1.

Kaupunginhallitus päätti 14.9.2020 § 22, ettei ota käsittelyynsä kasvatus- ja opetuslautakunnan 9.9.2020, ruotsinkielisen jaoston 3.9.2020 ja lukio- ja ammattiopetusjaoston 8.9.2020 pöytäkirjoja.

2.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 8.9.2020: Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkaisi tiistaina 8.9. vuosittaisen koulutusjärjestelmiä vertailevan indikaattorijulkaisunsa Education at a Glancen. Julkaisussa tarkastellaan mm. OECD:n jäsenmaiden ja eräiden partnerimaiden koulutustasoa, koulutukseen osallistumista, koulutuksen kustannuksia, koulutuksen ja opetuksen järjestämistä ja korkeakoulutettujen määriä ja työllistymistä. Tämän vuoden julkaisun erityisteemana oli ammatillinen koulutus. Tiedot ovat pääosin vuodelta 2018.

Keskimääräistä useampi nuori valitsee Suomessa ammatillisen koulutuksen

Suomessa ammatillinen koulutus on suosittua ja houkuttelee monipuolisesti eri ikäisiä opintojen pariin. Ammatillinen koulutus on Suomessa myös nuorten keskuudessa kansainvälisesti verraten vetovoimainen vaihtoehto. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelee sekä perusopetuksen päättäneitä ensimmäistä tutkintoaan suorittavia nuoria, että aikuisia, jotka haluavat päivittää osaamistaan ja kehittää taitojaan vastaamaan työelämän tarpeita.

Suomessa 72 prosenttia kaikista toisen asteen (ISCED 3) opiskelijoista opiskelee ammatillisessa koulutuksessa, kun OECD-maissa vastaava luku on 42 prosenttia. Suomen korkeaa lukua selittää aikuisopiskelijoiden määrä. Monissa muissa maissa ammatillinen koulutus on käytännössä nuorten kouluttamista työmarkkinoille, jolloin opiskelijoiden keski-ikäkin on luonnollisesti alhainen.

Yksi ammatillisen koulutuksen asemaa vahvistava tekijä Suomessa on sen tarjoama yleinen jatko-opintokelpoisuus. Monessa muussakin maassa ammatillinen koulutus avaa reitin työelämän lisäksi myös jatko-opintoihin. Kaikkialla näin ei kuitenkaan ole.

Ammatillisen koulutuksen aloista tekniikka suosituin

Tekniikka on ylivoimaisesti suurin ammatillisen koulutuksen aloista. Keskimäärin 33 prosenttia OECD-maiden toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoista valmistuu tekniikan alalta. Suomessakin tekniikka on suosituin koulutusala. Osuus on kuitenkin selvästi pienempi (24 prosenttia) kuin OECD:ssä keskimäärin, ja terveys- ja hyvinvointialan tutkinnon suorittavien osuus on lähes yhtä suuri (22 prosenttia).

Miehet ovat enemmistönä (55 prosenttia) toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa niin OECD- kuin EU-maissa. Suomessa ammatillisessa koulutuksessa on suunnilleen yhtä paljon miehiä ja naisia, kun vertailuun otetaan kaikki opiskelijat, ei vain peruskoulun päättäneiden ikäluokka. OECD-maissa tekniikan aloilla tutkinnon suorittaneista keskimäärin vain 13 prosenttia on naisia. Vastaavasti naiset ovat yliedustettuja terveys- ja hyvinvointialan tutkinnon suorittaneissa. Siellä naisten osuus on keskimäärin 81 prosenttia.

Suomi yhä jäljessä 3-5-vuotiaiden lasten osallistumisasteessa

Suomessa eniten näkyvyyttä saanut varhaiskasvatuksen kansainvälinen vertailuluku on osallistumisaste. Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nosto on ollut jo useita vuosia koulutuspoliittisena tavoitteena, mutta 3-5-vuotiaiden ikäluokassa Suomi jää edelleen kansainvälisen keskiarvon alapuolelle. Varhaiskasvatukseen osallistuu 82 prosenttia ikäluokasta OECD-keskiarvon ollessa 88 prosenttia. Suomessakin varhaiskasvatukseen osallistuminen on vuosituhannen alun jälkeen kasvanut, mutta kasvu on ollut muissa OECD-maissa jokseenkin yhtä nopeata.

Koulutuksen moninaiset hyödyt

Koulutustasolla on merkitystä työllistymiseen kaikissa OECD-maissa. Nuorilla aikuisilla (25-34 –vuotiaat) OECD-maissa keskimäärin ilman toisen asteen koulutusta olevien työllisyysaste on 61 prosenttia, toisen asteen koulutuksen omaavien työllisyysaste 78 ja korkea-asteen koulutuksen omaavien työllisyysaste on 85 prosenttia.

Suomen luvut ovat toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen omaavien osalta lähes samat kuin OECD-keskiarvo, mutta huomionarvoista, on että ilman toisen asteen koulutusta olevien työllisyysaste on Suomessa vain 49 prosenttia, eli huomattavasti OECD-maiden keskiarvon alapuolella.

Koronapandemia sulki keväällä 2020 kouluja kaikkialla

Uusi ja ajankohtainen näkökulma tämän vuoden Education at a Glancessa oli koronapandemia ja sen tuomat poikkeusolot. Raportissa pohdittiin pandemian mahdollisia lyhyen ja pidemmän aikavälin vaikutuksia koulutukseen, oppimiseen ja osaamiseen.

Raportin mukaan maaliskuun 2020 loppuun mennessä koronapandemia oli sulkenut koulut ainakin joiltain osin kaikissa OECD-vertailun maissa. Valtaosassa maita koulut olivat kiinni maanlaajuisesti, joissain maissa vain pahimmilla riskialueilla.

OECD:n vertailun maissa koulut olivat ainakin osittain suljettuna 7–19 viikkoa maaliskuun alkupuolelta kesäkuun loppuun, keskimäärin 14 viikkoa. Suomessa peruskoulut olivat pääosin suljettuina keväällä yhteensä 8,5 viikkoa, lukiot ja ammattikoulut puolestaan kevätlukukauden loppuun asti, yhteensä 10,5 viikkoa. Suomen keskimääräistä lyhyempi kesto johtuu osin siitä, että meillä lukukausi päättyy useita maita aikaisemmin jo touko-kesäkuun taitteessa.

Raportit taustatilastoihin johtavine linkkeineen ovat vapaasti saatavilla OECD:n verkkosivuilla.

3.

Opetushallitus on 16.9.2020 jakanut 17 miljoonaa euroa valtionavustusta lukio-opiskelijoiden opintojen kertaamiseen ja muihin toimenpiteisiin, joilla pyritään tasoittamaan kevään 2020 koronavirustilanteen aiheuttamia vaikutuksia. Avustusta sai yhteensä 229 lukiokoulutuksen järjestäjää. Valtionavustuksella tuetaan muun muassa opintojen kertaamista, opinto-ohjausta ja opiskelijoiden jaksamista ja hyvinvointia. Turun kaupunki sai runsaat 720.000 euroa avustusta em. tarkoitukseen.

Lähiopetuksen puuttuminen kevään 2020 koronaviruspandemian aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen vuoksi lisäsi opiskelijoiden tarvetta kerrata opintoja lukuvuonna 2020-21. Opiskelijat saattoivat esimerkiksi saada keväällä opiskelluista kursseista keskimääräistä enemmän hylättyjä arvosanoja tai arvosanat kursseista jäivät heikoimmiksi kuin millaisia he olisivat saavuttaneet lähiopetuksessa. Osa lukiolaisista jopa keskeytti kursseja keväällä. Valtionavustuksella opetuksen järjestäjät paikkaavat oppimisvajeita esimerkiksi järjestämällä kertaavia ja lisäkursseja, jakamalla opiskeluryhmiä ja antamalla pienryhmä- ja tukiopetusta.

Valtionavustus tarjoaa lisäresursseja myös opiskelijoille annettavaan oppimisen tukeen ja opinto-ohjaukseen. Koronavirustilanteen vuoksi lukiokoulutuksen opiskelijat tarvitsevat opetuksen lisäksi enemmän tukea myös omien opintojensa suunnitteluun syksyllä 2020, kun opintosuunnitelmia täytyy päivittää esimerkiksi keväällä suosittamatta jääneiden kurssien osalta.

Avustuksella koulutuksen järjestäjät voivat yhdessä opiskelijahuollon ja opiskelijaterveydenhuollon kanssa lisätä ohjausta ja tukea erityisesti niille nuorille, joilla on ollut ongelmia jaksamisen ja mielenterveyden kanssa tai jotka ovat muuten muita heikoimmassa asemassa. Keskeinen tavoite on estää opiskelijoiden syrjäytyminen ja opintojen keskeytyminen. Avustusta voidaan käyttää koko lukuvuoden ajan 31.7.2021 saakka.

Hallitus luo edellytyksiä osaamistason ja työllisyyden kasvulle laajentamalla oppivelvollisuutta, osoittamalla rahoitusta jatkuvaan oppimiseen sekä alentamalla varhaiskasvatusmaksuja. Rahapelituottojen alentuessa edunsaajien rahoitus turvataan täysimääräisesti vuoden 2021 osalta.

4.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 16.9.2020: Budjettiriihessä päätetyillä toimilla toteutetaan hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita; koulutus- ja osaamistason nostoa, oppimiserojen kaventumista ja koulutuksellisen tasa-arvon lisäämistä. Oppivelvollisuutta laajennetaan ulottumaan 18 ikävuoteen asti ja samalla toteutetaan maksuton toisen asteen koulutus. Uudistus tulee voimaan vaiheittain syksystä 2021 alkaen ikäluokka kerrallaan. Kustannukset korvataan täysimääräisesti kunnille ja muille koulutuksen järjestäjille sekä koulumatkojen osalta opiskelijoille. Vuonna 2021 oppivelvollisuuden laajentamiseen on varattu 22 milj. euroa ja vuoteen 2024 mennessä taso nousee 129 milj. euroon.

Hallitusohjelman mukaisesti kehitetään varhaiskasvatukseen soveltuva kolmiportaisen tuen malli. Sen rakentamiseen ja toteuttamiseen varataan 15 miljoonaa euroa. Kyseessä on uusi rakenteellinen toimi varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseksi. Hallitus myös linjasi, että osana työllisyystoimia varhaiskasvatusmaksujen alentamiseen kohdennetaan 70 milj. euroa. Maksujen alentaminen nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta, kun työn vastaanottamisen kannustimia lisätään. Työllisyysvaikutuksen arvioidaan olevan 2500–3700 työpaikkaa.

Lisäksi hallitus linjasi, että täydentävässä talousarvioesityksessä marraskuussa 2020 kohdennetaan rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tulevaisuusinvestointeihin. Rahoitusta kohdennetaan ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen 150 milj. euroa vuoteen 2022 mennessä. Lisäresurssilla kasvatetaan lähiopetuksen määrää laadukkaan oppimisen turvaamiseksi. Lukiokoulutuksen laadun kehittämiseksi käynnistetään laatuohjelma. Tarkoitukseen kohdennetaan 15 milj. euroa. Jatkuvaan oppimiseen panostetaan 40 milj. euroa. Rahoitus kohdennetaan erityisesti työikäisen väestön osaamisen kehittämiseen, heikkojen perustaitojen omaavien osaamisen vahvistamiseen sekä ikääntyneiden työllistymisen helpottamiseen.

Koulutus ja tutkimus- ja innovaatiotoiminta yksi elvytyksen painopisteistä

Hallitus sopi budjettiriihessä laativansa Suomen kestävän kasvun ohjelman, jolla toteutetaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteet jatkovalmistelussa. EU:n talouspoliittisen ohjausjakson suositusten mukaiseen painopisteet ovat:

-

Koulutus, tutkimus- ja innovaatiotoiminnalla Suomi takaisin kestävän kasvun uralle

-

Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta

-

Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen

-

Kestävän infrastruktuurin ja digitalisaation vahvistaminen

-

Työmarkkinoiden toiminta, työttömille suunnatut palvelut ja työelämän kehittäminen

-

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen

Talousarvioesitys vuodelle 2021 käsitellään valtioneuvoston istunnossa 5. lokakuuta 2020. Hallituksen esitys vuoden 2021 talousarvioksi julkaistaan budjetti.vm.fi-sivustolla sen jälkeen. Edellä esitetyt arviot ovat alustavia lukuja ja voivat vielä tarkentua.