Toimialajohtaja Timo Jalonen 6.6.2018:

Kasvatus- ja opetuslautakunta kävi viime kokouksessaan 23.5.2018 keskustelua varhaiskasvatuksen positiivisesta diskriminaatiosta kunnallisen ja yksityisen sekä suomenkielisen että ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen osalta.

Kasvatus- ja opetuslautakunnalle esitettiin 23.5.2018 § 101, että palvelusetelin arvoa pitäisi yksityisissä päiväkodeissa vieraskielisten osalta korottaa kertoimella 1,15, joka tosiasiassa merkitsisi vieraskielisten lapsikohtaisen resurssin kasvamista 15 %:lla. Mallin kustannusvaikutuksen arvioitiin olevan noin 400.000 euroa vuodessa. Toisaalta osalle vieraskielisistä lapsista on myönnetty 25 %:lla korotettu palveluseteli puoleksi vuodeksi. Lautakunta jätti tämän asian pöydälle.

Kasvatus- ja opetuslautakunta käsitteli 23.5.2018 § 100 myös suomenkielisen varhaiskasvatuksen positiivista diskriminaatiota. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on suunnattu alueellista resurssia niille alueille, joissa on paljon maahanmuuttajataustaista väestöä, kuten asian esittelytekstissä on kerrottu. Tähän mennessä kustannusvaikutus on ollut 158.000 euroa. Lautakunta jätti tämänkin asian pöydälle.

Perusopetuksessa on ollut käytössä positiivisen diskriminaation malli vuodesta 2007 lähtien. Mallia kehitetiin yhdessä Helsingin kaupungin kanssa, jossa asia on koettu samalla tavalla tärkeäksi kuin Turussa. Perusopetuksessa Turun kaupungin oman budjetin oppilaskohtaiseen resurssiin ovat vaikuttaneet vieraskielisyys ja erityisen tuen tarve.

Kaupungin oman budjetin lisäksi on opetus- ja kulttuuriministeriö omin kriteerein jakanut rahaa tasa-arvon edistämiseen siten, että se on viime vuosina koskenut myös esiopetusta niin kunnallisten kuin yksityistenkin toimijoiden osalta.

Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa ei ole toteutettu minkäänlaista positiivisen diskriminaation mallia.

Lautakunnassa 23.5.2018 virinneessä keskustelussa nousi esille tavoite löytää yhdenmukainen positiivisen diskriminaation malli kunnalliselle ja yksityiselle sekä suomenkieliselle että ruotsinkieliselle varhaiskasvatukselle. Toteutettavissa olisi sellainen ratkaisu, jossa vieraskielisten lasten osalta päivähoitoon suunnattaisiin ensi vaiheessa 5 %:n pysyvä lisäresurssi jokaista vieraskielistä lasta kohti. Varhaiskasvatuksessa asiakaskunta vaihtelee toimintakauden aikana merkittävästi, jolloin seuraavan varainhoitovuoden budjettivaikutus määräytyisi edeltävän syyskuun tietojen perusteella. Samassa yhteydessä purettaisiin kaikki aiemmat positiivisen diskriminaation käytänteet.

Positiivinen diskriminaatio otettaisiin huomioon yksittäisen päivähoitoyksikön talousarviota määriteltäessä ja toisaalta palvelusetelin arvon määrittämisen yhteydessä.

Edellä oleva malli lisäisi varhaiskasvatuksen kustannuksia 0,75 prosenttia, jolloin euromääräinen vaikutus olisi koko toimialan osalta vuositasolla 952.500 euroa. Kun asiasta vähennetään nykyinen panostus, olisi kustannusvaikutus vuodessa noin 800.000 euroa ja puolessa vuodessa 400.000 euroa koko toimialalla. Kysymyksessä olisi kompromissi valtuuston korostaman eriytymisen estämisen ja ahtaan taloudellisen viitekehyksen sisällä.

Yksityisessä toiminnassa rahoituksen käytön säännöt ja valvonta määriteltäisiin sääntökirjassa.

Mikäli opetus- ja kulttuuriministeriö haluaa jakaa vielä omaa tasa-arvoa edistävää rahaa varhaiskasvatukseen, muodostuisi tästä rahanjaosta vielä erillinen lisä siihen, mitä kasvatus- ja opetuslautakunta omassa talousarvioprosessissa päättää jakaa.

Yhteenvetona on todettavissa, että

Mallin vaikuttavuutta tulee tarkastella vuoden 2019 aikana. Samalla mietitään vaikuttavuuden lisäämisen mahdollisuuksia vuoden 2020 talousarviota valmisteltaessa.

Erityisen ja tehostetun tuen lasten budjetointimalli tulee kehittää vuoden 2019 aikana.

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää ottaa edellä kuvatun positiivisen diskriminaation mallin käyttöön 1.1.2019 lukien kaikessa kaupungin kustantamassa varhaiskasvatuksessa.