Palvelualuejohtaja Vesa Kulmala, aluepäällikkö Pia Jokinen ja lakimies Sanni-Sofia Nieminen 4.3.2021:

Asian tausta

Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti päätöksellään 20.1.2021 § 6 varhaiskasvatuksen sääntökirjaan tehtävistä muutoksista, joiden oli tarkoitus tulla voimaan 1.8.2021. Päätöksestä ovat tehneet oikaisuvaatimuksen seuraavat tahot: Folkhälsan Välfärd Ab, Päiväkotiyhdistys Tyksilä ry, Katariinan Vilske Oy, Sateenkaarikoto Oy, Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab, Verkanappulat Oy ja Mukulax Oy yhteisesti, Toivolan Tenavat Oy, Päivähoito Metsänväki, Turun Seudun yksityiset päiväkodit ry sekä Nina Arvonen.

Kattohinta

Oikaisuvaatimukset ja niiden perusteet

Turun kaupunginvaltuusto on päätöksessään 14.11.2019 § 161 osana kasvuohjelman toimenpiteitä päättänyt, että yksityisessä varhaiskasvatuksessa otetaan käyttöön maksukatto, josta kasvatus- ja opetuslautakunta päättää. Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti päätöksellään 20.1.2021 § 6, että varhaiskasvatuksen sääntökirjaan tehdään seuraava muutos:

’’Palvelun hinta kuukaudessa ei saa olla kuin 30 euroa suurempi kuin kyseiseen palveluun myönnetty palveluseteli.’’

Verkanappulat Oy sekä Mukulax Oy, Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab, Turun seudun yksityiset päiväkodit ry, Sateenkaari Koto Oy, Katariinan Vilske Oy, Folkhälsan Välfärd Ab, Päiväkotiyhdistys Tyksilä ry ja Nina Arvonen vaativat maksukaton poistamista lakiin perustumattomana eli sillä perusteella, ettei palvelusetelilaissa ole annettu kunnalle oikeutta rajoittaa palveluntuottajan hinnoittelua. Em. oikaisuvaatimuksen tekijöiden mukaan päätöksellä puututaan myös kuntalaisen päätösvallassa oleviin asioihin, joihin kaupungin ei tule vaikuttaa. Lisäksi em. oikaisuvaatimuksen tekijät perustelevat oikaisuvaatimusta sillä, että päätös kattohinnasta rajoittaa yksityisten toimijoiden elinkeinovapautta ja palveluntuottajien sekä heidän asiakkaidensa välistä sopimusvapautta.

Verkanappulat Oy sekä Mukulax Oy, Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab, Turun seudun yksityiset päiväkodit ry, sekä Folkhälsan Välfärd Ab vaativat myös varhaiskasvatuksen 0 euron hintakaton poistamista lakiin perustumattomana. Perusteluinaan oikaisuvaatimuksen tekijät ovat esittäneet samat perusteet kuin maksukaton poistamisessa lakiin perustumattomana. Lisäksi em. oikaisuvaatimuksen tekijät pyytävät myös ilmoittamaan, mikä on 1.8.2021 lähtien kaupungin oman varhaiskasvatuspalvelun kokonaiskustannus yli ja alle 3-vuotiaiden varhaiskasvatuspalveluissa.

Toivolan Tenavat Oy vaatii, että kasvatus- ja opetuslautakunta käsittelee asian uudestaan kattohinnan osalta ja että kattohinnaksi asetetaan 50 euroa kuukaudessa. Toivolan Tenavat Oy perustelee vaatimustaan sillä, että kattohinta asettaa yksityiset yrittäjät kuntaan verrattuna eriarvoiseen asemaan ja että kulujen muuttuessa tarvittaisiin joustavuutta asiakasmaksuun.

Päivähoito Metsänväki vaatii oikaisua kasvatus- ja opetuslautakunnan päätökseen asettaa hintakatto 30 euroon kuukaudessa. Päivähoito Metsänväki perustelee vaatimustaan sillä, että oikea ja kohtuullinen hintakatto olisi 50 euroa kuukaudessa. Hintakaton rajaaminen 30 euroon kuukaudessa tarkoittaisi ryhmäperhepäivähoidon tuottajien tasa-arvoistamista erityispainotuksista huolimatta. Jokaisella ryhmäperhepäivähoitajalla on omat toisistaan poikkeavat kuluerät. 50 euron hintakatto kuukaudessa mahdollistaisi myös reagoinnin yllättäviin menomuutoksiin nopeasti.

Asian arviointi

Varhaiskasvatuslain (540/2018) 5 §:n 1 momentin mukaan kunnan on järjestettävä varhaiskasvatusta siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Edelleen saman lain 5 § 3 momentissa todetaan, että varhaiskasvatuksessa voidaan antaa palvelun käyttäjälle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009, jäljempänä ’’palvelusetelilaki’’) mukainen palveluseteli. Lisäksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain (1503/2016) 14 §:n 2 momentin mukaan palvelusetelin arvoa määrättäessä on otettava huomioon, mitä palvelusetelilain 7 ja 8 §:ssä säädetään.

Palvelusetelilain 7 §:n 1 momentin mukaan kunnan tulee määrätä palvelusetelin arvo niin, että se on asiakkaan kannalta kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kustannukset, jotka aiheutuvat kunnalle vastaavan palvelun tuottamisesta kunnan omana tuotantona tai hankkimisesta ostopalveluna sekä asiakkaan maksettavaksi jäävä arvioitu omavastuuosuus.

Hallituksen esityksessä koskien palvelusetelilakia (HE 20/2009 vp) on todettu, että palvelusetelin arvo tulisi määritellä kohtuullisuusvaatimus huomioiden niin, että palvelusetelistä muodostuu asiakkaalle todellinen vaihtoehto palvelun käyttämiseen. Edelleen hallituksen esityksessä on todettu, että perustuslakivaliokunta on lausunnoissaan esittänyt, että palveluista perittävät maksut tulisi määritellä siten, etteivät ne saa siirtää palveluja niitä tarvitsevien tavoittamattomiin (PeVL 39/1996 vp - HE 208/1996 vp ja PeVL 8/1999 vp - HE 77/1999 vp). Periaate tulisi huomioida yhdenmukaisena myös palvelusetelin arvoa ja asiakkaan maksettavaksi jäävää omavastuuosuutta määriteltäessä.

Useat oikaisuvaatimuksen tekijät ovat väittäneet, että ns. maksukaton tai hintakaton asettaminen on lakiin perustumaton, eikä kunnalla olisi oikeutta asettaa maksukattoa. Edellä viitattujen lakien ja niiden valmistelutöiden perusteella kunnan valinnanvapautta määrätä palveluseteliin maksukatto ei ole rajoitettu. Päinvastoin kunnalle tulee lainsäädännöstä velvoite huomioida palvelusetelin arvon laskemisessa kohtuullisuus myös asiakkaan maksettavaksi jäävän arvioidun omavastuuosuuden osalta. Asettamalla maksukaton Turun kaupunki on nimenomaisesti ottanut huomioon lain vaatimuksen siitä, että palvelusetelin arvon kohtuullisuudessa huomioidaan asiakkaan asema ja asiakkaalle maksettava jäävä arvioitu omavastuuosuus. Maksukaton asettamisen hyväksyttävyyttä puoltaa myös se, että Sitran julkaisussa ’’Palveluseteliopas - Käsikirja palvelusetelin käyttöönotolle ja hinnoittelulle’’ (2014) on tunnistettu kunnan mahdollisuus asettaa hintakatto asiakkaan omavastuuosuuden osalta.

Useat oikaisuvaatimuksen tekijät ovat myös väittäneet, että maksukaton asettamisella kaupunki puuttuu kuntalaisen päätösvallassa oleviin asioihin. Kuten edellä lainatuista lakiviittauksista käy ilmi, kunnalla on järjestämisvastuu varhaiskasvatuksen osalta ja kunta voi valita palvelun järjestämismuodoksi palvelusetelin. Lisäksi palvelusetelilaista käy ilmi, että kunnan tehtäviin kuuluu palvelusetelilain mukaan myös palvelusetelin arvon asettaminen. Em. perustein kuntalaisella ei ole päätösvaltaa palvelusetelin arvoa tai sen maksukattoa koskeviin asioihin, eikä Turun kaupunki ole täten puuttunut kuntalaisen päätösvallassa oleviin asioihin. Maksukaton asettamisella ei ole myöskään rajoitettu kuntalaisen mahdollisuutta valita varhaiskasvatuksen järjestämisen muodoksi palveluseteliä, eikä muutoksella ole puututtu kuntalaisen mahdollisuuteen valita haluamansa palvelusetelituottaja.

Useat oikaisuvaatimuksen tekijät väittävät, että maksukaton asettamisella kaupunki rajoittaa yksityisten toimijoiden elinkeinovapautta ja palveluntuottajien sekä heidän asiakkaidensa välistä sopimusvapautta. Kuten edellä on todettu, kaupungilla on oikeus asettaa varhaiskasvatuksen palveluseteliin maksukatto. Maksukaton asettamisella ei ensinnäkään rajoiteta yksityisten toimijoiden perustuslain (731/1999) 18 §:n mukaista elinkeinovapautta. Oikaisuvaatimuksen tekijöillä on maksukaton asettamisesta huolimatta edelleen oikeus harjoittaa valitsemaansa elinkeinoa. Sen, että palvelun tuottamiselle on asetettu tiettyjä lain mahdollistamia reunaehtoja, ei voida katsoa rajoittavan yksityisten toimijoiden elinkeinovapautta.

Maksukaton asettamisella ei myöskään rajoiteta palveluntuottajien sekä heidän asiakkaidensa välistä sopimusvapautta. Palvelusetelilain 6 §:n 2 momentissa todetaan, että palvelusetelin saanut asiakas tekee palvelujen tuottajan kanssa sopimuksen palvelun antamisesta ja että tätä sopimussuhdetta koskevat sopimuksen sisällön mukaan määräytyvät kuluttajaoikeuden ja sopimusoikeuden säännökset ja oikeusperiaatteet. Maksukaton asettamisella ei rajoiteta em. momentin mukaisia säännöksiä liittyen sopimuksen tekemiseen palvelusta. Turun kaupunki ei ole myöskään puuttunut päätöksellään siihen, etteikö sopimukseen edelleen tulisi sovellettavaksi kuluttajaoikeuden ja sopimusoikeuden säännökset ja oikeusperiaatteet. Asiakkaalla on maksukaton asettamisesta huolimatta edelleen oikeus valita haluamansa palveluntuottaja ja solmia tämän kanssa sopimus noudattaen palvelusetelilain 6 §:n 2 momenttia, mikäli asiakas on oikeutettu palveluseteliin ja palveluntuottaja hyväksytty palvelusetelituottajaksi.

Useat oikaisuvaatimuksen tekijät ovat myös vaatineet Turun kaupunkia poistamaan lakiin perustumattoman linjauksen varhaiskasvatuksen 0 euron maksukatosta ja puuttumisen yksityisten tuottajien hinnoitteluun yrityksen koon perusteella. Perusteluinaan oikaisuvaatimuksen tekijät ovat esittäneet pääasiassa samat perustelut kuin mitä yllä on kuvattu maksukaton poistamisen vaatimisen yhteydessä. Todettakoon, että kasvatus- ja opetuslautakunta ei ole päätöksellään 20.1.2021 § 6 nimenomaisesti päättänyt maksukaton asettamisesta nollaan euroon, vaan päätöksessä on vain edellytetty, että kuntalaisten tasa-arvon turvaamiseksi Turun kaupunki selvittää toimenpiteet, joilla palvelun hinta olisi kaikille sama, ts. hintakatto olisi nolla euroa. Lisäksi tarkoituksena on selvittää palvelusetelin hinnan mahdollisen korottamisen lisäksi mahdollisuus ottaa palvelusetelin arvossa huomioon palveluntuottajan koko. Koska kasvatus- ja opetuslautakunta ei ole tehnyt päätöstä em. asioista, ei Turun kaupungin ole tarkoituksenmukaista ottaa kantaa tässä vaiheessa oikaisuvaatimusten tekijöiden esittämiin väitteisiin linjausten lain vastaisuudesta.

Useat oikaisuvaatimuksen tekijät ovat pyytäneet Turun kaupunkia ilmoittamaan, mikä on 1.8.2021 lähtien kaupungin oman varhaiskasvatuspalvelun kokonaiskustannus yli ja alle 3-vuotiaiden varhaiskasvatuspalveluissa. Turun kaupungin oman varhaiskasvatuspalvelun kokonaiskustannus päiväkotien osalta on arvioitu olevan noin 67,6 miljoonaa vuoden 2021 osalta. Kysymyksessä on kuitenkin arviosta, eikä 1.8.2021 jälkeisiä kustannuksia ole luonnollisestikaan mahdollista arvioida tässä vaiheessa.

Toivolan Tenavat Oy ja Päivähoito Metsänväki Oy ovat vaatineet hintakaton asettamista 50 euroon kuukaudessa. Turun kaupunki katsoo, ettei 30 euron hintakatto aseta yksityisiä yrittäjiä suhteessa kuntaan eriarvoiseen asemaan. Lisäksi Turun kaupunki katsoo, että 30 euron hintakatolla palvelusetelituottajilla on edelleen mahdollisuus reagoida toisistaan poikkeaviin kulueriin sekä yllättävin kulueriin. Turun kaupunki ei myöskään katso perustelluksi asettaa erisuuruista hintakattoa eri tavalla tuotettuihin palveluihin, kuten päiväkotitoimintaan ja ryhmäperhepäivähoitoon.

Palvelusetelin maksaminen poikkeustilanteessa

Oikaisuvaatimukset ja niiden perusteet

Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti päätöksellään 20.1.2021 § 6, että varhaiskasvatuksen sääntökirjaan tehdään seuraava muutos:

’’Poikkeustilanteissa oikeus palveluseteliin säilyy 60 kalenteripäivän ajan, jonka jälkeen palvelusetelin arvo putoaa 50 % niiden lasten osalta, joilla on edelleen asiakassuhde palveluntuottajaan. Poikkeustilanteessa ja lasten määrän pienentyessä merkittävästi voi palveluntuottaja alentaa kulujaan siten, että 50 % taso riittää toiminnan jatkamiseen’’.

Verkanappulat Oy, Turun Seudun yksityiset päiväkodit ry, Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab ja Folkhäsan Välfärd Ab toteavat oikaisuvaatimuksessaan, etteivät ne hyväksy kasvatus- ja opetuslautakunnan päätöstä koronakorvauksien osalta. Em. oikaisuvaatimusten tekijät eivät ole kuitenkaan esittäneet, millä perusteella ne nimenomaisesti vaativat kasvatus- ja opetuslautakunnan päätöstä oikaistavaksi. Oikaisuvaatimuksen tekijät ovat todenneet, että kaupungin tulee menetellä kussakin epidemia- ja muussa poikkeustilanteessa tilanteen edellyttämällä tavalla ja että valtio korvaa kunnille todelliset epidemiasta aiheutuneet lisäkustannukset ja kunta on korvausvelvollinen järjestämisvastuullaan olevien palveluiden osalta ostopalvelu- ja palvelusetelituottajille. Oikaisuvaatimuksen tekijät ovat oikaisuvaatimuksessaan viitannee esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön kuntainfoon 19/2020. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijät toteavat, että asetettu 60 päivän määräaika on ristiriidassa työlainsäädännön kanssa.

Asian arviointi

Vaikka oikaisuvaatimuksen tekijät eivät ole nimenomaisesti maininneet oikaisuvaatimuksissaan, miten ne haluavat kasvatus- ja opetuslautakunnan päätöstä oikaistavaksi, katsoo Turun kaupunki kuitenkin tässä tilanteessa tarkoituksenmukaiseksi ottaa oikaisuvaatimusten tekijöiden väitteisiin kantaa.

Sääntökirjaan tehdyllä kirjauksella Turun kaupunki lähtökohtaisesti pyrki selkeyttämään ja lisäämään ennakoitavuutta tuottajien tuloihin mahdollisissa poikkeustilanteissa. Turun kaupungin tarkoituksena on tällä kirjauksella varmistaa sitä, että tuottaja pystyisi vastaamaan ns. kiinteisiin kuluihin, joihin se ei voi vaikuttaa nopealla aikataululla toiminnan ollessa supistetusti käynnissä. Turun kaupunki olisi sitoutunut näin ollen maksamaan palvelusta, jota lapsi ei tosiasiallisesti käytä. Samalla Turun kaupunki varmistaisi sen, että lapsi voi poikkeusoloista johtuvan poissaolon jälkeen palata samaan päiväkotiin. Läsnä olevien lasten osalta palvelusetelin maksatus jatkuu normaalisti.

Sääntökirjassa on edelleen kirjaus:

”Mikäli palvelusetelin hintaan tai hinnankorotusperiaatteisiin on tehtävä muutoksia (esim. palveluntarpeiden muuttumisen takia), käydään niistä Turun kaupungin ja palveluntuottajien kanssa erilliset neuvottelut. Neuvottelutulos tuodaan lautakunnan käsiteltäväksi sääntökirjan mukaisesti. Muutokset tulevat voimaan yleisen osan kohdan sääntökirjan muuttaminen mukaan.”

Edellä oleva kirjaus mahdollistaa myös erillisten neuvottelujen/kuulemisen toteuttamisen, mikä todetaan myös kasvatus- ja opetuslautakunnan 20.1.2021 § 6 päätöksessä.

Lisäksi Turun kaupunginhallitus on päättänyt 14.4.2020 § 153 päätöksessään maksaa palveluseteleitä toukokuun loppuun asti kaikkien lasten osalta, vaikka sääntökirjassa määrätty 60 päivän poissaoloaika olisikin tullut täyteen.

Em. perusteella käy ilmi, että Turun kaupunki on huomioinut ja pyrkii jatkossakin huomioimaan kulloinkin vallitsevat poikkeustilanteet varhaiskasvatuksen palvelusetelitoiminnassa.

Useat oikaisuvaatimuksen tekijät viittaavat oikaisuvaatimuksissaan sosiaali- ja terveysministeriön kuntainfoon 19/2020, joka on annettu 17.12.2020. Kyseinen kuntainfo koskee kuitenkin kunnan vastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä ja näiden palvelujen liittyvien koronakustannusten korvaamista, ei opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alaista toimintaa, jota varhaiskasvatus on.

Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijät toteavat, että asetettu 60 päivän määräaika on ristiriidassa työlainsäädännön kanssa, mutta eivät ole sen tarkemmin ilmaisseet sitä, millä perusteella 60 päivän määräaika olisi tosiasiassa ristiriidassa työlainsäädännön kanssa. Turun kaupungin näkemyksen mukaan esimerkiksi työsopimuslaki (55/2001) tai laki yhteistoiminnasta yrityksistä (334/2007) eivät anna estettä 60 päivän määräajan asettamiselle. Palvelusetelituottajilla on mahdollisuus reagoida ja sopeuttaa omaa toimintaansa lakien puitteissa 60 päivän aikana.

Lapsikohtaisen palvelusetelin arvon määräytymiseen liittyvät kertoimet

Oikaisuvaatimukset ja niiden perusteet

Verkanappulat Oy sekä Mukulax Oy, Turun Seudun yksityiset päiväkodit ry, Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab ja Folkhälsan Välfärd Ab vaativat, että kasvatus- ja opetuslautakunnan päätöstä muutetaan siten, että kertoimet ja niiden vaikutukset ovat samat sekä julkisella että yksityisessä toiminnassa. Esimerkkinä em. oikaisuvaatimuksen tekijät esittävät sen, että enintään 35 viikkotunnin vaka-oikeuden kertoimen tulee olla 1. Oikaisuvaatimuksen tekijät perustelevat vaatimustaan sillä, että menettely kohtelisi asiakasperheitä asiakkaina ja veronmaksajina tasavertaisesti ja olisi kustannusneutraali kunnan talouden näkökulmasta.

Sateenkaari Koto Oy, Katariinan Vilske Oy ja Päiväkotiyhdistys Tyksilä ry vaativat kasvatus- ja opetuslautakuntaa päättämään, että varhaiskasvatuksen ns. kertoimet ja niiden vaikutus ovat samat sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa seuraavasti: alle 3-vuotiaan lapsen kerroin tulee määritellä tasosta 1.51 tasoon 1.75 sekä osa-aikaisen, keskimäärin enintään 35 viikkotunnin, varhaiskasvatuksen koskevan palvelusetelin arvon kerroin 0,9 tulee nostaa kertoimeen 1.

Asian arviointi

Useat oikaisuvaatimuksen tekijät ovat vaatineet palveluseteliin liittyvien kertoimien muuttamista siten, että ne ovat samat sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa. Vaatimusta on perusteltu sillä, että menettely kohtelisi asiakasperheitä asiakkaina ja veronmaksajina tasavertaisesti ja olisi kustannusneutraali kunnan talouden näkökulmasta.

Palvelusetelilaissa tai muussa laissa ei säädetä siitä, että palvelusetelillä järjestettävän varhaiskasvatuksen kertoimet tulisi olla samat sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa. Se, että eri tavoin järjestetyistä palveluista maksut määräytyvät eri perustein, ei Turun kaupungin näkemyksen mukaan riko tasavertaisuuden periaatetta.

Turun kaupunki on sääntökirjassa lähtenyt siitä, että palvelusetelipäiväkodeissa tulee perheillä olla samat mahdollisuudet varhaiskasvatusajan valintaan kuin kunnallisissa päiväkodeissa. Turun kaupunki maksaa palveluseteliä sen mukaan mitä lapsi tosiasiallisesti käyttää palvelua. Oikaisuvaatimuksissa esitetty kerroin 1,75 perustuu valtioneuvoston asetukseen varhaiskasvatuksesta (753/2018), jossa määrätään henkilöstön mitoituksesta. Kyseinen asetus ei kuitenkaan ota kantaa palvelusetelin arvoon tai palvelusetelin kertoimien laskemiseen. Palvelusetelin arvot on määritelty huomioiden kokonaiskustannukset, joista henkilöstömenot ovat suurin osa. Kasvatus- ja opetuslautakunnan päätöksen 20.1.2021 § 6 valmistelutekstissä on esitetty vertailutietoa eräiden kuntien palvelusetelin arvoista. Tämän perusteella voidaan edelleen todeta, että Turun kaupungin palvelusetelin arvo on hyvällä tasolla kyseisessä otannassa.

Kuten oikaisuvaatimuksen kohteena olevassa päätöksessä todetaan, kuuden suurimman kaupungin varhaiskasvatuksen palveluiden ja kustannusten vertailuissa Turun kunnallisten päiväkotien ja palvelusetelillä järjestetyn varhaiskasvatuksen kustannukset lasta kohden ovat olleet vertailukuntien suurimmat. Turun kaupunginvaltuusto edellytti päätöksessään (16.11.2020 § 188) vuoden 2021 talousarvioista, että sivistystoimialalla varhaiskasvatuksen kustannukset pyritään saattamaan verrokkikaupunkien tasolle laatimalla entistä tarkempi selvitys kustannusten syntymisestä ja säästömahdollisuuksista. Jotta sivistystoimialalla toimitaan päätöksen mukaisesti, ei edelleenkään ole perusteltua tehdä tuottajien esittämiä muutoksia palvelusetelin arvoon tai sen kertoimiin.

Muut vaatimukset

Verkanappulat Oy sekä Mukulax Oy, Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab, Turun Seudun yksityiset päiväkodit ry, Folkhäsan Välfärd Ab esittävät, että palvelusetelin arvo olisi jäänyt jälkeen kustannuskehityksen suhteen. Lisäksi em. oikaisuvaatimuksen tekijät toteavat, että 20.1.2021 tehdyssä päätöksessä olisi epäselvyyttä siitä, onko 16.12.2021 esittelytekstissä olleita, tuottajien joulukuussa 2020 kommentoitavina olleita muutosehdotuksia hyväksytty toimeenpantavaksi.

Sateenkaari Koto Oy, Katariinan Vilske Oy ja Päiväkotiyhdistys Tyksilä ry vaativat, että palvelusetein arvossa on huomioitava mahdolliset lakisääteiset muutokset siten, että lain astuessa voimaan voidaan taata varhaiskasvatuksen laatu ja täyttää lain vaatimat uudet vaatimukset.

Asian arviointi

Kuten jo edellä on tuotu esille, Turun kaupungin palvelusetelin arvo ei ole vertailukuntiin nähden jäänyt jälkeen.

Maaliskuussa 2021 on tiedossa, että varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen tulorajoihin tulee muutoksia 1.8.2021 alkaen. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki ei koske yksityisesti järjestettävää varhaiskasvatusta. Turussa lapsikohtaisen palvelusetelin arvon määräämisessä käytetään samoja periaatteita kuin varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaissa säädetään, eikä sääntökirjaan ole tehty tämän osalta muutoksia.

Lapsikohtainen palvelusetelin arvo saadaan, kun palvelusetelin suurimmasta arvosta vähennetään kunnallisessa varhaiskasvatuksessa muodostuva asiakasmaksu. Asiakasmaksun (omavastuuosuus) pienentyessä suurenee kaupungin maksama osuus varhaiskasvatuspaikan hinnasta. Palveluseteliä käyttävän perheen osalta tämä merkitsee ns. omavastuuosuuden (tuottajan perimä asiakasmaksu) pienenemistä. Turun kaupungin talouden näkökulmasta on huomioitava palvelusetelimenojen kasvu. Palvelusetelimenojen arvioidaan kasvavan noin yhdellä miljoonalla nykyisellä asiakasmäärällä. Menolisäykseen ei ole varauduttu vuoden 2021 talousarviossa, koska eduskunta päätti asiasta Turun kaupunginvaltuuston talousarviopäätöksen jälkeen. Asia on tuotu tiedoksi kasvatus- ja opetuslautakunnalle 10.2.2021, kun se käsitteli varhaiskasvatuksen muuttuvia asiakasmaksuja. Lisäksi hallituksen esitys laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta (HE 249/2020) on eduskunnan käsiteltävänä. Sääntökirjassa on olemassa edelleen kirjaus siitä, että tuottajien kanssa voidaan edelleen neuvotella, mikäli palvelusetelin arvoon olisi tarve tehdä muutoksia esimerkiksi lainsäädännöstä johtuen.

Selvyyden vuoksi todetaan, että kasvatus- ja opetuslautakunnan päätöksessä 20.1.2021 § 6 varhaiskasvatuksen ja ryhmä- ja perhepäivähoidon sääntökirjaan tehdään 1.8.2021 alkaen esitystekstin kohdassa ”Muutettavat ja lisättävät kohdat sääntökirjaan” mainitut muutokset sekä maksukatto asetettiin 30 euroon kuukaudessa. Päätöksestä on siten käynyt selkeästi ilmi se, mitkä muutokset sääntökirjaan tullaan tekemään, eikä muista muutoksista sääntökirjaan päätöksen yhteydessä ole päätetty.

Lisäksi todettakoon, että oikaisuvaatimusten tekijät ovat tuoneet oikaisuvaatimuksissaan esille useita väitteitä ja toteamuksia, joilla ei ole kuitenkaan merkitystä oikaisuvaatimusten tekijöiden esittämien vaatimusten arvioinnissa. Ottaen huomioon, että oikaisuvaatimusten tekijöiden esittämillä sekoilla ei ole merkitystä kasvatus- ja opetuslautakunnan päätöksen 20.1.2021 § 6 lainmukaisuuden arviointiin, ei tässä esitystekstissä oteta oikaisuvaatimuksissa esitettyihin merkityksettömiin väitteisiin sen enemmälti kantaa.

Johtopäätökset

Folkhälsan Välfärd Ab, Päiväkotiyhdistys Tyksilä ry, Katariinan Vilske Oy, Sateenkaarikoto Oy, Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab, Verkanappulat Oy, Mukulax Oy, Toivolan Tenavat Oy, Päivähoito Metsänväki, Turun Seudun yksityiset päiväkodit ry sekä Nina Arvonen eivät ole oikaisuvaatimuksissaan esittäneet sellaisia perusteita, että kasvatus- ja opetuslautakunnan päätös 20.1.2021 § 6 olisi lainvastainen taikka että kasvatus- ja opetuslautakunta olisi ylittänyt päätöksessään 20.1.2021 § 6 harkintavaltansa. Edellä esitetyin perustein kasvatus- ja opetuslautakunta päättänee hylätä em. oikaisuvaatimusten tekijöiden tekemät oikaisuvaatimukset kokonaisuudessaan perusteettomina.

Liite 1                                  Folkhälsan Välfärd Ab:n oikaisuvaatimus

Liite 2                                  Päiväkotiyhdistys Tyksilä ry:n oikaisuvaatimus

Liite 3                                  Katariinan Vilske Oy:n oikaisuvaatimus

Liite 4                                  Satenkaarikoto Oy:n oikaisuvaatimus

Liite 5                                  Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab:n oikaisuvaatimus

Liite 6                                  Verkanappulat Oy:n ja Mukulax Oy:n oikaisuvaatimus

Liite 7                                  Toivolan Tenavat Oy:n oikaisuvaatimus

Liite 8                                  Päivänhoito Metsänväen oikaisuvaatimus

Liite 9                                  Turun Seudun yksityiset päiväkodit ry:n oikaisuvaatimus

Liite 10                                  Nina Arvosen oikaisuvaatimus (salassa pidettävä, JulkL 24 § 1 mom. 32 kohta)

Toimialajohtaja Timo Jalonen:

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää hylätä Verkanappulat Oy:n ja Mukulax Oy:n yhteisesti tekemän oikaisuvaatimuksen sekä Folkhälsan Välfärd Ab:n, Päiväkotiyhdistys Tyksilä ry:n, Katariinan Vilske Oy:n, Sateenkaarikoto Oy:n, Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab:n, Toivolan Tenavat Oy:n, Päivähoito Metsänväen, Turun Seudun yksityiset päiväkodit ry:n ja Nina Arvosen tekemät oikaisuvaatimukset kokonaisuudessaan perusteettomina.