1.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 11.3.2021: Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama selvityshenkilö Gun Oker-Blom on selvittänyt ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja koulutuksen nykytilaa ja kehittämistarpeita.

Selvityksen mukaan ruotsinkielistä koulutusta tulee kehittää tavoitteellisesti tulevaisuuden vaatimusten mukaisesti ja yhtäaikaisesti suomenkielisen koulutuksen kanssa. Lähtökohta on, että ruotsinkielisen koulutuksen tulee olla laadukasta ja yhdenvertaisesti saavutettavissa koko koulutuspolun ajan varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen.

Selvityksessä kiinnitetään huomiota myös koulutustarjontaan. Ruotsinkielistä koulutusta ei ole tarjolla riittävästi kaikilla aloilla, joilla on pulaa pätevän henkilöstön saatavuudesta. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen tilanne on vieläkin haastavampi, kuin suomenkielisellä puolella. Selvityksessä ehdotetaan myös, että kansallisista ja kansainvälisistä tutkimuksista kootaan ruotsinkielistä koulutusta koskevaa tietoa ja analysoidaan sitä erikseen. Yksi toimenpide-ehdotus on, että kansallista koordinaatiota vahvistetaan.

Selvityksen mukaan äidinkieli ja opetuskieli ovat ruotsinkielisen koulutuksen perusta. Ruotsinkielisen koulutusväylän yhtenä tehtävänä on varmistaa ruotsinkielisten ja sekä suomea että ruotsia äidinkielenään puhuvien kaksikielisten sekä monikielisten lasten ja nuorten kielen kehitys koko koulutuspolun ajan. Vahva kielitaito turvaa, että lapsella, nuorella ja aikuisella on riittävät valmiudet opiskeluun, jatko-opintoihin ja työelämään. Opetuskieli tarvitsee jatkuvaa tukea, koska ympäristö ja kielikonteksti ovat pääosin suomenkielisiä.

Ruotsinkielisen koulutuksen selvityksessä toimenpide-ehdotuksia varten tarkasteltiin useita eri koulutuksen kehittämisalueita. Näitä olivat muun muassa koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus, opetushenkilöstö, osaamisen kehittäminen ja jatkuva oppiminen, oppimateriaalit ja maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten koulutuspolut.

- Kiitän mahdollisuudesta tehdä selvitys ruotsinkielisen koulutuksen erityispiirteistä ja toivon, että esitetyt toimenpiteet voidaan ottaa huomioon tulevaisuuden toimintaa kehitettäessä. Tärkeää on, että ruotsinkielistä koulutusväylää tarkastellaan omana kokonaisuutenaan ja huomioidaan myös alueelliset erityispiirteet, sanoo selvityshenkilö Gun Oker-Blom.

Ruotsinkielisen koulutuksen selvitystä varten koottiin monipuolisesti tilannekuvauksia ja aineistoa tutkimuksen, haastattelujen, kuulemisen, verkkokyselyjen ja verkkoseminaarien avulla. Työtä tuki myös laaja seurantaryhmä.

Selvitystyö käynnistettiin hallitusohjelman mukaisesti koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseksi ja oppimiserojen kaventamiseksi. Hallitus halusi selvittää ruotsinkielisen koulutuksen kokonaiskuvan ja erityiset haasteet, jotta ruotsinkielisillä oppilailla ja opiskelijoilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet koulutukseen koko opiskelupolun ajan. Aiemmin vastaavaa selvitystä, jossa tarkastellaan koko ruotsinkielistä koulutusjärjestelmää, ei ole tehty.

Den svenskspråkiga utbildningen i Finland: särdrag, utmaningar, utvecklingsbehov och förslag till åtgärder

2.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 11.3.2021: Osana Oikeus oppia -ohjelman toimintaa on toteutettu opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta selvitys, jossa tutkijat ovat selvittäneet, miten varhaiskasvatuksessa toteutuu lapsille tarjottava tuki ja inklusiivinen varhaiskasvatus. Tutkijaryhmä kokosi tietoa tuen ja inkluusion nykytilasta varhaiskasvatuksessa ja laati myös ehdotuksen varhaiskasvatukseen soveltuvasta kehityksen ja oppimisen tuen mallista. Tutkijaryhmä on myös koostanut joukon varhaiskasvatuksen kehittämistoimia. Raportti julkaistiin torstaina 11.3.

Selvityksen mukaan kehityksen ja oppimisen tuki toteutuu varhaiskasvatuksessa hyvin vaihtelevasti, mikä asettaa lapset ja perheet eriarvoiseen asemaan. Tuen vaihtelevuus ja toteutumattomuus korostuvat yksityisessä varhaiskasvatuksessa ja perhepäivähoidossa.

Lapsen oikeus tukeen sekä pedagogiseen varhaiskasvatukseen nousee haasteeksi erityisesti silloin, kun lapsen tarvitsema tuki on vaativaa. Selvityksen mukaan inkluusion käsite on lisäksi varhaiskasvatuksen ammattilaisille epäselvä. Sekä kyselyyn vastanneet varhaiskasvatuksen ammattilaiset että keskusteluihin osallistuneet varhaiskasvatuksen järjestäjät ja lasten vanhemmat korostivat tukeen liittyvien resurssien, osaamisen sekä yhdenmukaisten valtakunnallisten käytänteiden merkitystä.

Selvityksen johtopäätöksenä tutkijaryhmä ehdottaa, että varhaiskasvatuslakiin kirjattaisiin yhtenäinen kehityksen ja oppimisen tuen malli. Mallin lähtökohtana on, että lapsella tulee olla oikeus varhaiseen, hyvin resursoituun ja vaikuttavaan kehityksen ja oppimisen tukeen. Lapsen etu tulee olla nykyistä vahvemmin tuen järjestämisen ja toteuttamisen pohjana. Yhtenäinen tuen malli yhdenmukaistaisi työryhmän mukaan tuen käytänteitä Suomessa ja takaisi lapsille nykyistä yhdenvertaisemmat mahdollisuudet saada tukea.

Lainsäädännön kehittämisen lisäksi myös ammattilaisten tukeen ja inkluusioon liittyvää osaamista tulee vahvistaa ja kelpoisen henkilöstön saatavuutta parantaa, jotta tuki voi toteutua vaikuttavana.

Lisäksi kehityksen ja oppimisen tuen resursointia on kehitettävä sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla. Perhepäivähoidon ja yksityisen varhaiskasvatuksen roolia kehityksen ja oppimisen tuen toteutumisen ympäristöinä tulee tarkastella osana varhaiskasvatuksen kehittämistä. Vaativan tuen toteutumisen edellytykset, kuten riittävät ja joustavat resurssit sekä monialaisen yhteistyön verkostot, tulee turvata kaikille lapsille nykyistä paremmin. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää myös lasten vanhempien osallisuuteen.

Kehityksen ja oppimisen tuki sekä inklusiivisuus varhaiskasvatuksessa

3.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 16.3.2021: Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt tarkastuksen koskien vuonna 2018 voimaan tulleen ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa. Lisäksi Owal Group on opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta selvittänyt ammatillisen koulutuksen reformin toimenpanon tilaa erityisesti ammatillisen koulutuksen laadun varmistamisen ja opiskelijoiden yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon näkökulmista. Molemmat raportit julkistettiin tiistaina 16.3.2021.

Owal Groupin selvityksen mukaan reformin toimeenpano on edennyt asianmukaisesti. Uusi lainsäädäntö on tehostanut koulutuksen toteuttamista ja se mahdollistaa paremmin yksilölliset opintopolut ja opintoajat. Vaikka reformi ei ole tarkoittanut kaikille koulutuksen järjestäjille merkittäviä muutoksia, sen voi nähdä yhtenäistäneen ammatillista koulutusta ja toimintakäytäntöjä.

Reformin tavoite siitä, että jatkuvasta hausta muodostuu haun pääasiallinen väylä, on edistynyt hyvin. Yhteishaku on säilynyt etenkin peruskoulusta siirtyvien osalta keskeisenä väylänä, mutta jatkuva haku mahdollistaa suurella osalla koulutuksen järjestäjillä opiskelijoiden joustavan sisäänoton.

Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö tukee työelämälähtöistä koulutuksen järjestämistä. Heikkoutena nähdään, ettei rahoitusjärjestelmä kannusta työelämän tarpeisiin vastaavien lyhytkestoisten koulutusten toteutukseen, eikä ottamaan opiskelijoita, joilla on puutteelliset oppimisvalmiudet tai kielitaito. Erityisenä epäkohtana järjestäjien suunnalla koetaan rahoitusjärjestelmän ennakoimattomuus ja pirstaleisuus.

Opetuksen ja ohjauksen osalta tulokset ovat jossain määrin ristiriitaisia. Koulutuksen järjestäjien saaman palautteen mukaan opiskelijoiden saama opetus ja ohjaus koetaan pääosin riittäväksi. Toisaalta opetus- ja ohjaushenkilöstön aineistoista saadut arviot resurssien riittävyydestä opintojen henkilökohtaistamiseen ja opiskelijoiden ohjaukseen myös työelämässä ovat kriittisempiä.

Myös Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksen mukaan reformin tavoitteiden toteutuminen näyttää etenevän asianmukaisesti. Ammatillisen koulutuksen käytännöt ovat rehtorien mukaan pääsääntöisesti kehittyneet reformin tavoitteiden suuntaisesti.

Myös koulutuksen järjestäjien yhteistyö yritysten kanssa on kehittynyt. VTV:n mukaan elinkeinoelämän toimijoista on tullut kriittinen osa koulutusjärjestelmää.

Koulutuksen vaikuttavuus on syytä huomioida koulutuksen rahoituksessa. Rahoitukseen vaikuttavat tekijät eivät kuitenkaan Raportin mukaan ole riittävän läpinäkyviä. VTV esittää joukon suosituksia tähän liittyen.

Tarkastuksen aineistoina olivat kaikkien ammattiopistojen rehtoreille suunnattu kysely (vastausprosentti 89,1 %), opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja eri sidosryhmien haastattelut ja ryhmäkeskustelut sekä ammatillisen koulutuksen suoritepäätökset vuosilta 2018-2020.

Owal Group: Selvitys ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanosta

VTV:n tarkastuskertomus Ammatillisen koulutuksen reformi

4.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 16.3.2021: Owal Group Oy selvitti opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta koronavirusepidemian vaikutuksia lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Toisen asteen opiskelijoista kaksi kolmannesta on kokenut vuonna 2020 etäopiskelun raskaana. Oppilaitosjohdon ja henkilöstön näkökulmasta korostuu huoli opiskelijoiden tilanteesta ja kasvaneesta tuen tarpeesta.

72 % lukion opiskelijakyselyyn vastanneista opiskelijoista ja 60 % ammatillisen koulutuksen vastanneista oli kokenut etäopiskelun vähintään jossain määrin henkisesti raskaaksi. Kyselyn mukaan sekä lukio- että ammatillisessa koulutuksessa oli myös opiskelijoita, joille etäopiskelu on soveltunut hyvin.

Molemmissa vastaajaryhmissä 37 % koki tarvinneensa opintoihin enemmän tukea kuin on saanut. Lukiokoulutuksen opiskelijoista puolet koki itsenäisesti suoritettavien opintojen määrän liian suureksi. Opiskelijakyselyyn osallistuneiden arvioiden mukaan etäopetus on heikentänyt opetuksen laatua.

Etäopetukseen siirryttäessä keskeiset haasteet ovat selvityksen mukaan siinä, että opiskelijoilta on odotettu itseohjautuvuutta, jota ei kaikilla ole, ja jonka tukeminen on ollut haastavaa etänä. Oppilaitosjohdon ja henkilöstön vastauksissa nousee huoli opiskelijoiden tilanteesta ja tuen tarpeista. Tilanne on ollut erityisen haastava opiskelijoille, jotka ovat ennen koronakriisiä olleet heikossa asemassa, mutta osallisuuden ja yhteisöllisyyden puute on vaikeuttanut myös ns. normaalioloissa pärjäävien opintoja ja jaksamista.

Koulutuksen järjestäjien, opetus- ja ohjaushenkilöstön ja opiskelijoiden kyselyaineistojen perusteella koronan tuoma poikkeusaika on vaikuttanut jossain määrin enemmän ammatillisen koulutuksen opintojen opintosuorituksiin - lukion puolella taas oppimistuloksiin.

Osan opiskelijoiden tosiasialliset mahdollisuudet edetä opinnoissa ja siirtymisessä jatko-opintoihin ja työelämään ovat heikentyneet koronavirusepidemian seurauksena. Lukiokoulutuksessa vaikutukset kohdentuvat suoraan jatko-opintoihin siirtymiseen niillä, joilla koulutuksen kesto on pidentynyt tai opintomenestys ei tue jatko-opintoihin hakeutumista.

Ammatillisen koulutuksen puolella vaikutukset kohdentuvat osalla opiskelijoilla (37 %) heikentyneinä näkyminä työllistymiseen. Lisäksi merkittävä osa (43 %) koki, että ammatillinen osaaminen on jäänyt heikommaksi poikkeustilanteen vaikutuksesta. Lisääntynyt oppimisen tuen tarve ja laajemmat yhteiskunnalliset vaikutukset kietoutuvat yhteen, ja pitkäaikaisiin vaikutuksiin vaikuttaa suuresti se, miten eri toimialat ja yleisemmin työelämä palautuu kriisin jälkeen.

Digitaaliset valmiudet etäopetukseen siirtymisessä arvioitiin lukiokoulutuksen vastaajaryhmissä paremmiksi kuin ammatillisessa koulutuksessa, jossa etäopetukseen siirtymisen nopeus ja opetuksen äkkinäinen siirtäminen verkkoon on ollut suurempi muutos kuin lukioissa jo siksi, että käytännön ja käden taitojen opetus on ollut haastavaa viedä verkkoon. Kummassakin koulutusmuodossa valmiudet siirtymiseen ovat kuitenkin vaihdelleet järjestäjittäin.

Poikkeusjärjestelyiden myötä opetusta ja arviointia on myös monipuolistettu, tietotekniset taidot ovat kehittyneet ja etäopetusta tullaan hyödyntämään monipuolisemmin tulevaisuudessa.

Selvityksen tiedonkeruu toteutettiin vuoden 2020 vaihteessa ja tammikuun 2021 alussa.

Owal Groupin selvitys: Koronavirusepidemian vaikutukset toisen asteen koulutukseen

5.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 17.3.2021: Opetusministeri Jussi Saramo on myöntänyt 22:lle perusopetuksen järjestäjälle yhteensä 3 000 000 euroa perusopetuksen oppilaanohjauksen kehittämiseen. Avustusta on myönnetty vähintään neljän opetuksen järjestäjän muodostamien alueellisten kehittämisverkostojen yhteistoimintaan. Yhteistyöhankkeisiin osallistuu yhteensä 96 opetuksen järjestäjää. Avustus koskee vuosia 2021-2022.

Avustuksen tavoitteena on kannustaa kuntia yhteistyöhön perusopetuksen oppilaanohjauksen kehittämisessä. Avustusta käytetään myös oppivelvollisuuden laajentumisen yhteydessä 1.8.2021 alkaen käyttöön otettavan tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen paikallisten käytänteiden ja toteutuksen suunnitteluun.

Avustus on osa laajempaa Opinto-ohjauksen kehittämisohjelman toteutusta. Kehittämisohjelman kautta tavoitteena on mm. tukea, kehittää ja vahvistaa opinto-ohjauksen toteutumista, toimintatapoja, yhteistyötä, systemaattisuutta sekä jatkumoa peruskoulusta toiselle asteelle, kehittää toimintatapoja henkilökohtaisen, oppijan tarpeisiin sovelletun ohjauksen varmistamiseksi jokaiselle oppijalle sekä vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa tekemällä työelämän ja jatko-opintojen mahdollisuudet näkyviksi kaikille oppijoille.

Opetus- ja kulttuuriministeriö tulee järjestämään hanketoteuttajille yhteistyö- ja verkottumismahdollisuuksia kehittämisohjelman toimesta. Turku, yhdessä Raision, Liedon, Kaarinan ja Paimion kanssa, sai yhteensä 320.000 euron avustuksen, joka oli samalla suurin yksittäinen avustuksen saaja.