Palvelualuejohtaja Tommi Tuominen 4.2.2019:
Budjetin valmistelun yhteydessä on kasvatus- ja opetuslautakunnan toimintasuunnitelmaan tehty seuraava kirjaus:
”Tasa-arvorahan jakoperusteita tarkastellaan ja selvitetään positiivisen diskriminaatioon tarkoitetun tuen vaikuttavuutta sekä mahdollisuutta kohdistaa raha entistä vaikuttavammin haasteellisimmassa asemassa oleviin kouluihin.”
Positiivinen erityiskohtelu
1.
| Positiivinen syrjintä, diskriminaatio tai erityiskohtelu on toimintatapa, jossa henkilöä tai ryhmää tuetaan erityistoimin, jos hän on ilman niitä vaarassa jäädä eriarvoiseen asemaan. |
2.
| Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan yksi perusperiaatteita on, että heikompiosaisia tuetaan ja syrjäytymistä ja eriarvoisuutta ehkäistään. Tässä ajattelussa on tunnustettu se tosiasia, että kaikilla ei ole yhtäläisiä lähtökohtia pärjäämiseen. |
3.
| Koulutuksellinen eriytyminen saattaa alkaa varhaisessa vaiheessa. Jo perusasteella on havaittavissa yhteys oppilaan taustan ja oppimistulosten välillä. |
4.
| Tarkoituksena on ennaltaehkäistä ongelmien kasautumista, lisätä koulutuksellista tasa-arvoa ja sosiaalista tasapainoa eri alueiden kesken. |
Turun kaupungin omarahoitteinen erityiskohtelu
Koulujen toiminnan resursoinnissa otetaan huomioon tukea tarvitsevat oppilaat seuraavasti:
-
| vuosiluokkien 1 - 6 tavallisessa luokassa opiskeleva oppilas tuo laskennallisesti koululle 1,01 vuosiviikkotuntia (vvh) |
-
| vuosiluokkien 7 - 9 tavallisessa luokassa opiskeleva oppilas tuo laskennallisesti koululle 1,50 vvh |
- | vieraskielinen oppilas tuo lisäksi 0,15 vvh |
- | integroitu erityisen tuen oppilas tuo lisäksi 1,2 vvh |
- | tehostetun tuen oppilas tuo lisäksi 0,27 vvh |
Lukuvuosi 2018 - 2019
Turun oman positiivisen diskriminaatiomalli haastaville alueille tuoma euromäärä on 2 011 536 €.
Miten positiivinen diskriminaatio käytännössä vaikuttaa?
Kouluissa (Vasaramäki, Vähä-Heikkilä ja Wäinö Aaltonen), joissa vieraskielisten oppilaiden määrä on varsin vähäinen ja selvästi alle 10 % kokonaisoppilasmäärästä ja joissa ei ole kovinkaan monta erityisen tuen oppilasta, jää positiivisen diskriminaation merkitys melko pieneksi ja lisää koulun rahoitusta 3-4 %.
Haastavilla alueilla toimivissa kouluissa, joissa maahanmuuttajien osuus väestöstä on kolmasosa tai sitä merkittävästi korkeampi ja joissa on muutenkin enemmän erityisen tuen oppilaita, lisäresurssin määrä on merkittävä + 13-19 %.
Esimerkinomaisesti voidaan ajatella keskisuuressa, opetushenkilöstöltään 20 työntekijän kokoisessa koulussa positiivisen diskriminaation vaikutuksen olevan parhaimmillaan neljä opettajaa enemmän kuin sellaisessa koulussa, joka ei tukea saa.
Positiivisen diskriminaation vaikutusesimerkki vl 1 – 6
Positiivisen diskriminaation vaikutusesimerkki vl 7 - 9
Muuta resursoinnista
-
| Positiivista erityiskohtelua on myös koulunkäynninohjaajien työpanoksen osoittaminen niihin kouluihin, joissa on tuen tarpeita. | |
-
| Koulut saavat erillistä lisäresurssia myös esimerkiksi maahanmuuttajien ja katsomusaineiden opetuksen järjestämiseen. | |
-
| Alueelliset pienluokat (erityisluokat) resursoidaan erikseen niin, että oppilaiden tunnit otetaan täysimääräisinä huomioon. Ne sijaitsevat kouluilla, joissa on paljon erityisen tuen tarvetta, mutta oppilaat tulevat koko yhteistyöalueelta. | |
Valtionavustuksen avulla edistetään tasa-arvoa ja erityisopetuksen laatua tukemalla opetuksen järjestäjien mahdollisuuksia palkata ensisijaisesti opettajia sekä myös koulunkäyntiavustajia. Valtionavustuksella tuetaan haasteellisilla toiminta-alueilla toimivien koulujen toimintaedellytyksiä. Avustusta myönnetään niiden yleisopetuksen opetusryhmien pienentämiseksi, joissa tehostetun tuen tai erityisen tuen piirissä olevan oppilaan/oppilaiden opetus järjestetään osittain tai kokonaan tai joissa on erikoissairaanhoidon piirissä olevia oppilaita.
Avustus myönnetään opetuksen järjestäjälle koulukohtaisesti, koulukohtaisten indikaattorien perusteella, käytettäväksi kouluihin ja koulujen toiminta-alueilla toimiviin päiväkotien esiopetusryhmiin. Opetuksen järjestäjä tekee päiväkotien ja koulujen esiopetusryhmiä koskevan kohdennuksen koulukohtaisten avustusten kokonaismäärästä. Haku koskee esi- ja perusopetusta.
Turun sivistystoimiala on anonut valtion erityisavustusta Opetushallitukselta esi- ja perusopetuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin, erityisopetuksen laadun kehittämiseen, siihen liittyvään koulunkäynnin ohjaajien palkkaamiseen ja opetusryhmien joustavaan muodostamiseen sekä alueellisen eriarvoistumisen torjuntaan vuosille 2018 - 2019. Valtionavustuksella tuetaan haasteellisilla toiminta-alueilla toimivien koulujen toimintaedellytyksiä.
Avustus on myönnetty opetuksen järjestäjälle koulukohtaisten indikaattoreiden perusteella. Opetushallitus on käyttänyt jakoperusteissa Tilastokeskukselta saamiaan tilastotietoja postinumeroalueittain. Erityisavustus voidaan kohdentaa kouluille, joiden toiminta-alueella ylittyy vähintään yksi kolmen indikaattorin kansallisesta keskiarvosta. Lisäksi koulukohtaisen tuen suuruuteen on vaikuttanut koulujen vuosiluokkien 1 - 9 oppilasmäärä (vuosittaisen tilastointipäivän 20.9. mukainen oppilasmäärä) sekä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä.
Indikaattorit:
1.
| vain perusasteen suorittaneiden osuus 30-54 -vuotiaiden ikäluokasta (keskimääräistä alhaisempi koulutustaso) |
2. | alueen työttömyysaste |
3. | alueen vieraskielisten osuus |
Avustusta on käytetty esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin muutoksen, inkluusion, oppimisen ja hyvinvoinnin, yhdenvertaisuuden, vuorovaikutuksen ja lähikouluperiaatteen vahvistamiseen sekä oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömän ja riittävän varhaisen tuen järjestämiseen. Avustuksella tuetaan pysyvien toimintamallien, rakenteiden ja käytänteiden kehittämistä tukemalla opetuksen järjestäjän mahdollisuuksia palkata ensisijaisesti opettajia sellaisiin esi- ja perusopetuksen opetusryhmiin, joissa tehostetun tai erityisen tuen piirissä olevan oppilaan/oppilaiden opetus järjestetään osittain tai kokonaan yleisopetuksessa tai joissa on erikoissairaanhoidon piirissä olevia oppilaita. Avustuksella voidaan myös palkata koulunkäynninohjaajia näihin ryhmiin.
Turulle on myönnetty lukuvuodeksi 2018 - 2019 tasa-arvorahoitusta 876 600 €. Kun saatuun rahoitukseen on lisätty kaupungin omavastuuosuus 20 %, on kokonaisrahoitus 1 095 751 € (= 100 %). Turun sivistystoimialalla rahoitus on jaettu suomenkieliselle perusopetukselle 76 %, ruotsinkieliselle 10 % ja esiopetukselle 14 %. Tämän perusteella suomenkielisille peruskouluille on jaettu 832 770 €.
Tasa-arvorahoituksen avulla Turun sivistystoimiala on tukenut erityisesti niiden alueiden kouluja, joissa on paljon heikommassa tai epäedullisemmassa asemassa olevia ihmisryhmiä. Avustuksen tavoitteena on ollut yhdenvertaisuuden edistäminen myös silloin, kun tavanomaiset toimenpiteet eivät ole riittäneet. Kohdentamalla tasa-arvoavustusta alueittain on positiivinen erityiskohtelu ennaltaehkäissyt ongelmien kasautumista, lisännyt koulutuksellista tasa-arvoa sekä sosiaalista tasapainoa.
Tasa-arvoavustuksen jako suomenkielisessä perusopetuksessa 2018 - 2019
Kommentteja
Tasa-arvorahan jakotapa on valmisteltu yhdessä rehtorikunnan kanssa. Rehtoreilta on myös pyydetty palaute tasa-arvoavustuksen jakoprosessiin liittyen. Rehtorit kokivat tasa-arvoavustuksen tärkeäksi lisäksi avustusta saavien koulujen kokonaisbudjettia, vaikka sen osuus on viime vuosina pienentynyt huomattavasti.
Rehtoreiden alueellisissa palavereissa on tasa-arvoavustusta kommentoitu mm. seuraavasti:
”Turun kaupunki on toiminut vaativissa olosuhteissa oikeudenmukaisella ja parhaalla mahdollisella tavalla, vaikka tasa-arvoavustus valtiolta on edelleen aivan liian vähäinen vastaamaan valtakunnan koulujen todellista, suurta ja kipeää tarvetta.
Tasa-arvoavustuksen kohdentaminen alueille, joilla on paljon heikommassa tai epäedullisemmassa asemassa olevia ihmisryhmiä on perusteltua. Alueiden positiivinen erityiskohtelu on tasa-arvoavustuksen kohdentamisessa perusteltua ja tällä tavoin avustuksen avulla voidaan tukea koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista. Erityistä huomiota avustuksen jaossa kiinnitetään alueisiin, joissa indikaattoreiden suhteellinen osuus Turun kaupungin sisällä on erityisen suuri.”
Eläkkeelle jäänyt rehtori totesi viime kesänä henkilökuntamediassa seuraavaa:
”Millaisena näet perusopetuksen tulevaisuuden ja nykyhetken?
Pidän tämän hetken perusopetusta ja sen tulevaisuudennäkymiä lähtökohtaisesti valoisina. Tuntuu välillä kummalliselta ne kaikki asiat, joita nyt päivitellään. Kun aloitin lähes 40 vuotta sitten, moni asia oli paljon huonommin. Luokat ja ryhmät olivat silloin isompia ja myös heterogeenisiä.
Viime vuosina on Turussa todella paljon satsattu positiiviseen diskriminaatioon ja tukitoimia on saatu esim. valtion hankkeista paljon lisää, erityisesti niihin kouluihin, joissa erilaista tarvetta on. Tasa-arvoavustus on ollut yksi huomattava tuki Turun perusopetukseen.
Erityisen tuen järjestelyissä on Turussa pysytty maltillisella linjalla, mikä on hyvä asia. Pidän myös kolmiportaisen tuen järjestelyjä hyvänä uudistuksena, vaikkakin kirjaamiset teettävät paljon työtä. Olen sitä mieltä, että aiemmin oppilaan tuen tarpeita ei ennen näin hyvin saatu näkyviin ja etenkään siirtymään opiskelun edetessä.”
Liite 1 Positiivinen diskriminaatio -rahoituksen vaikuttavuuden arviointia koskeva kysely kouluille
Toimialajohtaja Timo Jalonen:
Ehdotus Kasvatus- ja opetuslautakunta merkitsee selvityksen tiedoksi.