Toimialajohtaja Timo Jalonen 1.9.2020:

Tausta

Käsitellessään vuoden 2020 talousarvioehdotusta ja vuosien 2020 - 2023 taloussuunnitelmaehdotusta kaupunginvaltuusto päätti 11.11.2019 § 161 sopeuttamisohjelman toimenpiteenä ammatillisen koulutuksen rakenteellisen uudistuksen. Päätöksen mukaan selvitetään ammatti-instituutin ja AKK:n mahdollinen yhdistäminen ja yhtiöittäminen ja rakenteelliset uudistukset ammatillisen koulutuksen valtionosuusvastaavuuden saavuttamiseksi. Päätös tehdään selvitysten pohjalta syksyllä 2020.

Kasvatus- ja opetuslautakunnan käsittelyssä 11.12.2019 § 146 merkittiin tiedoksi, että selvityksen vastuuhenkilöt ovat toimialajohtaja Timo Jalonen ja palvelualuejohtaja Hannu Immonen. Lautakunnan päätöksen mukaan selvityksen tulee olla valmis kesäkuussa 2020.

Turun kaupungin ylläpitämän Turun ammatti-instituutin ja Turun Aikuiskoulutussäätiön ylläpitämän aikuiskoulutuskeskuksen yhdistämisestä on käyty keskustelua ainakin vuodesta 1988 lähtien. Kummankin toimintaa yhdistävät sama lainsäädäntö ja lähtökohtaisesti samanlainen koulutustehtävä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö suositti vuonna 2007, että Turun seudulle muodostetaan osakeyhtiöpohjainen tai muu yhtenäinen koulutuksen järjestäjäorganisaatio, joka kootaan Turun kaupungin, Turun Aikuiskoulutussäätiön, Kaarinan kaupungin, Loimaan koulutuskuntayhtymän ja Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiön ammatillisesta koulutuksesta. Esitys ei toteutunut.

Vuonna 2009 opetus- ja kulttuuriministeriö suositti, että Turun kaupungin ja Turun Aikuiskoulutussäätiön ammatillinen koulutus kootaan osakeyhtiöpohjaiseen tai muuhun yhtenäiseen koulutuksen järjestäjäorganisaatioon. Tämäkään esitys ei toteutunut.

Vuonna 2011 opetus- ja kulttuuriministeriö totesi, että Turun seudulla koulutuksen järjestäjäverkko on monista eri järjestäjäorganisaatioista johtuen edelleen varsin hajanainen ja koulutustarjonta on osin epätarkoituksenmukaisesti päällekkäistä sekä työnjako koulutuksen järjestäjien välillä epäselvä. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja osaamisvaatimusten muutoksiin vastaaminen sekä koulutuksen saatavuuden turvaaminen edellyttäisivät erityisesti Varsinais-Suomen alueella järjestäjäverkon kokoamista yhteen tai kahteen yhtenäiseen alueelliseen, kaikki ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen palvelut käsittävään ammattiopistoon. Siten voitaisiin varmistaa alueen työ- ja elinkeinoelämän ja yksilöiden tarpeisiin vastaavan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen tarjonnan koordinoitu alakohtainen kattavuus sekä poistaa tarjonnan epätarkoituksenmukaista päällekkäisyyttä ja katvealueita.

ELY-keskuksen ja Varsinais-Suomen liiton raportissa 2011 todettiin, että varsinaissuomalaisen verkon ensisijainen malli perustuu kolmeen alueelliseen kouluttajaan: Turku, Salo ja Raisio+Loimaa. Turun osalta ammatillinen koulutus tulisi koota nuorten ja aikuisten koulutuksen osalta omiksi kokonaisuuksiksi. Turku oli jo vuonna 2010 esittänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle aikuiskoulutuksen siirtoa Turun Aikuiskoulutuskeskukselle, mutta ministeriö katsoi tämän ratkaisun heikentävän Turun ammatti-instituuttia ja olevan ammattiopistostrategian vastainen eikä hyväksynyt siirtoa.

Maakuntahallitus otti kantaa ELY-keskuksen ja Varsinais-Suomen liiton raporttiin vuonna 2012. Liiton mielestä painopiste tulisi tässä vaiheessa olla Turun kaupungin järjestämässä ammatillisen koulutuksen uudelleen organisoinnissa. Merkille pantavaa linjauksessa on se, että maakuntahallitus ei ottanut kantaa Turun seudun tai maakunnan koulutuksen uudelleen organisoitumiseen.

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi 27.11.2006 § 228 vuoden 2007 talousarvion ja vuosien 2007 - 2009 taloussuunnitelman. Päätöksessä hyväksyttiin tavoitteeksi, että taloussuunnitelmakauden aikana tavoitellaan aikuiskoulutuksen keskittämistä yhden turkulaisen toimijan alle.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.2.2009 § 55 valtuustoryhmien välisen sopimuksen valtuustokaudelle 2009 - 2012. Sopimuksessa sovittiin toisen asteen koulutuksen järjestämisen tavoitteeksi, että Ammatti-instituutin aikuiskoulutus ja Turun Aikuiskoulutuskeskus yhdistetään.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 22.6.2009 § 172 talousohjelman ja talouden mitoitukset vuosille 2010 - 2012. Talousohjelmassa päätettiin valmistella Ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen ja Turun Aikuiskoulutuskeskuksen yhdistäminen vuoden 2009 aikana huomioiden palkka- ja palvelussuhdekysymykset ja yhdistämisen taloudelliset vaikutukset.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 3.12.2012 § 237 vuoden 2013 talousarvion ja vuosien 2013 - 2016 taloussuunnitelman. Päätöksessä hyväksyttiin tavoitteeksi, että kaupunkitason toimenpiteenä selvitetään ja valmistellaan Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen ja oppisopimustoimiston siirto Turun Aikuiskoulutussäätiölle.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 2.12.2013 § 215 vuoden 2014 talousarvion ja vuosien 2014 - 2016 taloussuunnitelman. Päätöksessä hyväksyttiin tavoitteeksi aikuis- ja täydennyskoulutusta koskevien konsernijärjestelyjen toimeenpano.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 17.11.2014 § 165 vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2015 - 2018 taloussuunnitelman. Päätöksessä hyväksyttiin tavoitteeksi aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen valmistelu.

Turun kaupunginhallitus käsitteli sivistystoimialan toimintoanalyysin toimenpiteitä 23.3.2015 § 138. Sivistystoimialan toimenpide-ehdotuksissa esitettiin mm. toimenpidettä, jossa ammatillisen koulutuksen, lukiotoiminnan sekä ammatillisen aikuiskoulutuksen ja työväenopistojen toimintojen eri järjestämistapoja ja oikeudellista muotoa arvioidaan. Kaupunginhallitukselle esitettiin, että em. toiminnan järjestämisen vaihtoehtojen selvittämiseksi ja arvioimiseksi käynnistetään jatkovalmistelu. Kaupunginhallitus päätti asettaa tehtävään työryhmän.

Ammatillisen koulutuksen sääntely

Ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta sääntelee 1.1.2018 voimaan tullut laki ammatillisesta koulutuksesta. Laki koskee myös työvoimakoulutusta. Lainsäädännön lisäksi koulutuksen järjestäjien toimintaa ohjataan ammatillisen koulutuksen järjestämisluvilla ja ammatillisten tutkintojen perusteilla.

Koulutuksen järjestämistä varten opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvan ja siihen sisältyvän koulutustehtävän. Järjestämisluvassa määrätään mm. se, mitä tutkintoja, minkälaista koulutusta ja missä laajuudessa koulutuksen järjestäjä voi koulutusta järjestää opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän puitteissa.

Järjestämisluvan myöntämisen edellytyksenä on, että koulutus on tarpeellista ja että luvan hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.

Järjestämisluvassa määrätään koulutustehtävä, joka sisältää tarpeelliset määräykset koulutusasteista, koulutusaloista, tutkinnoista, opetuskielestä, kunnista, joissa koulutusta voidaan järjestää, opiskelijavuosien vähimmäismäärästä, erityisestä koulutustehtävästä, koulutuksen järjestämismuodosta ja muista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä asioista.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjät vastaavat järjestämislupansa puitteissa ammatillisen koulutuksen organisoinnista omalla alueellaan, koulutuksen suuntaamisesta alueensa elinkeino- ja työelämän tarpeiden mukaisesti sekä opetussuunnitelmien sisällöistä opetussuunnitelmien perusteiden pohjalta. Järjestäjät päättävät itsenäisesti myös siitä, millaisia oppilaitoksia tai toimipisteitä ne ylläpitävät.

Turun kaupungin järjestämislupa sisältää ammatillisten tutkintojen lisäksi laajennetun oppisopimustehtävän, työvoimakoulutuksen tehtävän sekä vankilaopetuksen tehtävän. Laajennettu oppisopimustehtävä mahdollistaa oppilaitosjaksojen ja näyttöjen hankkimisen myös muilta kuin koulutuksen järjestäjän omilta oppilaitoksilta, mikä mahdollistaa järjestämislupaa laajemman tutkintotarjonnan alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. Työvoimakoulutuksen tehtävä mahdollistaa tutkintotavoitteisen työvoimakoulutuksen järjestämisen, mutta ei kuitenkaan sisällä ns. kasvupalveluja, joihin kuuluvat yrityksille räätälöidyt täsmäkoulutukset sekä maahanmuuttajien kotouttamiskoulutus.

Turun Aikuiskoulutussäätiön järjestämislupa sisältää ammatillisten tutkintojen lisäksi laajennetun oppisopimustehtävän sekä työvoimakoulutuksen tehtävän.

Turun kaupunki ja Turun Aikuiskoulutussäätiö ovat perustaneet syksyllä 2019 Turun TAITO-Koulutus Oy:n (myöhemmin TAITO Oy), jonka kautta elinkeinoelämää voidaan palvella ns. kilpailuilla markkinoilla kilpailuneutraliteetin estämättä.

Ammatillisen koulutuksen rahoitus

Hallituksen vuoden 2020 talousarvioesityksen mukaan ammatillisen koulutuksen laskennalliset kustannukset ovat noin 1 866 miljoonaa euroa. Tästä kuntien rahoitusosuus on noin 55 % ja valtion 45 %.

Ammatillisen koulutuksen tulot ovat varsin vaatimattomia menoihin nähden. Lähtökohtaisesti opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa rahoitusvajeesta, joka syntyy toimintamenojen ja toimintatulojen erotuksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus koulutukseen tulee koulutuksen järjestäjälle valtionosuuksina. Rahoitus ei kuulu peruspalvelujen valtionosuuden piiriin, vaan se tulee omaa rahoitusputkeaan. Saatava rahoitus on osittain kerätty kunnilta asukaslukuun perustuen. Järjestelmän tarkoituksena on suorittaa tulonsiirto niille koulutuksen järjestäjille, jotka vastaavat ammatillisen koulutuksen järjestämisestä.

Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistettiin vuoden 2018 alussa. Koulutuksen rahoitus muodostuu kolmesta osasta: perusrahoitus, suoritusrahoitus ja vaikuttavuusrahoitus. Perusrahoitus luo ennakoitavan perustan tutkintojen ja koulutuksen järjestämiselle sekä edellytykset sille, että ammatillista koulutusta on jatkossakin tarjolla kaikilla aloilla ja kaikille opiskelijaryhmille. Perusrahoituksen määrään vaikuttavat opiskelijavuodet, alat, koulutuksen järjestämismuoto, erityinen tuki, majoitus ja kohderyhmät. Suoritusrahoitus määräytyy tutkintojen ja tutkinnon osien perusteella ja vaikuttavuusrahoitus tutkintoja ja tutkinnon osia suorittaneiden työllistymisen ja korkeakouluihin jatko-opiskelijaksi siirtymisen sekä opiskelija- ja työelämäpalautteen perusteella. Lisäksi koulutuksen järjestäjillä on mahdollisuus vuosittain hakea ns. strategiarahoitusta, jonka käyttötarkoitukset määritellään vuosittain.

Rahoitusuudistus on toteutettu vaiheittain. Vuodesta 2020 lähtien perusrahoituksen osuus on 70 %, suoritusrahoituksen osuus 20 % ja vaikuttavuusrahoituksen osuus 10 % ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoituksesta.

Ammatillisen koulutuksen järjestämisen vaihtoehdot

Toteuttamismallin etuja:

Toteuttamismallin haasteita:

Toteuttamismallin etuja:

Toteuttamismallin haasteita:

Toteuttamismallin etuja:

Toteuttamismallin haasteita:

Toteuttamismallin etuja:

Toteuttamismallin haasteita:

Selvitystyö

Selvitystyö käynnistettiin talvella 2020 Turun kaupungin ylläpitämän Turun ammatti-instituutin toiminnan valtionosuusvastaavuuden selvittämiseksi. Erityisenä haasteena on ollut valtionosuuksissa viime vuosien aikana tapahtuneet merkittävät muutokset ja ennakoimattomuus sekä Turussa käyty keskustelu siitä, missä määrin valtionosuusleikkauksia kompensoidaan koulutuksen toteuttajalle eli Turun ammatti-instituutille.

Ammatillisen koulutuksen oman palvelualueen nettomenokehitys arvioidaan olevan varsin vakaa vuosien 2018 - 2020 aikana.

Valtionosuuskehitys on ollut viime vuosien aikana hyvin vaihteleva, ja Sipilän hallituksen aikana toteutettujen koulutusleikkausten jälkeen tunnusomaista on ollut, että valtionosuus ei ole riittänyt kattamaan nettomenoja. Vuonna 2018 kaupunki joutui subventoimaan toimintaa noin 7 miljoonalla eurolla, viime vuonna 4,3 miljoonalla eurolla ja vielä 2020 ennusteen mukaan 1,75 miljoonalla eurolla. Kokonaisuudessaan kehitys on mennyt varsin nopeasti myönteiseen suuntaan oman toiminnan tehostumisella ja valtionosuuksien määrän kasvamisella.

Kun valtionosuuksia leikattiin, lähti kasvatus- ja opetuslautakunta siitä, että Turun ammatti-instituutin toimintaa sopeutetaan maltillisesti, ja myöhemmin kaupunginvaltuusto omaksui tämän näkökulman vuoden 2017 talousarviota hyväksyttäessä.

Sopeuttamistyö on ollut onnistunutta, ja sitä on syytä edelleen jatkaa mm. tilojen käyttöä tehostamalla.

Turun Aikuiskoulutussäätiö on toiminut viime vuodet vakaalla pohjalla, mutta on joutunut vuosina 2017 - 2019 tekemään koulutusleikkauksia siinä missä muutkin ammatillisen koulutuksen järjestäjät.

Johtopäätös

Selvitystyön keskeisenä johtopäätöksenä on, että Turun kaupungin ja Turun aikuiskoulutussäätiön tulisi vastaisuudessakin edelleen toimia erillisinä koulutuksen järjestäjinä.

Asiaa voidaan perustella monestakin näkökulmasta:

Asian käsittely

Turun ammatti-instituutin henkilöstölle asiasta informoidaan 6.8.2020. Asia on sivistystoimialan yhteistyöryhmän käsittelyssä 7.9.2020.

Liite 1                                  Selvitystyöryhmän loppuraportti 31.8.2020

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää, että se ei esitä, että selvityksen perusteella tehtäisiin järjestelyjä organisaatioiden kesken. Lautakunta kuitenkin edellyttää, että Turun ammatti-instituutti edelleen etsii tapoja tehostaa toimintojaan mm. resurssien käyttöä tehostamalla.

Pöydältä 9.9.2020 § 131

Oheismateriaali 1               JUKO ry Turun yhteistyöryhmän kannanotto ammatillisen opetuksen yhtiöittämisselvitykseen