1.

Kaupunginhallitus päätti 26.4.2021 § 197, ettei se ota käsittelyynsä kasvatus- ja opetuslautakunnan 21.4.2021, ruotsinkielinen jaoston 22.4.2021, lukio- ja ammattijaoston 14.4.2021 tai varhaiskasvatus- ja perusopetusjaoston 13.4.2021 pöytäkirjoja.

2.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 30.4.2021: Hallitus vahvisti puoliväliriihessä koulutuspolitiikan roolia osana työllisyystoimiaan. Jatkuvan oppimisen panostuksilla saadaan työtä yli 10 000 ihmiselle. Riihessä sovittiin myös laajasta kokonaisuudesta, jolla paikataan koronapandemian aikana syntynyttä lasten ja nuorten oppimisvajetta. Hallitus sopi lisäksi, että koulutukseen ei kohdisteta leikkauksia myöskään vuodesta 2023 alkaen.

Hallitus vastaa nopean teknologisen kehityksen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamaan koulutustarpeeseen panostamalla voimakkaasti jatkuvaan oppimiseen. Lisäämällä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia voidaan helpottaa työn kohtaanto-ongelmaa ja luoda edellytyksiä työllistymiselle. Jatkuvan oppimisen investointien työllistymisvaikutukseksi arvioidaan 10 000 - 10 500 työllistä.

Uudistuksen osana kehitetään työttömien opiskelumahdollisuuksia ja arvioidaan tähän liittyvät lainsäädännön muutostarpeet. Myös opintotuen muuttamisen edellytyksiä tukemaan paremmin jatkuvaa oppimista kartoitetaan. Uudistukseen on varattu Suomen kestävän kasvun ohjelmasta 70 miljoonaa euroa. Lisäksi jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia on jo vahvistettu merkittävästi aiemmilla kehys- ja lisätalousarviopäätöksillä.

Kehysriihessä päätettiin lisäksi vahvistaa kotoutumistoiminnan resursseja vapaan sivistystyön oppilaitoksissa yhteensä 5 miljoonalla eurolla. Tavoitteena on kotoutumisen merkittävä nopeutuminen. Kotoutumistoiminnan kehittämisen työllistymisvaikutus on noin 2000 henkeä.

Hallitus jatkaa määrätietoisia toimia koronapandemian aiheuttaman oppimisvajeen paikkaamiseksi. Lisäpanostuksen tavoitteena on tasoittaa oppimiseroja ja parantaa lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta. Tutkimusten mukaan etäopetuksesta ovat kärsineet erityisesti sosioekonomisesti heikossa asemassa olevat lapset ja nuoret. Määrärahat sisällytetään vuoden 2021 kolmanteen lisätalousarvioesitykseen, joka annetaan eduskunnalle toukokuussa.

Kehystason nostamisen yhteydessä hallitus päätti menojen uudelleenkohdennuksesta, jossa eräitä kehysmenoja alennetaan pysyvästi 370 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 alkaen. Sopeutukset eivät kohdistu koulutukseen.

Hallitus on kautensa aikana panostanut järjestelmällisesti koulutuksen laatuun ja tasa-arvoon. Koulutus nähdään edellytyksenä myös kestävälle talouskasvulle ja työllisyysasteen vahvistumiselle. Esimerkiksi Oikeus oppia ja Oikeus osata -ohjelmat vahvistavat perusopetusta, sekä ammatillista koulutusta hallituskauden aikana yhteensä yli puolen miljardin edestä.

3.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 6.5.2021: Hallitus esittää, että jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia vahvistetaan uuden palvelukeskuksen avulla työllisyyden kasvattamiseksi. Keskus koordinoisi ja kehittäisi työikäisille suunnattuja tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita, analysoisi työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointitietoja ja tukisi alueellisia verkostoja. Keskus myös rahoittaisi koulutusta ja osaamispalveluja.

Palvelukeskus vahvistaisi jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia sekä työllisyyttä tukemalla osaamis- ja työllisyyspalvelujen tuottajia ja toisi jatkuvuutta palvelujen kehittämiseen. Tavoitteena on uudistaa palveluja niin, että työikäisten osaamisen kehittäminen olisi tiiviimmin kytköksissä työelämän ja alueiden tarpeisiin.

Palvelukeskus palvelisi ensisijaisesti koulutuksen järjestäjiä, korkeakouluja, te-hallintoa, kuntia ja muita toimijoita, jotka tarjoavat jatkuvan oppimisen palveluita. Kansalaisille ja työnantajille suunnatut palvelut olisivat tarjolla jatkossakin mahdollisimman lähellä.

Perustettavan palvelukeskuksen tehtävissä korostuisi työllisyyden vahvistaminen alueelliset tarpeet huomioivan jatkuvan oppimisen avulla. Palvelukeskus jalostaisi tietoa päätösten pohjaksi, tukisi paikallista yhteistyötä ja rahoittaisi kohdennettuja osaamispalveluja.

Toiminta perustuisi ennakointitiedolle ja sen analysoinnille. Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja kehittämällä tunnistettaisiin osaamistarpeet ja edistettäisiin palvelutarjonnan tarkoituksenmukaista kohdentumista. Osana palvelukeskuksen toimintaa, koulutuskentän toimijoita kannustettaisiin kehittämään yhteistyöverkostoja joustavamman ja alueen tarpeet paremmin huomioivan koulutustarjonnan mahdollistamiseksi. Palvelukeskus osallistuisi myös jatkuvan oppimisen digitaalisen palvelukokonaisuuden kehittämiseen, joka yhdistäisi koulutustarjonnan, ohjauspalvelut ja tietoa työmarkkinoista.

Palvelukeskuksen on tarkoitus vahvistaa työikäisille suunnattua koulutustarjontaa ja parantaa niin kansalaisten, kuin työnantajienkin mahdollisuutta varautua työelämän muuttuviin osaamisvaatimuksiin. Palvelukeskus voisi myöntää valtionavustusta koulutuksen järjestämiseen tai hankkia koulutusta. Lisäksi palvelukeskus voisi rahoittaa koulutukseen hakeutumista ja osallistumista tukevaa toimintaa. Päätökset rahoitettavista toimista keskus tekisi ennakointitietojen ja alueellisen tilannekuvan pohjalta.

Palvelukeskus toimisi Opetushallituksen erillisyksikkönä. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö vastaisivat yhdessä palvelukeskuksen toimialaan liittyvästä ohjauksesta. Palvelukeskuksen yhteydessä toimisi myös valtioneuvoston nimittämä jatkuvan oppimisen ja työllisyyden neuvosto, jonka jäsenet olisivat ministeriöiden ja työelämän edustajia.

Palvelukeskuksen perustamiseen liittyvät lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.9.2021. Toimintansa keskus aloittaisi loppuvuodesta. Keskuksen pysyviin toimintamenoihin varattaisiin vuosittain noin miljoonan euron määräraha. Jatkuvaan oppimiseen hallitus on vuoden 2021 talousarviossaan varannut kaikkiaan noin 40 miljoonaa euroa. Myös elpymis- ja palautumissuunnitelmaan liittyvässä Suomen kestävän kasvun ohjelmassa kaavaillaan jatkuvaan oppimiseen rahoitusta, jolla tuetaan työelämässä tarvittavien uusien taitojen hankkimista ja työllistymistä.-