1.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 8.2.2019: Mahdollisuus karsivan pääsy- tai soveltuvuuskokeen käyttämiseen ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnoissa palautetaan. Jatkossa opiskelija voidaan jättää valitsematta, jos hän on selkeästi soveltumaton toimimaan sosiaali- ja terveysalalla. Koulutuksen järjestäjät voivat hyödyntää mahdollisuutta jo kevään 2019 yhteishaussa.

Muutos palauttaa oppilaitosten mahdollisuudet pääsy- ja soveltuvuuskokeiden käyttöön sellaisiksi kuin ne olivat ennen kuin soveltuvuuskokeiden täysimääräinen hyödyntäminen opiskelijavalinnassa estettiin edellisellä hallituskaudella.

Opetus- ja kulttuuriministeriö muuttaa ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita koskevaa asetusta 1.8.2019 lukien alkavissa koulutuksissa siten, että tietyillä aloilla koulutuksen järjestäjän järjestämä pääsy- tai soveltuvuuskoe voi olla karsiva. Asetusmuutos mahdollistaa sen, että mikäli hakija saa koulutuksen järjestäjän järjestämässä pääsy- tai soveltuvuuskokeessa nolla pistettä, koulutuksen järjestäjä voi jättää hänet valitsematta koulutukseen.

Asetusmuutos koskee kaikkia tutkintoja, joihin liittyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia (ns. lainsäädännön SORA-tutkinnot). Tällaisia tutkintoja ovat sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, hammastekniikan perustutkinto, lääkealan perustutkinto, välinehuoltoalan perustutkinto, kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, lentokoneasennuksen perustutkinto, merenkulkualan perustutkinto ja turvallisuusalan perustutkinto.

Asetusmuutoksen myötä opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää yhtenäisen valtakunnallisen soveltuvuuskokeen valmistelun sote-alalle. Yhtenäinen koe on edellytys soveltuvuuden mahdollisimman vaikuttavalle ja yhtenäiselle arvioinnille.

Valtakunnallisesti yhtenäinen koe vaaditaan myös, jotta kokeet voidaan muuttaa vastaisuudessa pakollisiksi. Pakolliset pääsy- ja soveltuvuuskokeet vaativat myös lakimuutoksen. Valmistelu pakollisten pääsy- tai soveltuvuuskokeiden käyttöönottamisesta sosiaali- ja terveysalan ammatillisessa koulutuksessa käynnistetään valtakunnallisen kokeen laatimisen rinnalla. Valmistelu toteutetaan osana opetus- ja kulttuuriministeriössä käynnissä olevaa hanketta, jossa on selvitetty ns. SORA-tutkintoihin ja opintoihin soveltuvuuteen liittyviä kysymyksiä. Asia koskee myös Turun ammatti-instituutissa järjestettävää koulutusta.

2.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 13.2.2019: Vuonna 2019 voimaan tuleva uusi lukiolaki velvoittaa lukiot yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa. Korkeakoulujen tulossopimuksissa on sovittu, että korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on pohtinut, miten yhteistyötä voidaan kehittää.

Suurinta osaa lukiolaisista palvelisi lyhyisiin vierailuihin tai muihin kevyisiin menettelyihin perustuva, lukiolaisten korkeakoulutusta koskevaa kiinnostusta herättelevä yhteistyö. Myös varsinaisten korkeakoulujen orientoivien opintojen tai jopa laajempien opintokokonaisuuksien suorittaminen voi joissain tapauksissa olla soveltuva yhteistyön muoto.

Työryhmä pitää tärkeänä, että lukiokoulutuksen järjestäjät mahdollistavat lukiolaisille lukioaikaisen korkeakouluopintojen suorittamisen. Ehdotus on, että tulevaisuudessa noin puolet lukiolaisista suorittaisi korkeakouluun orientoivia opintoja kahden opintopisteen verran lukio-opintojen aikana.

Yhtenä konkreettisena yhteistyön muotona voivat olla messuille ja tapahtumiin osallistumiset, verkkotapahtumat sekä projekteihin osallistumiset korkeakouluopiskelijoiden kanssa vierailijaluennot. Korkeakouluopiskelijat voisivat vierailla lukioissa kertomassa opinnoista ja opiskelusta. Myös korkeakouluopettajat voisivat vierailla lukion opintojaksoilla.

Koulutuksen alueellisen tasa-arvon toteutumisen kannalta työryhmä näkee tärkeänä, että iso osa korkeakoulutukseen tutustumisesta tapahtuisi verkossa toteutettavina käytäntöinä.

Lukiolain mukainen lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyö tarjoaa lukiolaiselle aitoja mahdollisuuksia tutustua monipuolisesti sekä opiskeluun että työskentelyyn ja toimintatapoihin ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Samalla lukiolainen tutustuu eri alojen opintojen vaatimuksiin ja korkeakoulutusta seuraavan työelämän mahdollisuuksiin ja saa tukea itselleen soveltuvan alan valinnassa.

Selvitystyö asetettiin, koska haasteena on ylioppilaiden hidas siirtyminen korkeakoulutukseen, mikä johtaa edelleen myöhäiseen siirtymään korkeakoulusta työelämään. Lukiolaisten jatkokoulutuspreferenssit ja toisaalta tarjolla oleva yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen eri alojen koulutustarjonta eivät täysin kohtaa. Koulutusvalinnat ovat edelleen sukupuolittuneita ja koulutustausta periytyy.

Turun kaupunki solmi Turun yliopiston kanssa v. 2017 yhteistyösopimuksen, jossa määriteltiin yhteistyön yleiset linjat. Yhteistyö on laajentunut seutukunnalliseksi. Syksyllä 2018 yhteistyön tuloksena yliopisto valmisteli lähes kaikkia tiedekuntia käsittävän yhteisen kurssitarjottimen lukiolaisia varten. Toimintaa seuraa ja kehittää seutukunnallinen työryhmä. Tämän lisäksi Turun kaupungin lukioilla ja lukioiden yksittäisillä opettajilla on lukuisia ainekohtaisia hankkeita yliopiston kanssa. Vuonna 2018 aloitettu STEAM-hanke koordinoi yhteistyötä laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Esimerkkinä yhteistyöstä on huhtikuussa 2019 toista kertaa järjestettävä SciCruise-tapahtuma. Siihen osallistuvat kaikki kouluasteet ja myös satoja osallistujia Tukholmasta ja Upsalasta. Tämän ohella jatkuu pitkäaikainen yhteistyö Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Tästä hyvänä esimerkkinä on ”Älykkäät oppimisympäristöt” -hanke. Sen tuotoksia esitellään Hongkongin tiedetapahtumassa keväällä 2019.

3.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 17.2.2019: Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on huolissaan nuorten kielten opiskelun yksipuolistumisesta ja vähentymisestä. Vapaaehtoisia A2-kieliä opiskelevien määrä on vähentynyt noin kolmanneksella kahdessakymmenessä vuodessa.

Tänä syksynä koulupolkunsa aloittavat ekaluokkalaiset ovat ensimmäinen ikäluokka, joka pääsee opiskelemaan koko maassa ensimmäistä vierasta kieltä jo ensimmäiseltä luokalta alkaen. Nyt käynnistyvä työryhmä tähtää jo seuraavaan vaiheeseen, joka toisi kielikylpyä päiväkoteihin ja monipuolistaisi kielivalikoimaa.

Valtioneuvosto päätti viime syksynä kielten opetuksen aikaistamisesta ja perusopetuksen tuntimäärän kasvattamisesta kahdella vuosiviikkotunnilla. Päätöksen myötä kielten opetus aikaistuu alkamaan koko maassa jo ensimmäisellä luokalla, viimeistään ensimmäisen luokan keväällä. Muutos koskee tulevana syksynä koulunsa aloittavia ekaluokkalaisia. Turussa vieraan kielen opetus 1.-luokkalaisille alkaa 1.8.2019 lukien.

Opetusministerin mukaan historiallisen päätöksen taustalla oli tutkimustieto lasten luontaisista herkkyyskausista uuden oppimiselle sekä huoli vähentyvästä kielten osaamisesta. Ministeri asettaa työryhmän valmistelemaan selvityshenkilö, professori Riitta Pyykön ehdotusten pohjalta seuraavaa vaihetta, joka toisi kielikylpyjä päiväkoteihin ja aikaistaisi myös toisen vieraan kielen (A2-kieli) opiskelua.

Opetushallituksen mukaan kiinnostus kielten opiskeluun oli huipussaan 1990-luvun puolivälissä, jolloin vapaaehtoisia kieliä opiskeltiin eniten. Vuonna 1997 A2-kieltä opiskeli 41 % 5.-luokkalaisista. Sitten opiskelijoiden määrät alkoivat laskea ja olivat alimmillaan vuonna 2009, jolloin A2-kieltä opiskeli vain 24 % ikäryhmästä. Lasku koski erityisesti suomenkielisiä kouluja. Vuodesta 2010 vapaaehtoisia kieliä on valittu hieman enemmän, ja vuonna 2017 niitä opiskeli 5.-luokkalaisista 27 %.

Asetettavan työryhmän tehtävänä on selvittää professori Riitta Pyykön Monikielisyys vahvuudeksi -selvityksen (2017) pohjalta toteuttamisvaihtoehtoja seuraavien neljän asiakokonaisuuden osalta:

a.

Kielenopetuksen ja kielenopetusta tukevien elementtien vahvistaminen varhaiskasvatuksessa.

b.

A2-kielen opetuksen varhentaminen alkamaan kolmannelta vuosiluokalta alkaen sekä A2-kielen tarjonnan ja saavutettavuuden vahvistaminen kunnissa.

c.

A1-kielen tarjonnan laajentaminen ja monipuolistaminen kunnissa siten, että mahdollisimman moni oppilas opiskelisi A1-kielenä myös muuta vierasta kieltä kuin englantia.

d.

Oman äidinkielen aseman vahvistaminen perusopetuksessa erityisesti erillisen oppimäärän toteutuksen sekä oman äidinkielen opettajien kelpoisuuden vahvistamista koskevien toimenpiteiden kautta.

4.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1.3.2019: Maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu laajenee elokuussa. Lähes 18 600 viisivuotiasta 27 kunnasta pääsee elokuussa jatkuvan maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun piiriin. Määrä vastaa 31 prosenttia kaikista viisivuotiaista. Vuonna 2018 alkanut kokeilu jatkuu heinäkuun 2020 loppuun.

Kokeilun toiselle kierrokselle osallistuvat kunnat ovat Espoo, Halsua, Harjavalta, Helsinki, Hämeenkyrö, Joutsa, Järvenpää, Kempele, Kirkkonummi, Kitee, Kotka, Lahti, Laitila, Leppävirta, Loviisa, Miehikkälä ja Virolahti, Mäntyharju, Oulu, Pirkkala, Rusko, Salo, Somero, Sonkajärvi, Tammela, Toivakka, ja Turku. Kaikki kokeiluun määräajassa hakeneet kunnat hyväksyttiin kokeiluun mukaan.

Viisivuotiaiden maksuttoman 20 viikkotunnin varhaiskasvatuksen kokeilu alkoi elokuussa 2018 yhteensä 19 kunnassa. Kokeilun piirissä on nyt ollut noin 12 400 viisivuotiaista lasta. Näistä kunnista 15 jatkaa kokeilua myös seuraavalla kaudella.

Kokeilun toisella kierroksella valtion kunnille suuntaama rahoitusosuus kaksinkertaistuu ja menetetyistä asiakasmaksutuloista korvataan kunnille 40 prosenttia. Maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilussa kunnat saavat valtiolta avustusta, jolla kompensoidaan asiakasmaksutulojen vähenemistä.

5.

Kaupunginhallitus päätti 4.3.2019, ettei se ota käsittelyynsä kasvatus- ja opetuslautakunnan 13.2.2019 pöytäkirjaa eikä myöskään ruotsinkielisen jaoston ja suomenkielisen varhaiskasvatus- ja perusopetusjaoston 12.2.2019 pöytäkirjoja.