävästi, on huomattava osa rahasta käytetty nimenomaan eriytymisestä johtuvien oireiden korjaamiseen eikä niiden poistamiseen.

Tämän lisäksi Turun kaupunki järjestää mm. oman äidinkielen opetusta, omalla äidinkielellä annettavaa opetusta sekä pienryhmäopetusta. Maahanmuuttajataustaiset ovat keskimääräistä useammin päätymässä tehostetun ja erityisen tuen opetuksen piiriin.

Eriytymiskehitys alkaa käytännössä jo varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksessa kansallisena pyrkimyksenä on lisätä varhaiskasvatukseen osallistumisastetta, koska osallistumisella on nähty olevan myönteistä vaikutusta lasten oppimiseen. Erityisen tärkeää tämä on maahanmuuttajataustaisten lasten näkökulmasta, jotta heidän suomen kielen taitonsa kehittyy riittävälle tasolle ennen koulun aloittamista. Erityisenä haasteena on, että esillä olevalla alueella myös päiväkodit ovat voimakkaasti eriytyneet ja pahimmillaan päiväkotiryhmässä ole välttämättä yhtään suomenkielistä lasta ja ainoa kontakti suomen kieleen tapahtuu henkilökunnan kautta. Tällaisissa tilanteissa suomen kielen taito ei tule kehittymään sellaiselle tasolle, että se olisi riittävä peruskoulun näkökulmasta, ja lapset saattavat muiden kuin kognitiivisten valmiuksiensa puutteen vuoksi päätyä tehostetun tai erityisen tuen piiriin. Lisäksi on selvästi todettavissa, että maahanmuuttajataustaiset ovat selkeästi aliedustettuina lukiokoulutuksessa puutteellisen kielitaitonsa vuoksi, mutta kuitenkin yliedustettuna Iltalukiossa, jossa kielen kehityksen kypsymiseen on paremmat mahdollisuudet, koska Iltalukossa aloitetaan opiskelu hieman myöhemmällä iällä, jolloin kielitaito on karttunut.

Sivistystoimialalla on vuosien ajan kannettu vakavaa huolta maahanmuuttajataustaisten suomen kielen taidon puutteista ja sen kielteisistä vaikutuksista peruskouluopintoihin ja kaikkiin sen jälkeisiin opintoihin sekä kielitaidon puutteen eriyttävistä vaikutuksista. Erityisesti Varissuolla oppilaat ovat itsekin kiinnittäneet asiaan huomiota, mm. ministeri Li Anderssonin vierailun yhteydessä, jossa oppilaat toivoivat itselleen lisää suomenkielisiä kavereita.

Tilanteen ratkaisemiseksi ei juuri vaihtoehtoja ole. Turussa sinällään on oppilailla vapaa hakeutumisoikeus muuhun kuin omaan lähipäiväkotiinsa tai -kouluunsa. Tätä oikeutta maahanmuuttajataustaiset käyttävät hyvin harvoin, vaikka lasten kielen kehityksen kannalta se olisi hyödyllinen ratkaisu.

Oppilaiden kuljettaminen tai kulkeminen toiseen kouluun on Turussa varsin vaivatonta, koska kaupungissa on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Niiden oppilaiden valinta, jotka kuljetettaisiin toiseen kouluun, tulisi tapahtua arpomalla, jotta ratkaisuun ei liittyisi mitään syrjintäolettamaa tai etnistä profilointia. Arvonta lisäksi rikkoisi muut lasten ja nuorten väliset sosiaaliset suhteet.

Kokonaistilanne säilyy muuttumattomana ja eriytymiskehitys vain pahenee, mikäli Lausteelle rakennetaan uusi koulu vuosiluokkia 1-6 varten. Tilanne myös stabiloidaan vuosikymmeniksi eteenpäin, mikäli Varissuon ja Pääskyvuoren koulut korjataan nykyisille paikoille. Samaan aikaan olisi pohdittava myös sitä, että voitaisiinko Pääskyvuoren ja Varissuon koulut yhdistää siten kuin edellä olevassa valtuustoaloitteessa on esitetty. Tällöin yhdistetyssä koulussa olisi 459 oppilasta, joista 210 vieraskielisiä (45 %). Lopputulema olisi huomattavasti tasapainoisempi, mutta ei lainkaan muuttaisi tilannetta parempaan suuntaan Normaalikoulussa. Lisäksi on syytä ottaa huomioon, että puolella oppilaista yläkouluna on Nummenpakka tai toisella puolella Normaalikoulu. Tämäkään ratkaisu ei olisi mitenkään ongelmaton.

Turun normaalikoulun rehtori Vesa Valkila on kuultavana asiantuntijana kokouksessa.

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunta merkitsee selvityksen tiedokseen.

Toimialajohtaja Timo Jalonen 29.3.2021:

Turussa on useita sellaisia alueita, joissa maahanmuuttajien määrä on varsin korkea tai joissa alueellista eriytymistä on muuten tapahtunut merkittävällä tavalla. Alueita on muuallakin kuin itäisessä Turussa.

Koko Turun väestö jaoteltuna äidinkielen mukaan helmikuun lopussa 2021:

Yläkoulut

Tilanne suomenkielisissä peruskouluissa 8. luokan oppilaiden äidinkielen mukaan:

Kuten yllä olevasta taulukosta voi havaita, tilanne turkulaisissa suomenkielisissä yläkouluissa on kielisyyden osalta huomattavan tasainen ja oikeasuhtainen yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Vain Normaalikoulussa suomenkielisten oppilaiden määrä on selvästi alle puolet oppilaista, mutta muissa ainakin noin 2/3 kaikista oppilaista on selvästi suomenkielisiä. Kielellistä eriytymistä kaupungin ylläpitämissä kouluissa ei enää tapahdu, koska kouluympäristö niissä on selkeästi suomenkielinen. Kaupungin ylläpitämien yläkoulujen osalta muutostarpeita ei siis ole, vaikka Nummenpakan koulun tilanteeseen on syytä kiinnittää huomiota siten, että vieraskielisten määrä ei kasva. Alueella on muutenkin havaittu lukuvuonna 2020-2021 eräitä kielteisiä ilmiöitä, kuten jengiytymistä.

Kokonaan toisenlainen kysymys on, minne rakennetaan pysyvät tilat Vasaramäen yläkoululaisille, joiden alakoulu on ollut Lauste tai Vasaramäki, jotta samalla koulun kieliolosuhteet voisivat säilyä nykyisenlaisina. Koulu on joka tapauksessa siirtymässä väistötiloihin keväällä 2021. Erilaisia vaihtoehtoja ovat edelleen ainakin nykyinen sijainti (ns. Kupittaan koulurakennuksen tontti), Skanssi tai Itäharju. On oletettavaa, että kaikissa vaihtoehdoissa voidaan säilyttää nykyiset kieliolot, mikäli oppilaaksiottoalue pysyy samanlaisena.

Vaikka Normaalikoulun oppilaat eivät ole kaupungin ylläpitämässä koulussa, olisi kuitenkin syytä kiinnittää erittäin vakavaa huomiota Normaalikoulun tilanteeseen, koska oppilaista pääosa on kuitenkin turkulaisia ja tilanne Varissuolla on huomattavan vaikea. Oppilaat tulisi viimeistään 6. luokan jälkeen saada paremmin integroitua muuhun kaupunkiympäristöön, jotta suomen kielen taito kehittyy ja jotta mahdollisuudet selviytyä jatko-opinnoissa oppivelvollisuuden pidentyessä toteutuvat nykyistä paremmin.

Radikaali esitys onkin, että Normaalikoulu tulisi siirtää pois Varissuolta. Kaupungin keskusta-alueella ja erityisesti pian Kupittaan-Itäharjun alueella on pula oppilaspaikoista, ja koska Suomen Yliopistokiinteistöt tekivät sinällään ansiokkaan kiinteistötarkastelun Sirkkalan kasarmialueelle, tulisi koko Normaalikoulu lukioineen sijoittaa sinne ja osoittaa Normaalikoululle sovittu määrä oppilaita em. alueelta. Tällä ratkaisulla myös Normaalikoulun lukio pystyisi parempaan yhteistyöhön muun yliopiston ja kaupungin ylläpitämien lukioiden kanssa. Koko järjestely voitaisiin toteuttaa voimassa olevan kaupungin ja yliopiston välisen sopimuksen puitteissa. Asiasta on informoitu yliopistoa, Normaalikoulua ja Suomen Yliopistokiinteistöjä.

Varissuolla sijaitseva Turun normaalikoulun nykyinen koulurakennus, jonka Suomen Yliopistokiinteistöt omistaa, voitaisiin joko ostaa tai vuokrata kaupungille alakoulun ja esiopetuksen käyttöön. Tällä ratkaisulla kaupunki voisi välttyä huomattavalta osalta koko Varissuon koulu- ja päiväkotirakennusten uudistamisesta 2020-luvun aikana. Varissuon koulu ja huomattava osa alueen päiväkotirakennuksista ovat peruskorjauksen tai uudisrakentamisen tarpeessa 2020-luvulla tai heti sen jälkeen.

Normaalikoulun 7.-9. vuosiluokkien oppilaat voitaisiin ohjata Itäharjulle rakennettavaan monitoimitalon yhteydessä olevaan kouluun, jonne on Varissuolta nyt ja tulevaisuudessa erinomaiset joukkoliikenneyhteydet. Oppilaita on näillä vuosiluokilla tällä hetkellä noin 280.

Eriytyminen Varissuolla on todella merkittävää, ja kaikkia käytettävissä olevia keinoja tulisi käyttää eriytymisen vähentämiseen sen sijaan, että vuodesta toiseen sinne kohdennetaan resursseja, jotka eivät millään tavalla edistä pitkäjänteisesti paremman tulevaisuuden rakentumista alueella.

Alakoulut

Tilanne eräissä suomenkielisissä peruskouluissa 4. luokan oppilaiden äidinkielen mukaan:

Alakouluissa oppilaiden eriytyminen äidinkielen mukaan on selvästi yleisempää kuin yläkouluissa. Taustalla on asuinalueiden eriytyminen sekä se, että alakoulujen oppilaaksiottoalueet ovat huomattavasti pienemmät kuin yläkouluissa. Alakoulujen määrällä ja sijainnilla on haluttu turvata lyhyet ja turvalliset koulumatkat kaikkein pienimmille peruskoululaisille ja vielä erityisesti siten, että alakoululla saattaa olla useita toimintayksiköitä eri katuosoitteissa. Tilanne Varissuolla on poikkeuksellisen hankala, koska vain noin kolmasosa alueen lapsista on suomenkielisiä. Myös Pansiossa suomenkieliset ovat koulussa vähemmistönä. Pernon koulun tontin muuttaminen asumiskäyttöön toivottavasti muuttaa asutuksen painopistettä tasapainoisempaan suuntaan yhdessä eräiden muiden hankkeiden kanssa.

Palvelualuejohtaja Vesa Kulmala ja päiväkodin johtaja Anu Oksanen 13.4.2021:

Varhaiskasvatuksessa muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien lasten osuudet ovat hyvin samankaltaiset kuin perusopetuksessa Lausteen ja Varissuon alueilla. Seuraavat tiedot perustuvat väestötiedoissa olevaan tietoon lapsen äidinkielestä. Tiedot ovat maaliskuun 2021 tilanteen mukaiset.

Huoltajat hakevat lapselleen varhaiskasvatuspaikkaa usein läheltä kotia. Erityisesti tämä on nähtävissä itäisessä Turussa. Vaikka Varissuolla on useita päiväkoteja, paikkaa ei aina pysytä järjestämään lähimmästä päiväkodista. Palveluohjauksessa on nähtävissä, että osa huoltajista ei ota varhaiskasvatuspaikkaa vastaan muusta Varissuolla olevasta päiväkodista vaan jäävät odottamaan paikkaa kotia lähinnä olevasta päiväkodista. Tämä osaltaan lisää eriytymistä.

Positiivinen diskriminaatio

Kasvatus- ja opetuslautakunta on päättänyt varhaiskasvatuksen positiivisen diskriminaation käyttöönotosta 13.6.2018. Tuolloin päätettiin, että vieraskielisten lasten osalta varhaiskasvatukseen suunnataan viiden prosentin lisäresurssi jokaiselle muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvalle lapselle. Tällä määrärahalla on kunnallisiin päiväkoteihin palkattu kieli- ja kulttuuritietoisen varhaiskasvatuksen opettajia yhteensä 16 kpl, jotka työskentelevät seuraavissa päiväkodeissa: Orminkuja, Koukkarinkatu, Hintsankuja, Piinokankatu, Karhunaukio, Lauste, Perno, Härkämäki, Munterinkatu, Parolanpolku, Heinikonkatu ja Halinen. Lisäksi yksi opettaja toimii kiertävänä muissa positiivisen diskriminaation alueiden päiväkodeissa.

Yksityisille päiväkodeille on maksettu korotettu palvelusetelin arvo niistä lapsista, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Kyseessä oleva lisärahoitus on pitänyt kohdentaa syrjäytymistä ehkäisevään toimintaan noudattaen varhaiskasvatussuunnitelman tai esiopetussuunnitelman perusteita.

OKM erityisavustukset

Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksilla on jo useamman vuoden ajan palkattu resurssiopettajia, omakielisiä ohjaajia sekä avustajia ryhmiin.

Paula-ryhmät

Vuonna 2016 Turun kaupungin puheterapiajonossa olevista lapsista iso osa oli vieraskielisiä. Kaikki heistä eivät tarvitse puheterapiaa, vaan varhaisempi suomen kielen tuki riittäisi. Haasteeseen vastaavat päiväkodeissa toimivat Paula-ryhmät, jotka on tarkoitettu pääasiassa 3-4-vuotiaille lapsille. Paula-ryhmissä laajennetaan sanavarastoa ja kannustetaan maahanmuuttajalapsia käyttämään suomen kieltä. Puheterapeutti suunnittelee ryhmän sisältörungon yhdessä päiväkodin henkilökunnan kanssa. Ryhmän vetäjä eli varhaiskasvatuksenopettaja suunnittelee tarkemman ohjelman. Paula-ryhmiä on kaikissa niissä päiväkodeissa, joissa on maahanmuuttajataustaisia lapsia, jotka tarvitsevat tehostettua suomen kielen opetusta.

Valmistava opetus

Esiopetuksen perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu niille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito ja/tai muut valmiudet eivät riitä esi- tai perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. Valmistavassa opetuksessa noudatetaan varhaiskasvatus- ja perusopetusjaoston päättämää opetussuunnitelmaa (26.5.2016 § 27).

Valmistavaa opetusta annetaan lähipalveluperiaatteen mukaisesti viisi tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa siten, että valmistavan opetuksen lapset integroituvat esiopetuksen ryhmiin ja niiden toimintaan. Integroimalla valmistava opetus esiopetukseen edistetään lapsen suomen kielen oppimista, kotoutumista, esiopetuksen sisältöjen omaksumista ja sosiaalisten suhteiden muodostumista. Ryhmässä tapahtuvan toiminnan lisäksi lapsella on mahdollisuus oppia suomen kieltä ohjatuissa yksilö-, pienryhmä- ja leikkitilanteissa sekä arjen vuorovaikutuksessa muiden lasten ja aikuisten välillä. Valmistavaan opetukseen on resursoitu kuusi varhaiskasvatuksen opettajaa ryhmien henkilökunnan tueksi. Lisäksi lapsen kaksikielistä/monikulttuurista identiteettiä tuetaan mahdollisuuksien mukaan lapsen koulunkäyntivalmiuksien vahvistamiseksi.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa todetaan mm. seuraavaa vieraskielisten lasten varhaiskasvatukseen liittyen:

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisia osaamisvaatimuksia ja menetelmiä:

Toimialajohtaja Timo Jalonen 14.4.2021:

Kielen kehityksen näkökulmasta, jos lapsi ja nuori elää kahdessa kielikulttuurissa, hän tarvitsee menestyäkseen vahvan kielitaidon. On tutkittu ja todettu, että kun lapsi hallitsee oman äidinkielen hyvin, hän pystyy oppimaan uutta kieltä paremmin. Oman äidinkielen aktiivinen harjoittelu lukemalla, kirjoittamalla ja puhumalla vaikuttaa myönteisesti lapsen suomen kielen oppimiseen ja vahvistaa muutakin oppimista. Tärkeää on, että lapsi osaa selkeästi erottaa, milloin ja kenen kanssa mitäkin kieltä tulee puhua.

Vanhempien tulee kommunikoida lapsensa kanssa ainoastaan omalla äidinkielellä. Ei ole hyväksi sekoittaa keskusteluun muita kieliä. Lapsen oman äidinkielentaitoa voi rikastuttaa yhteisillä luku-, kirjoitus-, tarinakerronta- ja leikkihetkillä.

Samalla kuin meillä on oikeus käyttää omaa äidinkieltä aktiivisesti, meillä on myös velvollisuus oppia suomen kieltä niin hyvin kuin mahdollista. Suomen kielen taidolla on erittäin suuri merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa menestymiseen. Suomen kielen osaaminen, ymmärtäminen, puhuminen ja lukeminen vaikuttavat vahvasti meidän omaan hyvinvointiimme. Kun vieraskieliset oppivat suomen kielen, he ymmärtävät paremmin suomalaista kulttuuria ja suomalaisia sekä menestyvät paremmin koulutuksessa ja sen jälkeisessä työelämässä.

Suomen kieli voi aluksi tuntua hyvin vaikealta oppia. Pelkkä aktiivinen opiskelu ei riitä. Mitä enemmän kieltä käytetään arkielämässä, sitä paremmin sitä opitaan. Tämä edellyttää kanssakäymistä ja ystävystymistä suomalaisten ihmisten kanssa jo varhaiskasvatuksessa ja myöhemmin peruskoulussa.

Eriytymistä vähentävät toimenpiteet

Koulutuksellinen tasa-arvo, alueellinen ja sosiaalinen eriytyminen ja myönteisen erityiskohtelun mahdollisuudet -niminen selvitys on julkaistu 2021. Tässä selvityksessä tarkastellaan suomalaisen peruskoulun ja varhaiskasvatuksen tasa-arvotilannetta erityisesti sosiaalisten ja alueellisten jakojen tuottamien haasteiden näkökulmasta. Selvityksessä kartoitetaan myös varhaiskasvatusyksiköiden ja peruskoulujen tukimahdollisuuksia.

Keskeinen tulos on, että yhteiskunnan lisääntynyt sosiaalinen ja alueellinen eriytyminen haastaa perusopetus- ja varhaiskasvatusjärjestelmän sekä paikallisella että kansallisella tasolla. Perusopetuksen osalta erityisen huolestuttavana signaalina on ollut osaamiserojen kasvu sekä oppilaiden että koulujen välillä.

Alueellisen sosioekonomisen ja etnisen segregaation vaikutuksesta koulutuksellinen huono-osaisuus alueellistuu tavalla, joka heikentää maantieteellisesti ja sosiaalisesti syrjään jäävien peruskoulujen edellytyksiä saavuttaa hyviä oppimistuloksia. Suuri osa erityisessä riskissä olevista kouluista sijaitsee isojen kaupunkien huono-osaistuneissa naapurustoissa. Varhaiskasvatuksessa näkyy sama eriytymisen dynamiikka, joka heijastuu lasten tasa-arvon lähtökohtiin näiden siirtyessä perusopetukseen.

Kansainvälisessä vertailussa Suomen vahvuuksia ovat institutionaalisen laadun vakaus ja edelleen maltillisena näyttäytyvä eriytyminen. Järjestelmällämme on hyvät edellytykset panostaa tasa-arvon tukeen erityisesti myönteisen erityiskohtelun resursoinnin sekä yli sektorirajojen toteutettavan yhteistyön malleilla.

Selvityksessä tarjotaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja eriytymiskehityksen hidastamiseksi ja näistä keinoista monia on käytetty jo pitkään.

Turussa on tunnistettu ja tunnustettu selvästi haitallinen eriytymiskehitys, jonka taustalla on erityisesti maahanmuuton epätasainen jakautuminen.

Turussa on peruskouluissa toteutettu Helsingistä 15 vuotta sitten lainattua perusopetuksen positiivisen diskriminaation periaatetta. Käytäntö on myöhemmin tullut mukaan myös varhaiskasvatukseen. Myös opetus- ja kulttuuriministeriö on jakanut jo 10 vuoden ajan samalla periaatteella tasa-arvorahoitusta Turkuun. Rahoituksen avulla ei varmaankaan ole tullut yhtään uutta suomenkielistä oppilasta niihin kouluihin, joissa vieraskielisten oppilaiden olisi erittäin tarpeellista oppia suomen kieltä.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen jatkumoa on tiivistetty siirtämällä esiopetusta koulujen tiloihin ja siirtämällä varhaiskasvatus ja perusopetus saman lautakunnan alaisuuteen sekä muutenkin tiivistämällä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyötä. Monia edellä esitettyjä toimenpiteitä on siis jo toteutettu. Myös etäyhteyksiä on käytetty jo pitkään siinä määrin kuin vanhentunut lainsäädäntö on tämän mahdollistanut.

Edelleen olisi mahdollisuus toteuttaa joitain ratkaisuja kuten:

Jälkimmäisissä asioissa toimivalta on varhaiskasvatus- ja perusopetusjaostolla ja 1.8.2021 lukien suomenkielisellä jaostolla. Perusteltua ainakin olisi, että venäjän kieliluokat voitaisiin siirtää uuteen Linnakaupungin kouluun sen valmistuttua ja liikuntaluokat Luostarivuoren koulusta Rieskalähteen kouluun mahdollisimman nopeasti, jolloin mahdollistetaan lisätilan saaminen kahteen keskustan kouluun ja Impivaaran liikuntaolosuhteiden tehokkaampi hyödyntäminen. Näiden lisäksi tulisi harkita muitakin toimenpiteitä.

Julkisuudessa lähikouluperiaatteen tarkoitus usein hämärtyy. Lainsäädännössä lapselle tulee osoittaa lähikoulu, joka harvaan asutuilla alueilla saattaa tarkoittaa fyysisesti useiden kymmenien kilometrien koulumatkaa. Toinen asiakaslähtöisempi tarkastelutapa on, että koulun tulisi sijaita lähellä oppilaita.

Tällä hetkellä ajankohtaiseen Lausteen tilanteeseen päätösehdotus tarkoittaisi, että Lausteelle tulisi rakentaa ainakin ns. pienten lasten koulu Halisten ja Kohmon tapaan vuosiluokille 1-2 ja että alueen 7.-9. vuosiluokkien oppilaat kävisivät edelleen koulua Vasaramäen koulun oppilaiden kanssa paikassa, joka olisi Vasaramäen yläkoulun nykyinen tontti, Skanssi tai Itäharju. Sen lisäksi poliittiseen harkintaan jäisi, missä vuosiluokkien 3-6 oppilaat kävisivät koulua, kuitenkin tiedostaen sen tosiasian, että jokainen vuosi eriytyneessä kouluympäristössä on haitallista lapselle oman osaamisen näkökulmasta.

Lapsimäärät eräillä itäisen Turun pienalueilla:

Viimeisimmässä väestötarkasteluissa Skanssi-Huhkola-Vaala-Lauste alakouluikäisten (7-12 v.) pysyvyys omassa lähikoulussa on huono. Lausteen koulussa on 225 oppilasta, kun keskeisellä Lausteen koulun oppilasalueella Huhkolan, Lausteen ja Vaalan alueella asuu kuitenkin lähes 400 alakouluikäistä oppilasta. Tämä tarkoittaa, että lähes puolet oppilaista valitsee koulukseen jonkun muun kuin Lausteen lähikoulun.

Kasvatus- ja opetuslautakunnan lisäksi kouluverkkokeskustelu koskettaa tilojen yhteiskäytön vuoksi aina myös muita lautakuntia. Siksi kasvatus- ja opetuslautakunnan tulisi saattaa asia myös ainakin kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Liite 2                                  Erikoisluokkalaisten asuinpaikat, 8. luokka (salassa pidettävä, JulkL 24 § 1 mom. 32 kohta)

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkon suunnittelussa

Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta ohjeistaa alaistaan jaostoa, että sen tulisi käynnistää selvitys erikoisluokkien tasaisemmasta jaosta eri koulujen kesken.

Kehittämispäällikkö Maarit Luukkaa 26.5.2021:

Kasvatus- ja opetuslautakunnalta on tullut lausuntopyyntö koskien palveluverkkoratkaisujen mahdollisista vaikutuksista koulujen ja väestön eriytymisen vähentämiseen Itä-Turun alueella. Monikulttuurisuusneuvoston tämän toimikauden viimeinen kokous pidettiin 25.3.2021. Monikulttuurisuusneuvosto on kuitenkin käsitellyt alueellista eriytymistä jo aiemmissa kokouksissaan, kuullut asiaan liittyen asiantuntijoina toimitilapäällikkö Minna Juseliusta, tilacontroller Saku Lehtiötä sekä projektipäällikkö Anna-Kaisa Berishaa. Monikulttuurisuusneuvosto laati asiaan liittyen lausunnon, joka toimitettiin kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaostolle. Lausunto liitteenä.

Monikulttuurisuusneuvoston lausunnossa korostetaan kuntalaisten osallistamista ja äänen kuulemista palveluverkkojen suunnittelussa. Itä-Turun kouluverkon osalta monikulttuurisuuneuvosto näkee erityisen tärkeänä, että lasten koulumatkan turvallisuuteen kiinnitetään huomiota, mikäli päätetään siirtää koulutoiminta pois Lausteelta ja keskittää toiminnot Skanssiin, ja että Lausteen asuinalueilla investoidaan hyvinvointia ja viihtyvyyttä ajatellen vapaa-ajan toimintaan ja yhdistystoimintaan takaamaan alueen elinvoimaisuus.

Liite 3                                  Lausunto

Monikulttuurisuuneuvosto jäsenet tarjoavat apua vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja mielipiteiden kuuntelemiseen tulevalla toimikaudella.

Toimialajohtaja Timo Jalonen 27.5.2021:

Monikulttuurisuusneuvosto ei ota selkeää kantaa siihen, millä tavoin eriytymistä voitaisiin ehkäistä, mutta pitää tärkeänä, että maahanmuuttajataustaisia kansalaisia kuultaisiin. Kun heidän edustajiaan nyt on kuultu, ei heillä ainakaan tällä kertaa ole erityistä kerrottavaa asian suhteen.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu ei vielä (27.5.2021) ole ottanut kantaa siihen, voidaanko voimassa olevan lainsäädännön puitteissa päiväkodin tai koulun asiakasmäärää lähteä rajaamaan kansalaisen äidinkielen perusteella. Epäselvää on, kuinka moni vieraskielinen perhe muuttaisi äidinkielensä suomeksi päästäkseen tiettyyn päiväkotiin tai kouluun, vaikka suomen kielen taito olisikin hyvin puutteellinen eikä likimainkaan vastaisi sitä tasoa, joka on äidinkielenä suomea puhuvilla.

Kaiken kaikkiaan merkittävä puuttuminen eriytymiskehitykseen edellyttäisi oppilaiden vapaan hakeutumisoikeuden voimakasta rajaamista sekä oppilasaluerajojen suunnittelemista uudelleen siten, että koulumatkat saattaisivat nykyisen palveluverkon puitteissa pidentyä merkittävästikin. Vaikuttaa siltä, että erityistä poliittista tahtotilaa eriytymisen pysäyttämiseen ei ole, sillä tilanne on mennyt 2010-luvulla vain huonompaan suuntaan monista tehdyistä toimenpiteistä huolimatta.