1.

Kaupunginhallitus hyväksyi avustustoiminnan periaatteet kokouksessaan 3.9.2018 § 331.

2.

Kaupunginhallitus päätti 17.9.2018 § 349, ettei se ota käsittelyynsä lukio- ja ammattiopetusjaoston 4.9.2018 pöytäkirjaa eikä kasvatus- ja opetuslautakunnan 12.9.2018 pöytäkirjaa.

3.

Nuorisolautakunta 20.9.2018 § 89 päätti lähettää lautakunnille tiedoksi jäsen Sumeliuksen ehdotus haasteesta ainakin yhden avoimen kokouksen pitämisestä vuoden 2019 aikana.

4.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteet:

Valtioneuvosto päätti peruskoulun tuntimäärän kasvattamisesta - kieltenopetus alkaa jatkossa jo ensimmäiseltä luokalta

Ensimmäisen vieraan kielen eli A1-kielen opiskelu alkaa tulevaisuudessa jo viimeistään peruskoulun ensimmäisen vuoden keväällä. Muutos koskee kaikkia ensi vuonna koulunsa aloittavia ekaluokkalaisia. Valtioneuvosto antoi torstaina 20.9. istunnossaan asiaa koskevat asetusmuutokset. Päätös perustuu hallituksen kehysriihen linjaukseen, jossa muutokseen varattiin tarvittavat määrärahat.

Varhaisempi kieltenopetus koskee ensimmäisenä ikäluokkana kaikkia koulunsa vuonna 2019 aloittavia oppilaita, joilla vieras kieli alkaa vuoden 2020 alusta. Jatkossa ensimmäinen vieras kieli alkaa kaikilla viimeistään ensimmäisen luokan keväällä. Nykyisellään vieraan kielen opetuksen on alettava 3. vuosiluokalla, mutta useat kunnat ovat jo ryhtyneet tarjoamaan opetusta varhemmin. Varhentamista on myös tuettu tällä hallituskaudella kärkihankerahoituksella.

Tehdyllä päätöksellä A1-kielen opetusta lisätään yhteensä 2 vuosiviikkotunnilla vuosiluokilla 1–2. Näin ollen perusopetuksessa annettava oppimäärä kasvaa nykyisin säädetystä, eikä lisäys vähennä muuta opetusta.

Hallitus on varannut muutokseen tarvittavat määrärahat julkisen talouden suunnitelmaan niin, että muutoksen kustannukset korvataan kunnille valtionosuuksien kautta. Määrärahalisäys on 7,5 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 12 miljoonaa vuodesta 2021 alkaen. Muutoksen toimeenpanemiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö kohdentaa myös lisärahoitusta opettajien täydennyskoulutukseen vuosina 2018-2020.

Opetushallitus valmistelee vuosien 2018–2019 aikana perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin kuvaukset A1-kielen oppiaineen tehtävästä, tavoitteista ja tavoitteisiin liittyvistä keskeisistä sisältöalueista vuosiluokille 1 ja 2.

Erityisavustusta haettavissa sivistystoimen kunta-agenttien toimintaan

Opetus- ja kulttuuriministeriöstä on haettavissa erityisavustusta sivistystoimen kunta-agenttien toimintaan. Avustusta voivat hakea kunnat. Viisi kunta-agenttia tulevat sijoittumaan Turkuun, Tampereelle, Kuopioon ja Ouluun sekä pääkaupunkiseudulle. Haku päättyy 24.10.2018.

Kunta-agenttien tehtävänä on vahvistaa erityisesti sivistystoimen osallistumista kuntien ja tulevien maakuntien yhdyspintatyön rakenteiden ja toimintamallien luomista sekä vahvistaa alueen kuntien keskinäistä yhteistyötä. Yhtenä tehtävänä on osallistuminen LAPE-Akatemioiden suunnitteluun ja toteuttamiseen alueilla. Kunta-agentin tehtävään kuuluu myös välittää tietoa ja näkökulmia kunnista valtakunnalliseen työhön.

OKM:n talousarvioehdotus vuodelle 2019 julkistettiin 14.9.2018

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle esitetään 6,4 miljardia euroa vuodelle 2019. Varhaiskasvatuksen tasa-arvoa edistetään, viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilua laajennetaan. Lukiouudistuksen toteutukseen esitetään lisärahoitusta ja ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa tuetaan.

Yleissivistävään koulutukseen, taiteen perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen esitetään 924 miljoonan euron määrärahaa opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokassa. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen rahoitus maksetaan pääosin valtiovarainministeriön hallinnonalalta osana kuntien peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmää.

Varhaiskasvatuksen tasa-arvon ja osallistumisasteen edistämiseen esitetään uutta 10 miljoonan euron määrärahaa vuodelle 2019. Rahoituksella pienennetään ryhmäkokoja ja voidaan palkata lisähenkilöstöä haasteellisilla alueilla toimivissa päiväkodeissa.

5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluja jatketaan ja laajennetaan uudella 5 miljoonan euron määrärahalla vuonna 2019. Rahalla korvataan maksutulojen menetyksiä kunnille, jotka sitoutuvat jättämään maksut perimättä 5-vuotiaiden varhaiskasvatuksesta.

Perusopetuksen vieraan kielen opiskelua varhennetaan. Ensimmäisen vieraan kielen eli A1-kielen opiskelu alkaa tulevaisuudessa jo peruskoulun ensimmäisen vuoden keväällä. Rahoitus tähän on varattu vuosille 2019 -2022 hyväksytyssä julkisen talouden suunnitelmassa.

Lukio- ja ylioppilastutkintouudistuksen toteutukseen esitetään 10 miljoonan euron lisärahoitusta. Lukiokoulutuksen, ml. lukiokoulutukseen valmistava koulutus, valtionosuusrahoitus vuodelle 2019 on 160,2 miljoonaa euroa ja kuntaosuus huomioiden lukiokoulutuksen kokonaisrahoitus on 600,5 miljoonaa euroa.

Ammatilliseen koulutukseen esitetään vuodelle 2019 yhteensä 838 miljoonaa euroa. Kuntien rahoitusosuus mukaan lukien ammatilliseen koulutukseen kohdennetaan rahoitusta kaikkiaan lähes 1,8 miljardia euroa. Koulutustarjonnan lisäykseen osaamistarpeisiin vastaamiseksi ja nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi kohdennettavaa 9,4 miljoonan euron lisärahoitusta jatketaan. Ammatillisen koulutuksen uudistuksen toimeenpanoa jatketaan ja sitä tuetaan edelleen 15 miljoonan euron lisärahoituksella. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle siirretään asteittain tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus ja osa tutkintoon johtamattomasta työvoimakoulutuksesta, minkä vuoksi ammatillisen koulutuksen määrärahaa lisätään 29,3 miljoonalla eurolla.

Hallitus on lisäksi sopinut, että vuoden 2018 II lisätalousarviossa kohdennetaan 10 miljoonaa euroa nopeavaikutteisiin toimiin ammatillisessa koulutuksessa osaajapulaan vastaamiseksi.

5.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tiedotteet:

Selvitys erityisopetuksen kehittämistarpeista varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa valmistui

Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, miten lapsen tai oppilaan oikeus erityisopetuksen tukeen toteutuu varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa. Samalla huomioidaan tuen vaikutus toisen asteen koulutukseen pääsyssä. Selvitys julkistettiin 27.9. opetus- ja kulttuuriministeriön tilaisuudessa.

Selvityksen mukaan päiväkotien johtajat ja varhaiskasvatuksen erityisopettajat arvioivat lapsen kehityksen ja oppimisen tuen toteutuvan varhaiskasvatuksessa pääosin hyvin.

Tuki järjestetään osana varhaiskasvatuksen päivittäistä toimintaa. Edelleen avoimeksi jää, onko pedagoginen tuki riittävä myös lapsille, jotka tarvitsevat paljon tukea varhaiskasvatussuunnitelman mukaiseen toimintaan osallistumiseen sekä kehitykseen ja oppimiseen.

Rakenteellisia tukitoimia tarjotaan kaiken kaikkiaan vain harvoille tukea saaville lapsille, eikä niitä pääsääntöisesti ole mahdollista tarjota nopealla aikataululla. Tukijärjestelyissä esiintyy myös alueellisia eroja ohjausjärjestelmän väljyydestä johtuen. Lapsen kehityksen ja oppimisen tuen järjestämistä ohjataan lainsäädännössä esiopetusta ja perusopetusta väljemmin, eivätkä eri tahojen vastuut ja velvollisuudet tuen järjestämisen kysymyksissä ole selvät.

Perusopetuksen rehtorit kokevat oppimisen ja koulunkäynnin tukimallin pääsääntöisesti toimivaksi, mutta resursseja ja asiantuntevaa henkilöstöä toivotaan etenkin osa-aikaiseen erityisopetukseen. Samaan aikaan tukiopetusresursseja jää käyttämättä jopa kolmasosassa kouluista.

Selvitys osoittaa, että tehostettua tai erityistä tukea saaneiden oppilaiden siirtyminen toisen asteen koulutukseen suoraan peruskoulun jälkeen on edelleen selvästi epävarmempaa kuin muiden oppilaiden. Tuen toteutuspaikkajärjestelyitä on hyvin monenlaisia. Toteutuspaikka ei käytettävissä olevien aineistojen perusteella suoraan heijastu oppilaiden osaamiseen. Lisätutkimusta tarvitaan koulupäivän aikana tapahtuvista joustavista tukijärjestelyistä.

Valtionosuusjärjestelmän muutos vuonna 2010 ei ollut yhteydessä kuntien tuen tarjonnassa tapahtuneisiin muutoksiin. Sen sijaan esi- ja perusopetuksen laskennallisilla valtionosuuksilla oli lievä yhteys tuen kokonaistarjontaan kunnissa vuosina 2011–2014.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuella ja erityisopetuksella on keskeinen tehtävä kasvatuksellisen ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamisessa. Erityisen tuen ja erityisopetuksen toimintamallien avulla koko ikäluokka on saatettu saman järjestelmän piiriin ja kullekin oppilaalle pyritään järjestämään parhaiten oppimista ja koulutusjärjestelmässä etenemistä tukeva opetusmuoto.

Selvitys toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.tietokayttoon.fi). Hallitus päätti puolivälitarkastelussaan 2017 käynnistää selvityksen erityisopetuksen kehittämistarpeista.

Selvitys erityisopetuksen kehittämistarpeista varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa

6.

Opetushallituksen uutiset:

Varhaiskasvatus tavoittaa yhä useamman suomalaislapsen

Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten osuus on Suomessa kasvanut tasaisesti 2000-luvun edetessä. Silti osallistumisaste on meillä edelleen OECD-maiden keskiarvon alapuolella ja myös selvästi alempi kuin muissa Pohjoismaissa. Vuonna 2016 varhaiskasvatukseen osallistui noin 68 % kaikista 1─6-vuotiaista suomalaislapsista. Selkeä enemmistö eli yli 76 % heistä oli kuntien päiväkodeissa.

Suomessa varhaiskasvatuksen osallistumisaste on olennaisesti heikompi kuin muissa Pohjoismaissa. Ruotsissa, Norjassa, Islannissa ja Tanskassa 3─5-vuotiaista lapsista varhaiskasvatukseen osallistuu reilusti yli 90 %, kun Suomessa vastaava osuus on 79. Vaikka varhaiskasvatukseen osallistuminen on noussut Suomessa merkittävästi 2000-luvun alusta lähtien, se on edelleen selkeästi myös OECD-maiden keskiarvon alapuolella