1.

Kaupunginhallitus päätti 25.5.2020 § 227, ettei se ota käsittelyynsä lukio- ja ammattiopetusjaoston 19.5.2020 pöytäkirjaa.

2.

Kaupunginhallitus päätti 1.6.2020 § 242, ettei se ota käsittelyynsä kasvatus- ja opetuslautakunnan 27.5.2020 eikä ruotsinkielisen jaoston 28.5.2020 pöytäkirjoja.

3.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 5.6.2020: Valmiuslain nojalla annetun opetuksen ja koulutuksen järjestämisvelvollisuuksien väliaikaisia rajoituksia koskeneen soveltamisasetuksen voimassaolon päätyttyä 14.5.2020 suomalaisissa kouluissa siirryttiin takaisin lähiopetukseen. Hallituksen 6.5.2020 antaman periaatepäätöksen mukaisesti esi- ja perusopetuksen tilojen käyttöä hallitaan 14.5.2020 alkaen tartuntatautilain mukaisilla toimenpiteillä.

Perusopetusta koskevan esityksen tavoitteena on antaa opetuksen järjestäjille työkaluja toimia paikallisista lähtökohdista käsin tartuntatautitilanteessa. Syyslukukaudella 2020 perusopetusta järjestetään lähtökohtaisesti lähiopetuksena. Jos opetusta ei tartuntatautilain nojalla annettavan päätöksen johdosta voitaisi järjestää turvallisesti lähiopetuksena koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, voitaisiin opetuksessa siirtyä opetuksen järjestäjän päätöksellä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin. Tällöin turvallisen oppimisen takaamiseksi lähiopetusta ja etäopetusta voitaisiin tarvittaessa vuorotella niin, että ryhmät voisivat olla etäopetuksessa esimerkiksi vuoroviikoin. Arvio lähiopetuksen turvallisuudesta tulee tehdä yhdessä alueellisten tartuntatautiviranomaisten kanssa. Lakiesitys on väliaikainen ja etäopetusta ei ole tarkoitus käyttää enempää, kuin se on oppimisen turvaamisen kannalta välttämätöntä.

Mikäli poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirryttäisiin, säilyisi opetuksen järjestäjällä velvollisuus järjestää oppimisen ja koulunkäynnin tukea sekä opintososiaalisia etuisuuksia poikkeusjärjestelyjen ajan.

Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee lain toimeenpanoa informaatio-ohjauksella ja seurannalla. Ministeriö toimii tiiviissä yhteistyössä suurimpien kaupunkien sivistysjohdon kanssa ja kuulee säännöllisesti toimeenpanoa koskevia kokemuksia ja palautetta syyslukukautena 2020.

Perusopetuslakia ja Helsingin eurooppalaisesta koulusta annettua lakia koskevien muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2020 ja olla voimassa 31.12.2020 saakka.

Muutokset ammatilliseen koulutukseen

Valtioneuvosto antoi myös esitykset ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja yliopistolain sekä ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta covid-19-epidemian aiheuttaman poikkeustilan ja siihen liittyvien rajoitusten vuoksi.

Ammatillisessa koulutuksessa näyttöjen toteuttaminen aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa on joillain koulutusaloilla ollut vaikeaa tai mahdotonta koronavirusepidemian aikana. Sääntelyä muutetaan väliaikaisesti siten, että näytöt voitaisiin koronavirusepidemiasta johtuvien syiden vuoksi toteuttaa suorittamalla muita käytännön tehtäviä, jotka mahdollisimman hyvin vastaavat aitoja työtilanteita ja työprosesseja.

Ammatillista koulutusta, yliopisto- sekä ammattikorkeakoululakia koskevien muutosten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Lait olisivat voimassa 31.7.2021 asti.

4.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 6.6.20202:

Varhaiskasvatus ja perusopetus

Koronaepidemian aiheuttamien kielteisten vaikutusten tasoittamiseksi hallitus toteuttaa noin 320 milj. euron lasten ja nuorten hyvinvointipaketin, josta 159 milj. euroa kohdistuu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle.

Perusopetuksessa etäopetusjakson aikana syntynyttä oppimisvajetta paikataan 70 milj. euron määrärahalla. Varhaiskasvatukseen lasten oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tukeen kohdennetaan 14 milj. euroa. Päätökset on tarkoitus tehdä niin että määrärahat ovat opetuksen järjestäjien käytettävissä elokuussa.

Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus

Ammatilliseen koulutukseen ehdotetaan 30 milj. euroa koronakevään aiheuttamien oppimisvajeiden paikkaamiseen. Poikkeusjärjestelyt ovat lisänneet opiskelijoiden lisätuen tarvetta. Kaikilla ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla ei ole riittäviä valmiuksia etäopiskeluun. Osalla opiskelijoista opiskelu koulutus- tai oppisopimuksella on keskeytynyt kokonaan. Rästiin jääneiden osaamisen näyttöjen mahdollistaminen joko työpaikoilla tai tarvittaessa oppilaitoksen oppimisympäristöissä edellyttää erityisjärjestelyjä. Lisärahoitus myönnetään ammatillisen koulutuksen järjestäjille lisäsuoritepäätöksellä perusrahoituksen harkinnanvaraisena korotuksena. Se kohdennetaan lisätukea tarvitsevien opiskelijoiden määrän ja tuen tarpeen laajuuden perusteella.

Lukiokoulutukseen ehdotetaan 17 milj. euroa lukio-opiskelijoiden opintojen kertaamiseen ja tukitoimenpiteisiin. Lähiopetuksen puuttuminen tulee lisäämään opiskelijoiden tarvetta kerrata opintoja syksyllä. Opetuksen lisäksi opiskelijat tulevat tarvitsemaan myös enemmän tukea opintojensa suunnitteluun. Lisäksi yhteistyössä opiskeluhuollon ja opiskelijaterveydenhuollon kanssa toteutettavan ohjauksen ja tuen tarvitsijoiden määrä kasvaa. Lisärahoitus myönnetään lukiokoulutuksen järjestäjille syksyllä valtionavustuksina järjestäjien esittämien tarpeiden perusteella.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan maksutulomenetysten korvaamiseen aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjille ehdotetaan 4,6 milj. euroa ja vapaan sivistystyön järjestäjille ehdotetaan 21 milj. euroa koronavaikutusten kompensoimiseksi.

Osana lasten ja nuorten hyvinvoinnin pakettia ehdotetaan myös 10 milj. euroa Suomen mallin harrastamisen pilotointiin. Mallin tavoitteena on tuoda maksuttomia harrastusmahdollisuuksia koulujen iltapäiviin.

Koulujen ja oppilaitosten kanssa tehtävän nuorisotyön ja etsivän nuorisotyön vahvistamiseen ehdotetaan 12 milj. euron lisäystä.

Koronavirusepidemiasta johtuvien oppimista tukevien määrärahojen lisäksi ammatilliseen koulutukseen ehdotetaan 16,5 milj. euroa lähihoitajien koulutuksen lisäämiseksi. Ehdotus liittyy helmikuussa eduskunnalle annettuun esitykseen laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta. Tavoitteena on 5 000 uuden lähihoitajan kouluttaminen viiden vuoden aikana. Kuluvalle vuodelle lisättävät opiskelijavuodet kohdennetaan koulutuksen järjestäjille lisäsuoritepäätöksellä syyskauden alussa siten, että koulutukset saadaan käynnistymään mahdollisimman nopeasti.

Jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittäminen

Työikäisten osaamisen kehittämiseen esitetään 20 milj. euroa. Rahoitusta kohdennettaisiin lyhytkestoisiin koulutuksiin ja tukitoimiin, joilla vahvistetaan työllisyyttä ja työllistymisen edellytyksiä koronakriisin nopeuttamassa rakennemuutoksessa. Jatkuvan oppimisen digitaalisia palveluja koskevaan esiselvitykseen esitetään 0,5 milj. euroa.

5.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.6.2020: Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää ammatilliselle koulutukselle kolmivuotisen laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelman Oikeus osata. Opiskelijoiden oppimisen edellytyksiä ja oppimistuloksia parannetaan, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä vahvistetaan, koulutuksen järjestäjien toimintakulttuurin uudistamista tuetaan ja järjestäjien kykyä vastata toimintaympäristön muutoksiin vahvistetaan vuosina 2020-2022 yhteensä yli 270 miljoonalla eurolla. Tänä vuonna ammatillisten opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen myönnetään 80 miljoonaa euroa ja lisäksi syksyllä haettavaksi tulee valtionavustuksia noin 15 miljoonaa euroa.

Kehittämisohjelma on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman toimeenpanoa. Se edistää hallitusohjelman osaamistason nostamista, koulutuksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistamista, oppimiserojen kaventamista sekä laadun parantamista koskevien tavoitteiden toteutumista ammatillisessa koulutuksessa.

Oikeus osata -ohjelma tukee myös hallituksen keskeisten toimenpiteiden, kuten oppivelvollisuuden laajentamisen, jatkuvan oppimisen uudistuksen sekä kotouttamista tukevien kehittämistoimien valmistelua.

Ammatillisen koulutuksen laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelmassa on neljä toimenpidekokonaisuutta:

-

opiskelijoiden oppimistuloksia ja oppimisen edellytyksiä parannetaan - ammatillisen koulutuksen laatu varmistetaan,

-

hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta vahvistetaan,

-

ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintakulttuurin uudistamista ja sen johtamista tuetaan,

-

koulutuksen järjestäjien kykyä vastata toimintaympäristön muutoksiin parannetaan.

Kehittämisohjelman toteutumista ohjaamaan, seuraamaan ja tukemaan asetetaan laaja-alainen seurantaryhmä. Ministeriö vastaa kehittämisohjelman toteuttamisesta yhdessä Opetushallituksen kanssa.

Ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen 80 miljoonaa euroa

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt ammatillisen koulutuksen järjestäjille 80 miljoonaa euroa opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin. Opetuksen ja ohjauksen resurssien lisääminen on Oikeus osata-ohjelman keskeinen toimenpide.

Rahoitusta myönnettiin lisäsuoritepäätöksellä yhteensä 109 koulutuksen järjestäjälle ympäri Suomen. Rahoitus on tarkoitettu käytettäväksi uusien opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä nykyisten tuntiopettajien opetustuntimäärän lisäämiseen. Lisäksi rahoitusta voidaan käyttää opetuksen tukihenkilöstön palkkaamiseen, jolloin opettajien työpanosta on mahdollista kohdentaa enemmän opetukseen. Lisärahoituksen tavoitteena on turvata jokaiselle opiskelijalle hänen tarvitsemansa opetus, ohjaus ja tuki. Erityishuomio on opiskelijoissa, jotka tarvitsevat lisätukea opintoihinsa.

Myönnettävä lisärahoitus on jatkoa vuoden 2019 lopussa samaan tarkoitukseen myönnetylle 20 miljoonan euron rahoitukselle. Yhteensä hallitusohjelman tavoitteena on lisätä tarkoitukseen 235 miljoonaa euroa. Lisärahoituksen loppuosasta päätetään myöhemmin hallituskauden aikana. Turun kaupunki/TAI sai rahoitusta yli 2,5 miljoonaa euroa.

Opetushallitus avaa alkusyksystä 2020 useita kehittämisohjelman valtioavustushakuja. Haettavaksi tulee noin 15 miljoonaa euroa.