1.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 31.1.2019: Liikkuva koulu -ohjelma laajeni vuosina 2015–2018 valtakunnalliseksi. Onnistuneen kärkihankkeen taustalla ovat olleet koulujen itsenäisyys toimenpiteiden valinnassa, rakenteisiin vaikuttaminen, verkostotyö sekä seurannan ja tutkimuksen kytkeminen ohjelman toteutukseen.

Liikkuva koulu -ohjelman toteutuksessa keskeistä on ollut koulujen itsenäinen toiminta ja vahvat paikalliset, alueelliset ja valtakunnalliset verkostot koulujen toiminnan tukena. Ohjelma on antanut kouluille tavoitesuunnan, mutta jokainen koulu on itsenäinen ja toteuttaa Liikkuva koulu -toimintaa omalla tavallaan.

Pysyviä muutoksia on tavoiteltu vaikuttamalla koulumaailman rakenteisiin: Liikkuva koulu -ajatusmaailma on mukana perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ja Liikkuva koulu -sisältöjä on otettu mukaan opettajankoulutukseen. Sisällöt näkyvät laajasti kuntien opetussuunnitelmissa. Liikkuva koulu -toiminnan organisointi on tuottanut uusia yhteistyörakenteita kouluihin, kuntiin ja valtakunnallisesti.

Kärkihankkeen tavoitteeksi asetettiin ohjelman laajeneminen valtakunnalliseksi koskemaan kaikkia peruskouluikäisiä lapsia ja nuoria. Vuoden 2018 lopussa ohjelmassa oli mukana 93 % Suomen kunnista ja 90 % kouluista. Peruskoululaisista 92 % käy koulua Liikkuvassa koulussa.

Kärkihankkeen toiseksi tavoitteeksi kirjattiin ”liikutaan tunti päivässä”. Liikkuva koulu -ohjelmassa päivittäisen liikkumisen määrää pyritään lisäämään muuttamalla koulujen toimintakulttuuria siten, että liikkuminen koulupäivän aikana olisi mahdollista, hyväksyttyä ja yleistä.

Koulujen omien arvioiden mukaan toimintakulttuurissa on tapahtunut positiivisia muutoksia. Esimerkiksi toiminnallisten menetelmien hyödyntäminen oppitunneilla ja pitkien istumisjaksojen katkaiseminen oppitunneilla ovat yleistyneet. Myönteistä kehitystä on tapahtunut myös liikkumisen määrässä: kyselytutkimusten mukaan yhä useampi kouluikäinen liikkuu tunnin päivässä. Vähän liikkuvien oppilaiden osuus on pienentynyt.

Liikkuva koulu -ohjelma jatkaa kuntien ja koulujen tukena kärkihankevaiheen jälkeen. Oppilaiden hyvinvoinnin edistämistyötä tuetaan yhdessä valtakunnallisen verkoston kanssa esimerkiksi koulutuksen, koordinaation, tutkimuksen ja viestinnän keinoin. Toiminta laajenee Ilo kasvaa liikkuen- ja Liikkuva opiskelu -ohjelmien kautta yhä vahvemmin myös varhaiskasvatukseen ja peruskoulun jälkeisiin opintoihin.

Valtion liikuntaneuvosto tekee Liikkuva koulu -ohjelman toteutuksesta kärkihankkeena erillisen arvioinnin, joka julkaistaan keväällä 2019.

Turussa toteutettiin hankekauden aikana maan suurin Liikkuvan koulun projekti. Turussa on asialla pitkä perinne, koska jo vuonna 2004 alkoi Koulut liikkeelle -hanke ja sitä seurasi Aktiivinen ja turvallinen koulupäivä -hanke. Lautakunnan puheenjohtajan rooli liikunnan tuomisesta kouluihin on aivan keskeinen, koska hän toimi Koulut liikkeelle -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana.

2.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 29.1.2019: Viisivuotiaiden maksuttoman 20 viikkotunnin varhaiskasvatuksen kokeilu jatkuu ja laajenee. Kokeilun toiselle kierrokselle mukaan haki yhteensä 26 kuntaa. Mukana on myös 14 jo ensimmäisellä kierroksella mukana ollutta kuntaa.

Kokeilun toiselle kierrokselle ovat hakeneet Espoo, Halsua, Harjavalta, Helsinki, Hämeenkyrö, Joutsa, Järvenpää, Kempele, Kirkkonummi, Kitee, Kotka, Lahti, Laitila, Leppävirta, Loviisa, Miehikkälä, Mäntyharju, Oulu, Rusko, Salo, Somero, Sonkajärvi, Tammela, Toivakka, Turku ja Pirkkala.

Kokeilun myötä kaikkiaan noin 18 600 viisivuotiasta lasta pääsee maksuttomuuden piiriin. Määrä vastaa 31 prosenttia kaikista viisivuotiaista. Kokeilun ensimmäisellä kierroksella mukana oli noin 12 400 5-vuotiasta.

Kokeilun toisella kierroksella valtion kunnille suuntaama rahoitusosuus kaksinkertaistuu. Maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilussa kunnat, jotka päättävät jättää maksut perimättä 5-vuotiaiden varhaiskasvatuksesta 20 tunnin osalta, saavat valtiolta avustusta. Avustuksella kompensoidaan asiakasmaksutulojen vähenemistä.

Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostaminen on tärkeää, sillä 5-vuotiaiden osallistuminen varhaiskasvatukseen on Suomessa vähäisempää kuin kaikissa muissa Pohjoismaissa. Tutkimusten mukaan laadukkaalla varhaiskasvatuksella on monia positiivisia vaikutuksia lapsen kasvulle, kehitykselle ja myöhemmälle oppimiselle, opetusministeri sanoo.

Kokeiluun mukaan tulevat kunnat pääsevät Opetushallituksen kanssa kehittämään viisivuotiaiden varhaiskasvatusta ja pilotoimaan uusia malleja esiopetuksen mahdolliseksi laajentamiseksi alkamaan jo 5-vuotiaana.

3.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 24.1.2019: Opetushallitus on myöntänyt valtion erityisavustuksia lukiokoulutuksen tutoropettajatoiminnan kehittämiseen ja käynnistämiseen alueellisena yhteistyönä. Pilotoinnissa on mukana lähes 190 lukiota eli noin puolet Suomen lukioista. Lisäksi avustusta myönnettiin tutortoimintaan ja osaamisen kehittämiseen perusopetuksessa. Koulujen tutortoiminta kattaa yli 90 prosenttia Suomen kunnista ja mukaan tulee nyt 12 uutta opetuksen järjestäjää.

Lukioiden tutoropettajatoimintaan jaettiin avustuksia yhteensä miljoona euroa 25 alueelliselle hankkeelle. Lukioille suunnatut tutoropettaja-avustukset jaettiin nyt ensimmäistä kertaa.

Perusopetuksen järjestäjille myönnettiin valtionavustusta noin 6,5 miljoonaa euroa kaikkiaan 263 hankkeelle. Jo aiemmin osana hallituksen Uusi peruskoulu -kärkihanketta on tuettu turtoropettajamallin levittämistä peruskouluissa. Kokemukset ovat olleet innostavia, ja Opetushallituksen kyselyn mukaan 95 prosenttia osallistuneista kunnista on aikeissa jatkaa toimintaa hankerahoituksen päätyttyäkin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön Uusi peruskoulu -ohjelmalla on tuettu perusopetuksen tutoropettajatoimintaa hallituskauden aikana 24,8 miljoonalla eurolla. Tukea perusopetuksen tutortoiminnan vakiinnuttamiseen on päätetty jatkaa vielä vuonna 2019. Avustusta tullaan jakamaan noin 10 miljoonaa euroa. Ensin alkuvuodesta alueelliseen toimintaan ja myöhemmin syksyllä tämän haun mukaiseen jatkoon.

Lukiokoulutuksen tutoropettajatoiminnan pilotoinnin tavoitteena on edistää lukiokoulutuksen uudistamista, uuden lukiolain tavoitteiden toteuttamista sekä lukion uusien opetussuunnitelmien 2021 valmistelua. Toiminnalla tuetaan lukioiden opettajayhteisöjä toimintakulttuurin muutoksessa, pedagogiikan uudistamisessa ja digitaalisuuden tarkoituksenmukaisessa hyödyntämisessä opetuksessa.

Turun kaupungin sivistystoimiala sai rahoituksesta 173.300 euroa.

4.

Kaupunginhallitus päätti 4.2.2019, ettei se ota käsittelyynsä kasvatus- ja opetuslautakunnan 23.1.2019 pöytäkirjaa.