Palvelupäällikkö Suvi Haukioja 21.12.2018:

Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen Jarmo Aalto teki 24.10.2018 selvityspyynnön ”alueiden 4 ja 5 kilpailutuksen kriteereistä ja niiden muutoksista aiempaan tilanteeseen”. Lisäksi Aalto pyysi, että ”kaikkien yksiköiden osalta tulisi selvittää, onko ruuan laadussa, määrässä tai sen toimituksessa ollut syksyn aikana huomautettavaa.”

Sivistystoimialan ruokapalvelut kilpailutetaan kahdessa eri vaiheessa. Vaiheen 3 (alueet 4 ja 5) sopimukset ovat alkaneet 1.8.2019. Vaiheen 4 (alueet 1-3) sopimusten tarjouspyyntö on parhaillaan menossa ja näiden alueiden sopimukset alkavat 1.8.2019.

Turun kaupungin kilpailuttamissa koulujen ruokapalveluissa on käytetty sopimusten pohjana Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kouluruokailusuositusta ”Syödään ja opitaan yhdessä” (2017) ja Terveyttä ja iloa ruoasta -varhaiskasvatuksen ruokailusuositusta (2018). Suositukset linjaavat laajasti tarjotun ruoan ja ruokapalvelun laadun perusvaatimukset. Suositusten keskeinen tavoite on tukea opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjiä toteuttamaan säädösten mukainen täysipainoinen, tarkoituksenmukainen ja ohjattu ruokailuhetki. Ruokailuhetken on tavoitteena olla koulu- ja hoitopäivän kohokohta, joka tukee oppilaiden ja lasten jaksamista.

Sopimusten vaikutus laadun ja palautteiden seurantaan

Vaiheiden 3 ja 4 sopimusten palvelukuvausten mukaisesti ”Palveluntuottajan tehtävänä on huolehtia siitä, että lapsi ja nuori saa yksilöllisesti suunniteltua, monipuolista, tasapainoista ja nautittavaa ruokaa sopivan annoksen. Lähtökohtana ruokalistan toteutuksessa tulee olla lapset ja nuoret sekä heidän tarpeensa. Ruoan ravitsemuksellisen sisällön tulee olla tämän palvelukuvauksen ja sen liitteiden sekä ravitsemussuositusten mukainen. Palveluntuottajan tulee hankkia myös palautetta palvelun asiakkailta ja vastata aina saamiinsa palautteisiin.”

Palvelukuvauksen mukaisesti sopimuksen alussa on kahden kuukauden siirtymäaika, jolloin palveluntuottajalle ”sallitaan Sopimuksen kohdassa Laatupoikkeamat ja niistä koituvat sanktiot kuvattuja vähäisiä laatuongelmia. Siirtymäkauden aikanakaan ei asiakkaille saa koitua vaaraa. Siirtymäajan jälkeen palvelun laadun tulee olla sopimuksen mukaista.”

Elo-syyskuussa ruokapalveluiden laadusta ja ruoan riittävyydestä on tullut palautetta. Palautteet on käyty läpi ja palveluntuottaja on esittänyt korjaavat toimenpiteet. Palautteiden määrä on tämän jälkeen vähentynyt.

Ruokapalveluiden kilpailutusten yhteydessä on linjattu myös ruokapalvelun laadun ja palautteiden seurannasta. Ruokailijoiden, vanhempien ja kaupungin henkilökunnan antama palaute (sähköisesti annettu palaute sekä akuuteissa asioissa puhelimitse annettu palaute) luokitellaan ja tilastoidaan ja tuottaja kirjaa palautteiden aiheuttamat toimenpiteet tilaajan antamien ohjeiden mukaisesti. Saadut palautteet käsitellään tilaajan ja tuottajan välisissä säännöllisissä palavereissa. Lisäksi palveluntuottaja raportoi palautteista koosteen sopimusseurantaryhmälle (sisältäen palautteiden määrän, palautteiden määrän ja laadun kumulatiivisen seurannan, sekä merkittävä laatupoikkeamat ja niiden aiheuttamat toimenpiteet).

Vuosittain käydään kohdekohtaisesti (koulu tai päivähoitoyksikkö) lisäksi laadunarviointikeskustelu. Laadunarviointikeskustelussa käydään läpi laajasti ruokapalvelun kaikki eri osa-alueet ja mikäli keskustelun pohjalta todetaan tarvetta korjaaville toimenpiteille, ne tehdään ja sivistystoimialan keskustelun yhteyshenkilö saa vastauksen tehdyistä toimenpiteistä.

Uusien ruokailusuositusten keskeiset vaikutukset sopimusten ravitsemuslaatuun

Koulujen ja varhaiskasvatuksen ruokalistasuunnittelu perustuu kuuden viikon kiertävään ruokalistakiertoon, josta kuitenkin suositusten mukaisesti tarkastetaan ravintoainelaskelmat viikkotasolla. Suositukset ottavat aikaisempaa monipuolisemmin kantaa ravitsemukselliseen laatuun, ja konkreettisiksi mittareiksi on otettu Sydänmerkkiateriaa vastaavat ravitsemuskriteerit. Käytännössä valtaosan (80 %) tarjotuista aterioista tulee vastata suositeltavia tavoitteita kokonaisrasvan, tyydyttyneen eli kovan rasvan ja suolan määrän suhteen.

Suosituksissa nostetaan laajasti esille kasvisten käytön lisääminen. Esimerkiksi Turussa yläkouluissa ja lukioissa on jo päivittäin vapaasti valittavana kasvisruokavaihtoehto. Alakouluissa ja varhaiskasvatuksessa toteutetaan kasvisruokapäivä viikoittain. Tavoitteena on tehdä kasvisruokailusta lapsille tuttua jo pienestä pitäen. Kasvisten käytön lisäämistä tuetaan uuden sopimuksen myötä myös kasvisten tarjoamisella erillisinä komponentteina. Etenkin pienet lapset saattavat vierastaa sekoitesalaatteja ja nyt onkin sovittu, että aterialla tarjotaan kolme eri salaattikomponenttia, joista vain yksi voi olla sekoitesalaatti.

Suosituksessa kiinnitetään huomioita erityistä huomiota lasten ja nuorten suolan saantiin ja rasvan laatuun. Jo hyvin pienet lapset saavat ruokavaliostaan suositeltavaa enemmän suolaa ja kovaa rasvaa. Suolan määrään ja rasvan laatuun kiinnitetään ravintoainelaskelmien avulla erityistä huomiota ja palveluntuottaja tekee reseptiikkaan liittyvää kehitystyötä. Sokerin saanti puhututtaa usein vanhempia, ja siihen kiinnitetään myös suunnittelussa huomiota. On kuitenkin huomattava, että suosituskaan ei tavoittele sokeritonta ruokavaliota, vaan tavoitteena on maltillinen sokerin saanti. Tämä tarkoittaa sitä että sokeria voidaan käyttää vähäisessä määrin esimerkiksi happamuuden taittamiseen marjaruoissa.

Uudessa kouluruokailusuosituksessa painotetaan oppilaiden osallistamista kouluruokailuun. Turussa suunnitellaan kouluruokaraatien aloittamista vuoden 2019 alussa. Tavoitteena on antaa mahdollisuus raadin oppilasedustajille vaikuttaa kouluruokailuun. Ruokaraadit käynnistyvät osassa Turkua ja niiden on tarkoituksena laajentua vähitellen.

Toimialajohtaja Timo Jalonen 14.1.2019:

Ylen 18.4.2017 julkaiseman uutisen mukaan vuonna 2015 (uudempaa koottua tietoa ei ole) halvin kouluateria oli Vantaalla 1,67 euroa ja kallein Puumalassa 8,20 euroa. Keskiarvo oli 2,76 euroa ja Turun kustannukset 2,70 euroa. Turussa kouluaterian kustannukset ovat olleet keskimääräisellä tasolla vuosien ajan.

Ylen 28.9.2018 julkaiseman uutisen mukaan 28 % turkulaisista 8.-9. -luokkalaisista jättää viikossa vähintään yhden koululounaan väliin. Maan keskiarvo on 30 % ja kansallinen vaihteluväli peräti 0-60 %. Turun tulos on tässäkin keskimääräistä tasoa.

Tarjoaako siis Turku vähän keskimäärästä alhaisemmalla kustannuksella keskimääräistä parempaa ruokaa, koska osallistumisaste on korkeammalla tasolla, jää arvailujen varaan.

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunta merkitsee edellä olevan selvityksen tiedoksi ja selvityspyynnön käsitellyksi.