Projektitoimiston päällikkö Matti Mäkelä 10.9.2019:

Kasvatus- ja opetuslautakunnan varapuheenjohtaja Mari-Elina Koivusalo teki 19.6.2019 § 90 seuraavan selvityspyynnön:

”Sivistystoimialla on jatkuvasti käynnissä erilaista hanke- ja projektitoimintaa niin varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa kuin toisen asteen koulutuksissakin.

Kasvatus- ja opetuslautakunnalle tulisi tuoda ennen vuoden 2020 talousarvion hyväksyntää yksityiskohtainen selvitys kaikista sivistystoimialan hankkeista ja projekteista sekä niiden rahoituksesta; paljonko kuhunkin hankkeeseen saadaan ulkopuolista rahoitusta ja mikä on kaupungin osuus ja omavastuu rahoituksista. Lisäksi tulisi arvioida kunkin hankkeen/projektin vaikuttavuutta.”

Turun kaupungin sivistystoimialan projektisalkussa on tällä hetkellä 123 projektia, joista 25 on suunnittelu-, 80 toteutus- ja 18 hyötyjen arviointi -vaiheessa. Koko salkun kustannusarvio vuodelle 2019 on 3 981 590 €, josta ulkopuolisen rahoituksen osuus on 76,2 % eli 3 033 972 € (arvio 1.9.2019). Kaiken kaikkiaan sivistystoimialan projektisalkun hankkeista yli 85 %:lla on ulkopuolinen rahoitus. Merkittävimmät rahoittajat ovat EU, Opetushallitus sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.

Suurin osa projekteista toteutetaan kumppanuushankkeina, minkä vuoksi sivistystoimialan projektitoimiston hallinnoiman projektisalkun kokonaisarvo vuonna 2019 on noin 8,5 M€. Sivistystoimialan projektitoiminnalla onkin erittäin merkittävä rooli koko Lounais-Suomen koulutuksen kehittämisessä, positiivisen rakennemuutoksen tukemisessa sekä STEAM-toiminnan kehittämisessä. Lisäksi sivistystoimiala toteuttaa monia valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä ja kaikkein innovatiivisimpia kehittämishankkeita ja -kokonaisuuksia (esim. STEAM Turku, 365/12, Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt, Hyvä PORE).

Projektien vaikuttavuuden arviointi on osa Turun kaupungin kehittämismallia ja sivistystoimialan keskeiset projektit arvioidaan sekä projektien päättyessä että noin vuoden kuluttua niiden päättymisestä. Projektien vaikuttavuus syntyy panos (resurssit) - tulos (mitattavissa oleva) - vaikutus (konkreettinen muutos) - vaikuttavuus (laajempi yhteiskunnallinen ja ihmisten elämää koskeva muutos) -ketjusta. Projektien vaikutukset ja vaikuttavuus näkyvät kustannussäästöinä, toiminnan tehostumisena, laadun parantumisena ja viime kädessä parempana Turkuna, Suomena ja maailmana.

Kustannussäästöt näkyvät kahdella tavalla. Ensinnäkin ulkopuolinen rahoitus mahdollistaa kehittämistoiminnan laajempana kuin pelkällä kaupungin budjettirahoituksella olisi mahdollista, ja toisaalta se luonnollisesti säästää kaupungin rahoja muihin kohteisiin. Tästä näkökulmasta toiminta on ollut erittäin tehokasta ja ulkopuolisen rahoituksen määrää on onnistuttu kasvattamaan lähes 60 % viimeisten neljän vuoden aikana (2015: 1,9 M€, 2019: 3,0 M€). Hyvien tulosten taustalla on projektitoimiston toiminnan vakiinnuttaminen ja entisestään kehitetyt haku-, kumppanuus-, sidosryhmä- ja toteutuskäytänteet. Keskitetyn projektinhallinnan malli tuottaa sekin säästöjä sekä pienempien hallintokustannusten (sivistystoimiala pystyy toteuttamaan esimerkiksi ESR- ja EAKR-hankkeiden hallinnon pääsääntöisesti 30-40 % pienemmillä kustannuksilla kuin verrokkikaupungit) että parempien tulosten ja niiden hyödyntämisen kautta. Malli mahdollistaa myös projektien aiempaa selvästi vahvemman yhteistyön sekä tukee toimialan ja palvelualueiden strategisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamista.

Toisaalta kustannussäästöt näkyvät monin muinkin tavoin kaupungin taloudessa. Projekteilla on ollut erittäin vahva rooli esimerkiksi nuoriso- ja koulutustakuun toteuttamisessa, ja tätä kautta on luotu ja vakiinnutettu valtavasti erilaisia uusia toimintamalleja, jotka ovat vähentäneet koulutusten keskeyttämisiä ja lisänneet vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneiden määrää. Toisen asteen keskeyttämisten vähentyminen tuottaa lisää valtionosuuksia, tutkintojen suorittaminen varmistaa alueen elinkeinoelämän tarvitseman työvoiman saannin sekä verotulojen kasvun (tutkimusten mukaan toisen asteen tutkinnon suorittaneet ovat elämänsä aikana työelämässä keskimäärin seitsemän vuotta enemmän kuin pelkän perusasteen tutkinnon suorittaneet) ja uudet yritys- ja korkeakouluyhteistyön mallit tuottavat alueelle uutta liiketoimintaa, osaamista ja innovaatioita.

Projektien vaikutukset näkyvät jatkuvasti sivistystoimialan toiminnassa. Niiden avulla tuotetaan koulutuksia henkilöstön osaamisen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi sekä kehitetään toimialan ja palvelualueiden toimintamalleja jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Viimeksi mainitusta hyviä esimerkkejä ovat olleet STEAM-toiminnan ja ammatillisen koulutuksen reformin toteuttamisen hankkeistaminen sekä positiivisen rakennemuutoksen tueksi rakennettu Hyvä PORE -hanke ja koko Lounais-Suomen kattava yhteistyöverkosto.

Yksi osa projektien vaikuttavuutta on myös maailman muuttaminen paremmaksi. Tämän aspektin vuoksi kehittämistoiminnassa mukana olevat ihmiset ovat myös äärimmäisen sitoutuneita työhönsä, mikä sekin tietysti näkyy toiminnan vaikuttavuudessa. Näin asia on muotoiltu nuorisotakuu-hankkeen loppujulkaisussa: ”Nuorisotakuu on osa suomalaista yhteiskuntamallia, jonka keskeisiä arvoja ovat tasa-arvoisten mahdollisuuksien tarjoaminen kaikille ja heikommassa asemassa olevista huolehtiminen. Tämän vuoksi nuorten syrjäytymisessä ei ole kysymys pelkästään miljoonasta eurosta, vaan yksilöiden ainutkertaisesta elämästä ja heidän unelmiensa toteutumisesta tai toteutumattomuudesta.”

Eri hankkeista on yksityiskohtaisempi kuvaus operatiivisten sopimusten käsittelyn yhteydessä.

Liite 1                                  Nuorten syrjäytymisen ehkäisy kannattaa

Liite 2                                  Nuorisotakuun vision toteutuminen

Liite 3                                  STEAM

Toimialajohtaja Timo Jalonen:

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää merkitä selvityksen tiedokseen ja selvityspyynnön käsitellyksi.