1.

Kaupunginhallitus päätti 16.9.2019 § 359, ettei se ota käsittelyynsä lukio- ja ammattiopetusjaoston 10.9.2019 pöytäkirjaa.

2.

Kaupunginhallitus päätti 1.10.2019, ettei se ota käsittelyynsä ruotsinkielisen jaoston 17.9.2019 eikä kasvatus- ja opetuslautakunnan 18.9.2019 pöytäkirjoja.

3.

Kaupunginvaltuusto päätti 23.9.2019 § 138 hyväksyä sivistystoimialan varhaiskasvatuksen palveluverkkolinjaukset 2019 – 2022 ohjeellisena noudatettavaksi. Ehdotus hyväksyttiin siten muutettuna, että kohdassa ”Kaupunkitasoisesti esitetään lisäksi linjattavaksi seuraavat asiat” muutetaan lause:

”Suomenkielinen ja ruotsinkielinen varhaiskasvatus: Jatkossa suunnitellaan myös yhteisiä tilahankkeita suomen- ja ruotsinkieliselle varhaiskasvatukselle.” seuraavaksi:

”Jatkossa voidaan myös suunnitella yhteisiä tilahankkeita suomen ja ruotsinkieliselle varhaiskasvatukselle. Yhteishankkeiden suunnittelu koskee vain kiinteistöjä, ei yksiköiden toimintaa.”

4.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 25.9.2019: Työikäisten osaamiseen painottuva jatkuvan oppimisen uudistus käynnistyy. Uudistuksella vastataan työelämän muutoksista aiheutuviin koulutustarpeisiin ja haetaan ratkaisuja työn ja opiskelun yhteensovittamiseen. Laajan uudistuksen toteutus jatkuu yli hallituskauden.

Jatkuvan oppimisen uudistusta valmistelee parlamentaarinen ryhmä, johon kuuluvat kaikki eduskuntapuolueet. Seurantaryhmässä ovat edustettuina työmarkkinajärjestöt, koulutuksen järjestäjät sekä muut keskeiset järjestöt ja ministeriöt. Ryhmien tehtävänä on valmistella ehdotukset jatkuvaan oppimiseen liittyvien hallitusohjelman linjausten toteuttamiseksi.

Jatkuvan oppimisen linjaukset valmistuvat vuoden 2020 lopussa. Linjauksissa tarkastellaan muun muassa koulutuksen tarjontaa ja rahoitusta, osaamisen tunnistamista sekä opintojen aikaista toimeentuloa.

Hallitusohjelman mukaan jatkuvalla oppimisella vastataan tarpeeseen kehittää osaamista elämän ja työuran eri vaiheissa. Osaavan työvoiman saatavuus on myös edellytys työllisyysasteen nostamisessa.

Hallituksen kaavailemia keinoja ovat muun muassa muunto-, täydennys- ja erikoistumiskoulutusten lisääminen työelämässä, oppisopimuskoulutuksen kehittäminen uudelleenkoulutus- ja aikuiskoulutusväylänä sekä joustavat mahdollisuudet opiskella korkeakouluissa. Opintovapaata ja aikuiskoulutustukea kehitetään ja parannetaan työttömien mahdollisuuksia opiskella työnhaun ohessa.

Koulutusjärjestelmää sekä sen rahoitusta ja ohjausta kehitetään, jotta se tukisi paremmin työelämässä tapahtuvaa oppimista. Muualla kuin koulutuksessa hankitun osaamisen tunnustamiselle on tarkoitus sopia yhteiset periaatteet. Elinikäiselle ohjaukselle luodaan palvelut ja niitä ohjataan tukemaan myös aliedustettujen ryhmien osallistumista aikuiskoulutukseen. Työvoima- ja osaamistarpeisiin vaikuttavaa rakennemuutosten ennakointia kehitetään ja työntekijöiden osaamista ja työllistymistä parannetaan muutosturvalla.

Linjausten valmistelussa hyödynnetään alan tutkimusta. Sidosryhmien ja alan toimijoiden toivotaan osallistuvan valmisteluun laajalti.

Valtioneuvostossa uudistusta johtaa osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmä ja sitä käsitellään myös työllisyyden edistämisen ministerityöryhmässä.

5.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 7.10.2019: Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle esitetään 6,8 miljardia euroa vuodelle 2020. Talousarvioehdotuksen toimilla on tarkoitus nostaa suomalaisten osaamista, parantaa koulutuksen laatua sekä tasa-arvoa ja lasten sekä nuorten hyvinvointia. Taiteen ja kulttuurin rahoituksella tuetaan luovaa työtä ja tuotantoa sekä taiteen ja kulttuurin tasa-arvoista saatavuutta. Liikuntaan ja nuoriin suunnatun rahoituksen tavoitteena on edistää liikunnallista elämäntapaa, hyvinvointia ja terveyttä.

Hallitus käynnistää varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen laadun ja tasa-arvon kehittämishankkeet, joiden tavoitteena on parantaa lasten ja nuorten oppimistuloksia ja vähentää eriarvoistumista. Varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan varataan yhteensä 125 milj. euroa ja perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan yhteensä 180 milj. euroa vuosille 2020–2022.

Varhaiskasvatuksen ohjelmassa tarkoituksena on vahvistaa varhaiskasvatuksen tasa-arvoa ja vähentää eriarvoistumista. Ohjelmassa kehitetään lisäksi mm. kolmiportaisen tuen mallia, laajennetaan 5-vuotiaiden maksuttoman osa-aikaisen varhaiskasvatuksen kokeilua ja pilotoidaan kaksivuotista esiopetusta.

Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelman tavoitteena on vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja vähentää eriarvoistumista, tukea opettajuutta sekä vahvistaa perusopetuksen laatua. Hankkeella pyritään puuttumaan mm. oppimistulosten eriytymiseen, vahvistamaan oppimisen tukea ja koulutuksen laatua sekä tukemaan joustavia ja yksilöllisiä siirtymiä varhaisina vuosina. Molemmat ohjelmat ovat kolmivuotisia.

Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus palautetaan. Muutos varhaiskasvatuslakiin valmistellaan vuoden 2020 talousarvioesitykseen liittyvänä lakina. Lakimuutos tulisi voimaan 1. elokuuta vuonna 2020. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen kasvattaa kuntien valtionosuutta 7,1 milj. eurolla vuonna 2020 ja sen jälkeen 17 milj. eurolla vuosittain.

Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitusta muutetaan. Jatkossa yhtä kasvattajaa kohden 3–5-vuotiaita lapsia voi olla seitsemän nykyisen kahdeksan sijaan. Muutos kasvattaa kuntien valtionosuutta 6,7 milj. eurolla vuonna 2020 ja sen jälkeen 16 milj. eurolla vuosittain.

Hallitus varautuu lisäämään aamu- ja iltapäivätoiminnan rahoitusta sekä koulupäivän yhteydessä tapahtuvan harrastamisen rahoitusta 14,5 milj. eurolla vuodesta 2021 alkaen. Lisäksi maksuttomien harrastusmahdollisuuksien edistämiseen koulupäivän yhteydessä ehdotetaan 5 milj. euron rahoitusta vuodelle 2020 Suomen Islannin mallin luomiseksi.

Oppivelvollisuus laajennetaan jatkumaan toiselle asteelle 18 ikävuoteen asti. Samalla toteutetaan toisen asteen maksuttomuus. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021. Oppivelvollisuuden laajentamiseen sekä toisen asteen maksuttomuuteen varataan 22 milj. euroa vuonna 2021, 65 milj. euroa vuonna 2022 ja 107 milj. euroa vuonna 2023.

Oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamiseen perusopetuksessa ja toisella asteella varataan 10 milj. euroa vuonna 2021, 20 milj. euroa vuonna 2022 ja 29 milj. euroa vuodesta 2023 lukien.

Lukiokoulutuksen opiskelijakohtaista yksikköhintaa vahvistetaan 18 milj. eurolla, josta valtionosuutta on 7,5 miljoonaa euroa ja kuntien rahoitusosuutta 10,5 miljoonaa euroa.

Heikoilla perustaidoilla olevien aikuisten kouluttamiseen vapaan sivistystyön oppilaitoksissa lisätään 5 milj. euroa valtionavustusrahoituksena vuonna 2020. Lisäyksen tavoitteena on edistää jatkuvaa oppimista.

Ammatillisen koulutuksen opetukseen ja ohjaukseen esitetään 80 milj. euron lisäystä. Lisämäärärahaa voidaan käyttää uusien opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen ja nykyisten tuntiopettajien opetustuntimäärän lisäämiseen sekä tarvittavan opetuksen tukihenkilöstön palkkaamiseen. Lisämäärärahaa voidaan käyttää myös opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin, kuten oppimisympäristöjen ja pedagogisten toimintamallien kehittämiseen.

Työpaikkaohjaajien koulutuksen lisäämiseen ja kehittämiseen lisätään 2,5 milj. euroa vuodesta 2020 lukien. Urheilijoiden ammatillisen koulutuksen tukemiseen lisätään 0,5 milj. euroa vuodesta 2020 lukien, jotta urheilua tavoitteellisesti harrastavilla nuorilla on samanlaiset edellytykset opiskella niin ammatillisessa koulutuksessa kuin lukiossa.

6.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 7.10.2019: Varhaiskasvatuslakia muutetaan siten, että kaikilla lapsilla on yhtäläinen oikeus varhaiskasvatukseen. Muutoksella vahvistetaan lasten yhdenvertaisuutta vanhempien työmarkkina-asemasta ja perheen tilanteesta riippumatta. Hallitus antoi maanantaina eduskunnalle esitykset varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta.

Lasten subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus rajattiin 1.8.2016 lukien 20 tuntiin viikossa. Nyt tehtävän lakimuutoksen myötä kaikilla lapsilla on jatkossa oikeus osallistua varhaiskasvatukseen lapsen tarpeen mukaan. Oikeus varhaiskasvatukseen ei riipu siitä, onko lapsen vanhempi tai muu huoltaja työssä koko- tai osa-aikaisesti, ovatko he työttöminä tai osallistuvatko työvoimapoliittisina toimina järjestettyihin koulutuksiin tai työharjoitteluun tai ovatko vanhemmat yrittäjiä tai opiskelevatko he.

Varhaiskasvatuksen laajuuteen ei myöskään vaikuta jatkossa, onko lapsen vanhempi perhevapaalla tai hoitovapaalla perheen muun lapsen hoidon vuoksi.

Perheen tilanne ei myöskään jatkossa enää vaikuta yksityisen hoidon tuen tasoon.

Lukuisat tutkimukset ja kansainväliset vertailut ovat osoittaneet, että laadukas varhaiskasvatus vaikuttaa positiivisesti lasten myöhempään koulutiehen ja menestymiseen opinnoissa ja yhteiskunnalliseen pärjäämiseen. Tutkimuksissa pidetään laadukkaaseen varhaiskasvatukseen osallistumista tärkeänä.

Esitys liittyy valtion vuoden 2020 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2020. Muutoksella ei ole vaikutusta sivistystoimialan toimintaan, koska kaupunginvaltuusto päätti olla toteutumatta rajoitusta. Turun kaupungin taloustilanteeseen asialla on vähäinen merkitys, koska peruspalvelujen valtionosuus korottuu jonkin verran.