Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kasvatus- ja opetuslautakunta11518.09.20198

524-2019 (07 02 01)

Ilmoitusasiat

Tiivistelmä: -

Kasopelk § 115

Toimialajohtaja Timo Jalonen 17.9.2019:

 

1.

 

Kaupunginhallitus päätti 2.9.2019 § 327, ettei se ota käsittelyynsä varhaiskasvatus- ja perusopetusjaoston 20.8.2019 pöytäkirjaa.

 

 

2.

 

 

Kaupunginhallitus päätti 9.9.2019, ettei se ota käsittelyynsä kasvatus- ja opetuslautakunnan 4.9.2019 eikä ruotsinkielisen jaoston 29.8.2019 pöytäkirjoja.

 

 

3.

 

 

 

 

 

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö 17.9.2019: Hallitus panostaa osaamiseen ja koulutukseen kaikille koulutusasteille ulottuvalla noin 350 miljoonan euron kokonaisuudella. Investoinneilla nostetaan suomalaisten osaamistasoa, parannetaan koulutuksen laatua ja tasa-arvoa ja panostetaan lasten ja nuorten hyvinvointiin. Hallitus sopi tiistaina 17. syyskuussa budjettiriihessä valtion vuoden 2020 talousarvioesityksen sisällöstä.

 

 

 

Hallitus näkee investoinnit osaamiseen ja koulutukseen keskeisinä toimina, joilla vahvistetaan suomalaisten hyvinvointia, parannetaan työllisyyttä ja vahvistetaan kansainvälistä kilpailukykyä. Osaamiseen ja koulutukseen suunnataan yhteensä noin 350 miljoonaa euroa. Panostuksia tehdään kaikille koulutusasteille.

 

Budjettiriihessä tehtiin ensimmäinen erä tulevaisuusinvestoinneista (1,35 mrd €). Tulevaisuusinvestointiohjelman loppuosalle, joka on kooltaan noin 1,7 miljardia euroa, on tehty kehysvaraus. Ohjelman toimeenpanosta päätetään syksyn 2020 budjettiriihessä osana hallitusohjelman mukaista työllisyystoimia ja menolisäyksiä koskevaa tarkastelua.

 

Lasten ja nuorten oppimistulosten parannetaan, eriarvoistumista vähennetään

 

Hallitus käynnistää varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen laadun ja tasa-arvon kehittämishankkeet, joiden tavoitteena on parantaa lasten ja nuorten oppimistuloksia ja vähentää eriarvoistumista. Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan varataan yhteensä 180 miljoonaa euroa ja varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan yhteensä 125 miljoonaa euroa vuosina 2020–2022. Ohjelmat ovat kolmivuotisia.

 

Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaus poistetaan ja varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja pienennetään 1.8.2020 alkaen.

 

Lisäksi hallitus varautuu lisäämään aamu- ja iltapäivätoiminnan rahoitusta sekä koulupäivän yhteydessä tapahtuvan harrastamisen rahoitusta 14,5 miljoonalla eurolla vuodesta 2021 alkaen. Maksuttomien harrastusmahdollisuuksien edistämiseen koulupäivän yhteydessä ehdotetaan lisäksi 5 miljoonaan euron rahoitusta vuodelle 2020 Suomen Islannin mallin luomiseksi.

 

Oppivelvollisuus laajenee

 

Oppivelvollisuus laajennetaan jatkumaan toiselle asteelle 18 ikävuoteen asti. Samalla toisen asteen opinnoista tehdään kokonaan maksuttomia. Uudistuksen tavoitteen on nostaa osaamistasoa koko yhteiskunnan laajuisesti ja vastata kasvaviin osaamisvaatimuksiin. Oppivelvollisuuden uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021. Lisäksi oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamiseen perusopetuksessa ja toisella asteella varataan 10 miljoonaa euroa vuonna 2021, 20 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 29 miljoonaa euroa vuonna 2023.

 

Ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin ehdotetaan 80 miljoonan euron lisämäärärahaa.

 

Muut poiminnat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta

 

 

 

Kaksivuotisen esiopetuksen pilotointia jatketaan ja viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluja laajennetaan varhaiskasvatuksen-hankkeen puitteissa.

 

 

Lukiokoulutuksen oppilaskohtaiseen rahoitukseen ehdotetaan 7,5 miljoonan euron lisäystä, joka kuntien rahoitusosuus huomioiden nostaa lukiokoulutuksen rahoituksen tasoa 18 miljoonalla eurolla.

 

Edellä esitetyt arviot ovat alustavia. Talousarvioesitys ja julkisen talouden suunnitelma käsitellään valtioneuvostossa 7.10. Hallituksen esitys vuoden 2020 talousarvioksi julkaistaan budjetti.vm.fi -sivustolla sen jälkeen.

 

 

4.

Työ- ja elinkeinoministeriö 17.9.2019:

 

 

 

Täsmäkoulutuksesta ratkaisuja työllistymiseen ja osaajapulaan

 

Viime vuonna 40 prosenttia työnantajista raportoi rekrytointivaikeuksista, joiden syynä oli pula osaavasta työvoimasta. Täydennys-, muunto- ja rekrytointikoulutukset ovat tutkitusti tehokas tapa saada osaavaa työvoimaa yritysten käyttöön. Siksi lisäämme näiden koulutusmuotojen rahoitusta ja helpotamme koulutuksen järjestämistä yrityksissä.

 

Yhteishankintakoulutuksissa työnantaja suunnittelee koulutuksen vastaamaan yrityksen tarpeisiin ja kustannukset jaetaan työnantajan ja valtion kesken. Täydennys-, muunto- ja rekrytointikoulutuksia vahvistetaan neljällä miljoonalla vuonna 2020.

 

Osaajapulaan vastaamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö valmistelevat pikaisella aikataululla ehdotukset tiiviistä koulutuskokonaisuuksista työssäkäyvien ja työttömyysuhan alla olevien tueksi.

 

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunta merkitsee ilmoitusasiat tiedokseen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.