1.

Kaupunginhallitus päätti 4.11.2019 § 418, ettei se ota käsittelyynsä kasvatus- ja opetuslautakunnan 30.10.2019 pöytäkirjaa.

2.

Opetushallitus 6.11.2019:

Uudistuvassa lukiossa tuetaan entistä enemmän oppimista ja opinnoissa jaksamista sekä hankitaan valmiuksia jatko-opintoihin ja työelämään. Lukio-opiskeluun on pian luvassa muutoksia, kun koulut lähtevät muovaamaan opetustaan uusien valtakunnallisten lukion opetussuunnitelman perusteiden pohjalta.

Monilta osin lukioissa opetus jatkuu kuten ennenkin. Näkyvimmät muutokset liittyvät opittaviin elämänhallinnan ja vastuullisen vaikuttamisen taitoihin, opinto-ohjaukseen ja opintojen jäsentämiseen.

Täysin uutena lukioissa opiskellaan jatkossa laaja-alaisen osaamisen tietoja ja taitoja, jotka tukevat opiskelijoiden kasvua hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi. Tavoitteena on, että opiskelija saa vastaisuudessa lukiosta entistä kattavammat valmiudet jatko-opintoihin, työelämään ja kansainvälisessä ympäristössä toimimiseen.

Laaja-alaisen osaamisen osa-alueisiin kuuluvat hyvinvointi-, vuorovaikutus-, globaali- ja kulttuuriosaaminen, yhteiskunnallinen osaaminen, monitieteinen ja luova osaaminen sekä eettisyys- ja ympäristöosaaminen. Näitä tietoja ja taitoja opetellaan osana lukion eri oppiaineiden opetusta.

Jatkossa lukiolaiset saavat entistä kattavampaa ja pitkäkestoisempaa opinto-ohjausta. Opiskelijalla on esimerkiksi oikeus saada erityisopetusta tai muuta oppimisen tukea.

Elokuussa 2019 voimaan tulleen lukiolain myötä niin sanottua jatko-ohjausta on annettava myös opiskelijalle, joka on hakeutumassa muihin opintoihin, joka aikoo erota tai joka hakee jatko-opintoihin mutta ei lukion oppimäärän suoritettuaan saa opiskelupaikkaa.

Muutoksilla pyritään entistä paremmin tukemaan oppimista, ehkäisemään ja tunnistamaan varhain mahdollisia oppimisen vaikeuksia sekä edistämään lukiolaisten hyvinvointia ja jaksamista.

Nykyisten kurssien sijaan opinnot suoritetaan vastaisuudessa opintojaksoittain. Lukio-opintoihin käytettävä vähimmäistuntimäärä, eli laajuus, ei muutu nykyisestä.

Koulutuksen järjestäjien itse määrittelemät opintojaksot koostuvat eri laajuisista rakennuspalasista opetussuunnitelman perusteissa kuvatuista moduuleista. Opintojaksot voivat koostua yhden oppineen moduuleista, kuten kolmesta historian moduulista. Vaihtoehtoisesti opintojaksot voivat koostua useamman oppiaineen, kuten vaikkapa yhteiskuntaopin ja matematiikan moduuleista.

Opintojaksojen ansiosta opinnot jäsentyvät opiskelijalle aiempaa eheämpinä kokonaisuuksina, mikä helpottaa eri asiayhteyksien hahmottamista yli oppiainerajojen. Näin voidaan myös välttää samojen tai samantyyppisten asioiden opiskelemista useampaan kertaan, mikä voi osaltaan vähentää opiskelijoiden ja opettajien työkuormaa.

Uusien opetussuunnitelmien mukainen opetus alkaa kaikissa Suomen lukioissa elokuussa 2021. Koulutuksen järjestäjien omien tai lukiokohtakohtaisten opetussuunnitelmien työstäminen on jo käynnissä monessa kunnassa. Paikalliset opetussuunnitelmat pohjaavat valtakunnalliseen perustetekstiin. Opetushallitus tukee työtä koulutuksilla, tukimateriaaleilla ja käytännön työkaluilla.

Opetussuunnitelman perusteita on ollut laatimassa Opetushallituksen omien asiantuntijoiden lisäksi yli 200 lukion arjen asiantuntijaa, kuten opettajia, rehtoreita, opiskelijoita sekä tutkimuksen ja opettajankoulutuksen edustajia.

3.

Kaupunginvaltuusto päätti 11.11.2019 vuoden 2020 talousarviosta. Talousarvion sisällöstä on kerrottu tässä kokouksessa aiemmissa asiayhteyksissä.

4.

Opetusministeri Li Andersson on sivistystoimialan vieraana ma 27.1.2020 klo 14.15-15.30 sivistystoimen esimiestapaamisessa. Lautakunnan jäsenet ovat tervetulleita tilaisuuteen. Paikkana on Turun lyseon auditorio.