1.

Opetushallitus on myöntänyt 12.4.2019 yleissivistävään koulutukseen, varhaiskasvatukseen ja vapaaseen sivistystyöhön yhteensä yli 65 miljoonaa euroa kehittämisrahaa. Valtionavustuksia haettiin nyt ensimmäistä kertaa yhteisellä, samaan aikaan tapahtuvalla haulla. Lisäksi jaettiin 10 miljoonaa euroa valtion­avustusta opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstö­koulutukseen.

Varhaiskasvatuksen järjestäjät saivat rahoitusta 10 miljoonaa euroa positiiviseen diskriminaatioon ja kansainvälistymisen edistämiseen. Esi- ja perusopetuksen järjestäjille myönnettiin kaikkiaan 44,2 miljoonaa euroa kaksikieliseen opetukseen, kielten tutoropettaja­toimintaan, koulujen kerhotoimintaan, koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen, tutoropettajatoiminnan alueellisten verkostojen vakiinnuttamiseen sekä kansainvälistymisen edistämiseen. Merkittävin osuus rahoituksesta (32,2 miljoonaa euroa) kohdistettiin koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen.

Lukiokoulutuksen järjestäjille myönnettiin 7,5 miljoonaa euroa lukiolain toimeenpanoon ja lukiokoulutuksen laadun kehittämiseen, pilottihankkeisiin lukio-opiskelijoiden oppimateriaalikustannusten alentamiseksi sekä kansainvälistymisen edistämiseen. Vapaan sivistystyön ylläpitäjille myönnettiin kaikkiaan noin 4 miljoonaa euroa laatu- ja kehittämisavustuksia, nuorisotakuun opintoseteliavustuksia sekä avustuksia opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen.

Innovatiivisia oppimisympäristöjä koskevat valtionavustuspäätökset (4,4 miljoonaa euroa) tehdään hallintomenettelyllisistä syistä myöhemmin huhtikuussa.

Koulutuksen järjestäjiltä tuli kaikkiaan 1415 hakemusta ja niissä haettavan rahoituksen yhteissumma oli 140,3 miljoonaa euroa.

Henkilöstökoulutukseen myönnettiin 10 miljoonaa euroa.

Opetushallitus on jakanut vuosittaiset valtionavustukset myös opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutukseen. Rahoitusta myönnettiin seuraaviin teemoihin: toimintakulttuurin kehittäminen, pedagoginen osaaminen, aineenhallinta ja ammatillinen osaaminen, hyvinvointi ja oppimisen tuki, kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus ja digitalisaatio sekä tieto- ja viestintä­teknologinen osaaminen. Lisäksi rahoitusta myönnettiin turvallisuusosaamisen koulutusohjelmiin sekä opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutukseen aluehallintovirastolle. Henkilöstökoulutukseen myönnettiin valtionavustusta yhteensä noin 10 miljoonaa euroa.

Kehittämisrahoituksen yhteen kokoamisen lähtökohtana koulutuksen järjestäjien tarpeet

Valtionavustusten vaikuttavuuden parantamiseksi eri haut koottiin yhteen. Useat, eri aikaan toteutetut hankehaut ovat rasittaneet aiemmin koulun arkea pitkin lukuvuotta. Samaan aikaan toteutettu haku mahdollisti myös paikallisen harkinnan siitä, mihin kokonaisuuksiin kukin koulutuksen järjestäjä haluaa kehittämistyössään keskittyä.

Yhteinen haku on ensimmäinen askel aiemmin liian sirpaleiseksi todetun valtionavusteisen kehittämistoiminnan kehittämisessä. Jatkossa kansallista kehittämisrahoitusta on tarkoitus kehittää siten, että erilliset hakukokonaisuudet poistuvat ja koulutuksen järjestäjien on mahdollista hyödyntää laajemmin omaa paikallista koulutuksen kehittämissuunnitelmaansa.

Paikallisen ja kansallisen tason kehittämisen painopisteet tullaan jatkossa suuntamaan paremmin tukemaan toisiaan. Tavoitteena on myös painopisteen siirtäminen valtionavustuksilla syntyviin vaikutuksiin ja niiden laajempaan hyödyntämiseen sekä hallinnollisen prosessin keventäminen.

Turun kaupungin saamat rahoitukset:

- positiivinen diskriminaatio varhaiskasvatuksessa 554.600 euroa

- kaksikielinen opetus, vaka 12.000 euroa

- kielitutor kouluissa 25.000 euroa

- koulujen kerhotoiminta 130.000 euroa

- koulutuksellinen tasa-arvo esi- ja perusopetuksessa 717.000 euroa

- yhteensä rahoitusta on saatu 1.441.600 euroa

2.

Kaupunginhallitus päätti 8.4.2019 § 155, ettei se ota käsittelyynsä kasvatus- ja opetuslautakunnan 3.4.2019 pöytäkirjaa.