1.

Turun kaupungin sivistystoimiala 25.4.2019: Turun kouluissa on käynnistetty kevään aikana kouluruokaraatitoimintaa. Tavoitteena on kuulla oppilaita ja osallistaa vaikuttamaan kouluruokailuun sekä keskustella heidän toivomistaan kehitysehdotuksista. Huhtikuun 2019 alussa julkaistun opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisen koululaiskyselyn tulokset osoittivat koululaisten haluavan vaikuttaa koulupäivään liittyviin asioihin. Kouluruokailu nousi suurimmaksi kohteeksi. Lisäksi kouluruokaraateja tullaan käyttämään uusien raaka-aineiden tutustuttamisessa ja reseptien kehittämisessä.

Kouluruokaraadin ensimmäisenä teemana on kasvisruoka ja kasvipohjaiset proteiinit. Kouluruokaraati järjestetään samansisältöisenä kahdessa yläkoulussa yhteistyössä sivistystoimialan, strategisen hankinnan, Arkea Oy:n ja Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa.

Tiistaina 23.4.2019 järjestetyssä kouluruokaraadissa Vasaramäen Syreenikujan yksikön oppilaat maistelivat kolmea koulujen ruokalistalla olevaa kasvisruokavaihtoehtoa ja keskustelivat pienryhmissä aikuisen johdolla ruoasta. Maistelussa haetaan vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Mitä pidät ruoasta? Tunnistatko pääraaka-aineen? Miten ruokaa voisi muokata mielestäsi paremmaksi (esim. mausteet, rakenne)? Mitä esteitä kasvisruoan suosiolle mielestäsi on?

Kaupungin ja Arkean yhteisenä tavoitteena on edistää kasvisruoan suosiota kouluruokailussa. Kasvisruokateemalla pidetystä kouluraadista saatiin käytännön ehdotuksia ruokalajien kehittämiseen. Ruokien maistelun lisäksi raadissa käydään SYKE:n erikoistutkija Minna Kaljosen johdolla läpi ruoan hiilijalanjälkeen liittyviä tekijöitä ja pienryhmät kisaavat aiheesta. Ruokapalveluiden kehittäminen tähtää hiilineutraali Turku 2029 -tavoitteeseen, ja kasvisruoan osuuden lisääminen tulee olemaan keskeinen osa tämän tavoitteen saavuttamisessa.

2.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on 24.4.2019 myöntänyt 34 miljoonaa euroa strategiarahoitusta ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Strategiarahaa sai 93 koulutuksen järjestäjää. Tänä vuonna suurin osa rahoituksesta myönnettiin ammatillisen koulutuksen ydin­prosesseihin liittyvän osaamisen vahvistamiseen sekä koulutuksen järjestäjien toimintakyvyn vahvistamiseen liittyviin kehittämistoimiin.

Uudistetun ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden kannalta on keskeistä, että henkilökohtaistamisen sekä työpaikalla tapahtuvan koulutuksen prosessit ovat toimivia ja valtakunnallisesti yhdenmukaisia. Tämän takia strategiarahoituksella tuetaan erityisesti kaikille koulutuksen järjestäjille yhteisten toimintamallien käyttöönottoa sekä tähän liittyvää opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen kehittämistä. Vaikka strategiarahoituksella tuettavalle toiminnalle asetetaan yhteiset tavoitteet, koulutuksen järjestäjät kehittävät toimintaansa omista lähtökohdistaan ja kartoitettujen osaamistarpeidensa mukaisesti.

Ammatillisen koulutuksen ydinprosesseihin liittyvän osaamisen varmistamiseen myönnettiin yhteensä 17,8 miljoonaa euroa 85 koulutuksen järjestäjälle. Rahoituksella kehitetään sekä yksilöllisten opintopolkujen perustana olevaan HOKS-prosessiin että koulutus- ja oppisopimuksen palveluprosessiin liittyvää osaamista. Strategiarahoituksella tuetaan koulutuksen järjestäjän toiminnan ja ydinprosessien kehittämistä uuden lain ja valtakunnallisten toimintamallien mukaiseksi. Määrärahalla tuetaan myös digitaalisen henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (eHOKS-palvelu) käyttöönottoa, joka edellyttää yhdenmukaisten ydinprosessien kehittämistä ja käyttöönottoa.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintakyvyn vahvistamista tuetaan yhteensä 11,7 miljoonalla eurolla, joka jakautuu 37 koulutuksen järjestäjälle. Rahoituksella tuetaan ammatillisen koulutuksen tarjonnan rakenteen ja tilojen ja laitteiden käytön uudistamista sekä koulutuksen järjestäjien yhdistymistä.

Strategiarahoituksella tuetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteistyöverkoston kehittämishanketta, jonka tavoitteena on kehittää lentokoneasennuskoulutukseen yhtenäisiä valtakunnallisia toimintamalleja.

Strategiarahoituksen lisäksi koulutuksen järjestäjiä tuetaan valtionavustuksilla, joita jaetaan osana ammatillisen koulutuksen reformin tukiohjelmaa. Valtionavustuksia jaetaan pääosin Opetushallituksen kautta. Koulutuksen järjestäjien esittämiä kehittämiskohteita, jotka eivät soveltuneet vuoden 2019 strategiarahoituksen painopisteisiin, voidaan ottaa huomioon tulevissa valtionavustushauissa.

Turun kaupunki/TAI sai avustusta 552 000 euroa.

3.

Valtion liikuntaneuvosto 25.4.2019: Liikkuva koulu -ohjelman kärkihankekaudella (2015 - 2018) on pystytty muuttamaan koulujen toimintakulttuuria ja koulupäivien rakennetta liikkumista ja istumisen vähentämistä suosiviksi. Sen sijaan ohjelmalla ei ole lisätty suuressa määrin lasten ja nuorten reipasta liikuntaa, toteaa juuri julkaistu ulkoinen arviointi Liikkuva koulu -ohjelman kärkihankekaudesta.

Lasten ja nuorten riittämätön liikkuminen on suuri yhteiskunnallinen haaste. Vastauksena haasteeseen käynnistettiin vuonna 2010 Liikkuva koulu -ohjelma, josta tuli myöhemmin yksi Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeista. Vuoden 2018 lopussa ohjelmassa oli mukana 93 % kunnista (289 kuntaa) ja 90 % peruskouluista (2 139 koulua) oli rekisteröitynyt Liikkuvaksi kouluksi.

Liikkuva koulu -ohjelman saama kärkihankestatus ja sen mukanaan tuoma poliittinen painoarvo sekä resurssit ovat olleet poikkeuksellisia liikuntasektorilla. Valtion ja kuntien laskennallinen kokonaisrahoitus Liikkuvalle koululle oli kärkihankekautena yhteensä noin 40,9 miljoonaa euroa. Rahoituksen keskeiset käyttökohteet näyttävät olleen liikuntaväline- ja kalustehankinnat sekä henkilöstön palkat ja palkkiot.

Liikkuva koulu -ohjelman kärkihankekauden merkittävin saavutus on perusopetuksen koulujen edellytysten vahvistaminen kouluaikana tapahtuvan liikkumisen lisäämisessä. Jo ohjelman pilottivaiheessa lanseeratut toimintamuodot, kuten koulupäivän rakenteen muokkaaminen, peli- ja välinehankinnat sekä oppilaiden kouluttaminen välituntiliikuttajiksi ja -leikittäjiksi, ovat arvioinnin perusteella juurtuneet ainakin aktiivisimpiin kouluihin. Ohjelma on onnistunut myös kasvattamaan tietoisuutta lasten ja nuorten liikunnan merkityksestä.

Tutkimustulosten perusteella ei voida kuitenkaan todentaa, että kärkihankekauden aikana olisi lisätty suuressa määrin lasten ja nuorten reipasta liikuntaa. Verkostomaisesti, alhaalta ylös -toiminta­periaatteella ja koulujen toimintaympäristössä toteutetulla lyhyen aikavälin ohjelmalla liikunnan merkittävä lisääminen ei näytä mahdolliselta. Ohjelman haasteena ovat olleet myös yläkoulujen liikunnallistaminen sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten liikkumisen edistäminen.

Liikkuva koulu -ohjelma on päättynyt nykymuodossaan keväällä 2019. Vielä ei pystytä arvioimaan, miten ohjelman toiminnot jatkuvat kunnissa. Kuitenkin jo nyt tiedetään, että osa ohjelmassa mukana olleista suurista kunnista on päättänyt rahoittaa Liikkuvan koulun toimintoja jatkossa omista resursseistaan.

Arviointi suosittaa mm. jatkamaan ja vahvistamaan liikunta- ja koulutussektoreiden poikkihallinnollista yhteistyötä lasten ja nuorten liikkumisen edistämiseksi niin valtionhallinnon kuin kuntien tasolla. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää vähän liikkuvien, erityisryhmien ja yläkoululaisten koulupäivän aikaisen liikkumisen edistämiseen. Jatkuvuuden varmistamiseksi Liikkuva koulu -toiminta tarvitsee jatkossakin sekä valtakunnallisen että paikallisen tason toimenpiteitä ja koordinointia.

Liikunnan edistämistoimiltaan aktiivisten koulujen lapset liikkuvat muita enemmän

Eniten viikoittaisen liikuntasuosituksen saavuttaneita lapsia ja nuoria on liikunnan edistämistoimiltaan aktiivisissa kouluissa. Aktiivisten alakoulujen oppilaista lähes puolet saavuttaa viikoittaisen liikuntasuosituksen, kun vähiten aktiivisten koulujen oppilaista suosituksen saavuttaa noin kolmannes, selviää julkaistusta raportista.

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) on väestötason trenditutkimus, jossa kerätään tietoa lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisestä. Viimeisin LIITU-tutkimus 2018 julkaistiin tammikuussa 2019 (Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1). Liikunnan edistämisaktiivisuus Liikkuva koulu -ohjelman kouluissa ja oppilaiden liikuntakäyttäytyminen -raportissa tarkastellaan yhdessä LIITU 2018 -tutkimuksen tuloksia sekä Liikkuva koulu -ohjelman seurannassa käytetyn koulujen nykytilan arvioinnin tuottamia tietoja koulujen liikunnan edistämisaktiivisuudesta ja sen yhteydestä oppilaiden liikuntakäyttäytymiseen.

LIITU 2018 -tutkimuksen sekä kysely- että liikemittariaineiston perusteella liikunnan edistämistoimiltaan melko aktiivisissa ja aktiivisissa kouluissa oli suurempi osuus liikuntasuosituksen saavuttaneita oppilaita kuin muissa kouluissa.

Liikunnan edistämistoimiltaan aktiivisten ja melko aktiivisten alakoulujen oppilaat olivat hieman aktiivisempia myös välitunneilla verrattuna muiden koulujen oppilaisiin. Myös yläkouluissa liikunnan edistämistoimiltaan aktiivisten koulujen oppilaat olivat keskimäärin muita aktiivisempia välitunneilla.

Alakouluissa niiden oppilaiden osuudet, joiden mukaan oppitunneilla katkaistiin pitkiä istumisjaksoja, kasvoivat hieman sen mukaan, mitä aktiivisempi koulu oli liikunnan edistämistoimiltaan. Yleisintä se oli aktiivisissa alakouluissa, joiden oppilaista hieman alle kolmannes raportoi, että oppitunneilla katkaistiin pitkiä istumisjaksoja. Yläkouluissa pitkiä istumisjaksoja katkaistiin keskimäärin useammin jossain määrin aktiivisissa ja aktiivisissa yläkouluissa. Näiden koulujen oppilaista noin kymmenes raportoi, että oppitunneilla katkaistiin pitkiä istumisjaksoja. Keskimäärin vähiten istumisjaksoja katkaistiin niissä kouluissa, joissa ei ollut tehty Liikkuva koulu -ohjelman nykytila-arviointia.

Turun sivistystoimiala ja vapaa-aikatoimialan liikuntapalvelut toteuttivat Suomen suurimman Liikkuva koulu -hankkeen.

4.

Kaupunginhallitus päätti 29.4.2019, ettei se ota käsittelyynsä kasvatus- ja opetuslautakunnan 24.4.2019, varhaiskasvatus- ja perusopetusjaoston 25.4.2019 tai ruotsinkielisen jaoston 25.4.2019 pöytäkirjoja.

5.

Kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaosto päätti 6.5.2019 § 30 tilainvestointien suunnittelu TA2020 ja TS2021 - 2023, priorisoitavat kohteet ja kesäkuussa 2019 sidottavat hankkeet vuodelle 2020.

Toimitilainvestointiesityksen vuosille 2020 - 2023 laadinta pohjautuu vuoden 2019 talousarviossa hyväksyttyjen investointikohteiden päivitykseen. Esityksessä (liite 2) on huomioitu hyväksyttyjen hankkeiden toteutuksessa tapahtuneet muutokset, indeksikorotukset sekä toteutusvuosille kohdistuvat käyttöarviot. Vuoden 2019 talousarviossa hyväksytyistä hankkeista käynnissä ovat:

-

Puolalan koulun peruskorjaus, hanke valmistuu 2020,

-

Viinamäenkadun päiväkodin uudisrakentaminen, hanke valmistuu 2020,

-

Ruiskatu 8, tekniset korjaukset ja muutostyöt, valmistuu 2020,

-

Tommilankadun päiväkodin uudisrakentaminen, hanke valmistuu 2021 ja

-

Hannunniitun koulutilojen tekniset ja toiminnalliset muutostyöt, hanke toteutetaan vaiheittain kesinä 2019, 2020 ja 2021.

Vuodelle 2019 hyväksytyn talousarvion hankkeista Runosmäen monitoimitalohankkeen toteutus on päätetty aloittaa tänä vuonna. Kesäkuussa 2019 päätöksentekoon tuotavan hankesuunnitelman yhteydessä määritetään myös hankkeen toteutuksen laajuus ja muoto. Hankkeen valmistumistavoite on vuonna 2021. Vuonna 2020 aloitettavaksi on määritetty Sirkkalan koulun Kärnhuset-rakennuksen korvaavan tilan uudisrakentaminen ja muiden olevien rakennusten tekninen korjaus. Hankkeen valmistumis­vuositavoite on vuonna 2023.

Vuoden 2019 talousarviossa ovat mukana myös Pansion koulun ja Juhana Herttuan koulutalon peruskorjaushankkeet. Näiden hankkeiden osalta selvitetään myös uudisrakennuksina toteutettavien, korvaavien monitoimitalohankkeiden toteuttamisen tarkoituksenmukaisuutta sekä taloudellisuutta. Tarveselvitykset Pansion ja nk. Linnakaupungin monitoimitalojen toteuttamisesta tuodaan päätöksentekoon kesän 2019 aikana, ja tällöin voidaan määrittää kummalla vaihtoehdolla (peruskorjaus vai uudisrakentaminen) hankkeet etenevät hankesuunnitteluun.

Vuosien 2020 - 2023 talousarvioon esitetään toimitilainvestointeihin muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna nimikkeen ”Pienet hankkeet <1 M€” osalta. Pienten, alle miljoonan euron kunnossapitohankkeiden toteuttamiseen on aiempina vuosina varattu vuosittain 8 miljoonaa euroa. Tilapalvelukeskus on käynnistänyt vuonna 2019 Turun kaupungin palvelutilojen kuntokartoitushankkeen, jonka seurauksena on odotettavissa lisätarpeita tilojen kunnossapitoon. Tästä syystä vuosien 2020 - 2023 talousarvioon esitetään nimikkeelle ”Pienet hankkeet <1 M€” varattavan 9 miljoonaa euroa.

Konserniyhtiöiden toteuttamista hankkeista käynnissä on vuoden 2019 hyväksytyn talousarvion mukaisesti Sofiankadun päiväkodin uudisrakennushanke, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2021.

Vuosittain on toteutettu nk. oman taseen tilainvestointeja noin 25-30 M€:n arvosta. Lisäksi aiempina vuosina on toteutettu tila­hankkeita konserniyhtiöiden toteuttamina tai vuokrahankkeina keskimäärin 42 M€ vuosittain. Näin ollen kaupungin palvelutoimintojen toimitiloihin on panostettu yhteensä vuosittain noin 67-72 M€. Konserniyhtiöiden toteuttamista hankkeista kaikki muut paitsi edellä mainittu Sofiankadun päiväkodin toteutus valmistuu vuoden 2019 aikana. Näin ollen vuosien 2020 - 2023 tilainvestointiehdotukseen esitetään priorisoitavaksi hankkeita siten, että tilainvestointitaso säilyy edelleen noin 70 miljoonassa eurossa. Hankkeiden toteutus-/hallintamuotoon otetaan kantaa niistä tehtävän erillisen päätöksenteon yhteydessä.

Vuosille 2020 - 2023 laadittavaan tilainvestointiohjelmaan voidaan ottaa mukaan Turun kaupungin tilahankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeen (kv 26.2.2018 § 37) mukaisesti sellaiset hankkeet, joista on hyväksytty tarveselvitys tai hankesuunnitelma. Investointilistalle esitettävistä hankkeista on käynnissä tai valmistunut tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeen edellyttämät selvitykset.

Tilainvestointiehdotukseen vuosille 2020 - 2023 esitetään nostettavaksi uusia kohteita seuraavasti (liite 2):

-

energiatehokkuusinvestoinneille esitetään varattavaksi vuosittain 1 M€, jotta Turun kaupungin toimitiloissa kyetään vastaamaan kaupungin hiilineutraaliuden tavoittelussa,

-

Pääskyvuoren koulun yhden rakennuksen korvaaminen uudisrakennuksella ja jäljelle jäävien rakennusten peruskorjaus. Valmistumistavoitteena on vuosi 2022 tilojen heikon teknisen kunnon vuoksi,

-

Skanssin monitoimitalon toteuttaminen uudisrakennuksena. Hankkeen valmistumisvuositavoitteena on vuosi 2023. Hanke korvaa Vasaramäen koulun teknisesti heikkokuntoisen Syreenikujan yksikön tilat ja vastaa Skanssin alueen palvelukysynnän kasvuun,

-

Mars-korttelin päiväkodin toteuttaminen laajentamalla ja peruskorjaamalla olevat tilat. Valmistumisvuositavoitteena on 2022 keskusta-alueen varhaiskasvatuspalvelujen kovan kysynnän vuoksi. Lisäksi Kaskenkadun päiväkodin ympärivuorokautisen hoidon tilojen peruskorjaus esitetään aloitettavaksi taloussuunnittelukaudella, ja Mars-kortteliin suunnitellut tilat toimisivat Kaskenkadun päiväkodin väistötiloina niiden peruskorjauksen aikana,

-

Lausteen koulun peruskorjaaminen tai korvaavien tilojen uudisrakentaminen, valmistumisvuositavoitteena 2022. Lausteen koulun nykyiset tilat poistuvat sisäilmalöydösten seurauksena käytöstä syksyllä 2019. Korvaavien parakkitilojen vuokrasopimus on määritetty kolmeksi vuodeksi, jonka jälkeen se jatkuu toistaiseksi voimassa olevana,

-

Suikkilan koulun ja Talinkorventien päiväkodin tilojen osittainen korvaaminen uudisrakentamalla sekä jäävien tilojen peruskorjaus. Valmistumistavoitteena on vuosi 2023 tilojen heikon teknisen kunnon vuoksi,

-

Kaskenkadun päiväkodin peruskorjaus ja laajennus, jonka valmistumisvuositavoitteena on 2025 tilojen heikon teknisen kunnon ja toiminnallisten puutteiden vuoksi.

Esitettävät hankkeet muodostavat vuositasolla 32,4-102,3 M€:n investointitasot, keskimäärin taloussuunnittelukaudella toteutuisi hankkeita vuosittain 70,9 M€:n arvosta. Tämä taso on samassa suuruusluokassa aiempien vuosien tilainvestointien toteutustasojen kanssa.

Lisäksi valmistelussa on ammatti-instituutin kampushanke, jonka toteutuksen aloittaminen taloussuunnittelukaudella nostaisi vuosittaisia tilainvestointitasoja vuosina 2022 ja 2023 noin 35 M€:lla/vuosi. Turun ammatti-instituutin käytössä olevien ja sen käyttöön otettavien tilojen osalta Ruiskatu 8:ssa toteutetaan vuosien 2019 ja 2020 aikana korjaustyöt, joiden kautta ko. tilojen elinkaarta jatketaan noin kymmenellä vuodella. Ammatti-instituutin kampushankkeen toteutusvuosissa on siis tarvittaessa joustovaraa.

Vuoden 2020 tilahankkeista esitetään sidottavaksi tiettyjä hankkeita jo kesäkuussa 2019, jotta ko. hankkeiden toteutussuunnittelu ja tutkimukset kyetään käynnistämään jo kuluvan talousarviovuoden aikana. Näin ollen rakentamisen kilpailutukset voidaan käynnistää tarvittaessa heti seuraavan vuoden alussa.

Kesäkuussa sidottaviksi tilahankkeiksi tullaan esittämään:

-

vuoden 2019 talousarviossa hyväksytyistä hankkeista vuonna 2020 aloitettavaksi on määritetty Sirkkalan koulun Kärnhuset -rakennuksen korvaavan tilan uudisrakentamista ja muiden olevien rakennusten teknistä korjausta. Vuodelle 2019 esitetään sidottavaksi 200 000 € suunnittelurahaa hankkeelle,

-

alle 1 M€:n tilainvestointilistan vuoden 2020 hankkeiden suunnittelua varten esitetään sidottavaksi 500 000 €, ja

-

vuoden 2020 tilainvestointiehdotuksessa mukana olevan Pääskyvuoren koulun peruskorjaus ja uudisrakentamishankkeen osalta esitetään sidottavaksi 200 000 € suunnittelurahaa vuodelle 2019. Hanke ei ole mukana hyväksytyssä 2019 talousarviossa, mutta rakennusten tekninen kunto edellyttää joka tapauksessa toimenpiteitä lähivuosina. Hankkeeseen sisältyy mm. yhden rakennuksen purku, joka on tehtävä koulun kesäloman aikana. Hankkeen suunnittelun aloittaminen riittävän ajoissa vähentäisi merkittävästi hankkeeseen liittyviä aikatauluriskejä.