Palvelualuejohtaja Vesa Kulmala ja aluepäällikkö Pia Jokinen 15.5.2018:

Taustaa

Turussa osa yksityisistä päiväkodeista on jo useiden vuosien ajan toiminut asuinalueilla, joissa väestöpohja on hyvin monikulttuurinen. Äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvia lapsia on lähes jokaisessa yksityisessä päiväkodissa. Enimmillään vieraskielisiä lapsia on noin 75 prosenttia kyseisen yksikön kaikista lapsista (tieto perustuu asiakastietojärjestelmässä olevaan lapsen äidinkielen merkintään). Asuinalueina esille nousee Varissuo, Lauste, Halinen ja Harittu.

Palvelusetelin käyttöönottovaiheessa vuonna 2012 palvelusetelin arvoa määriteltäessä lähdettiin siitä, että palvelusetelin suurin arvo kattaa peruspäivähoidon kustannukset. Varhaiskasvatuksen tuen tarpeessa olevat lapset ja esiopetuksen tehostetun tai erityisen tuen tarpeessa olevat lapset on tarvittaessa huomioitu korotetulla palvelusetelin arvolla. Asiakkaan omavastuuosuus varhaiskasvatuspaikan kustannuksesta on pysynyt samana korotetusta arvosta huolimatta.

Sääntökirjassa voimassa oleva toiminta- ja rahoitusmalli vieraskieliselle suomea taitamattomalle lapselle ei kuitenkaan ole osoittautunut kaikilta osin toimivaksi. Sinänsä malli järjestelmänä toimii, kuten sääntökirjassa määrätään, mutta tuottajat ovat useaan kertaan todenneet, että toimintamallia olisi syytä kehittää, jotta pitkäjänteinen varhaiskasvatuksen kehittäminen ja mahdollinen lapsen tuen jatkuvuus olisi parempi kuin nykyinen toimintamalli mahdollistaa. Esille on nostettu mm. se, että jokainen lapsi hyötyy lapsen tukeen liittyvistä toimenpiteistä tai toimintatavoista, jotka kirjataan lapsen henkilökohtaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Lisäksi on kysytty sitä, voiko arvoihin kohdennettu korotus yksittäisen lapsen tarvitsemaan tukeen olla sidoksissa ryhmäkohtaiseen tarkasteluun. Myönnetyt korvaukset eivät ole mahdollistaneet tuottajien mukaan riittävää tukea pitkäjänteisesti lapselle. Toiminnalle on varmistettava riittävä mutta kohtuullinen rahoitus, jotta toimintamallia voidaan kehittää. Esitettävässä mallissa on vaatimuksia esimerkiksi henkilöstön osaamisen suhteen. Tämä vaatii osaavaa/kelpoista henkilöstä, mikä lisää tuottajien henkilöstökustannuksia.

Otannan ajankohtana esimerkiksi Touhula Varissuolla on käynnissä olevana toimintavuonna ollut lapsista noin 73 prosenttia muunkielisiä ja 13 prosentille lapsista palvelusetelin arvoa on korotettu puoleksi vuodeksi lokakuusta 2017 alkaen. Sateenkaarikoto Villasukassa Lausteella muunkielisten lasten osuus on 68 prosenttia ja viidelle prosentille lapsista maksetaan korotettua arvoa puolen vuoden ajalta. Sateenkaarikoto Halikolossa Halisissa muunkielisten lasten osuus on 73 prosenttia ja kahdelle prosentille maksetaan korotettua arvoa puolen vuoden ajalta. Korotetun arvon kerroin on ollut 1,25.

Sääntökirjassa määritellyt periaatteet korotetulle arvolle ovat olleet seuraavat:

”Mikäli lapsella ei ole lainkaan suomen, ruotsin tai päiväkodin toimintakielen taitoa ja seuraavassa lueteltavat perusteet täyttyvät, huomioidaan asia palvelusetelin arvoa määriteltäessä.

Vieraskielisen lapsen tuesta päättää puoleksi vuodeksi (ja tarvittaessa uudelleen puoleksi vuodeksi) monikulttuurisesta varhaiskasvatuksesta vastaava viranomainen varhaiskasvatuksen eritysopettajan kirjallisen selvityksen ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelman perusteella. Lapselle tehdään aina kielisuunnitelma.

Syksyllä korotetun arvon saaneelle lapselle voidaan tarvittaessa jatkaa keväällä tukea 31.5. asti. Vuoden alusta tukea myönnetään 30.6. asti. Muina ajankohtina annettu tukea voidaan antaa puoleksi vuodeksi kahdessa osassa.”

Perusteluita

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusperiaatteita on, että heikompiosaisia tuetaan ja syrjäytymistä ja eriarvoisuutta ehkäistään. Tässä ajattelussa on tunnustettu se tosiasia, että kaikilla ei ole yhtäläisiä lähtökohtia pärjäämiseen. Koulutuksellinen eriytyminen alkaa varhaisessa vaiheessa.

Perusopetuksessa positiivinen syrjintä, positiivinen diskriminaatio tai positiivinen erityiskohtelu on toimintatapa, jossa henkilöä tai ryhmää tuetaan erityistoimin, jos hän ilman niitä vaarassa jäädä eriarvoiseen asemaan. Positiivisen diskriminaation malli on ollut käytössä perusopetuksessa jo usean vuoden ajan, ja siitä on saatu hyviä kokemuksia. Kun malli otettiin käyttöön perusopetuksessa, olemassa olevat määrärahat kohdennettiin uudella periaatteella. Lisämäärärahoja ei lähtökohtaisesti ole toimintaan osoitettu.

PD-mallin tavoitteena on tunnistaa lapset, jotka tarvitsevat lisäresursseja. Tarkoituksena on ennaltaehkäistä ongelmien kasautumista, lisätä tasa-arvoa ja sosiaalista tasapainoa.

Esimerkiksi Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan arviointikertomuksissa todetaan käytössä olevasta mallista seuraavasti: Koulujen vastausten mukaan positiivisen diskriminaation määrärahan käytölle asetetut tavoitteet liittyivät yleisimmin oppilasryhmien työn tehostamiseen, yksilöllisen opetuksen toteutumiseen ja erilaisten oppijoiden oppimismahdollisuuksien lisäämiseen. Toinen tärkeä tavoite liittyi samanarvoisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Suurimmassa osassa kouluja positiivisen diskriminaation määrärahoille oli asetettu tavoite. Tapauksissa, joissa tavoite oli asetettu, se oli toteutunut kahden kolmasosan mukaan vastaajista kokonaan ja kolmasosan mukaan osittain. Tukea saaneiden koulujen rehtorit olivat vahvasti sitä mieltä, että määrärahoilla on voitu lisätä koulutuksellista tasa-arvoa ja sosiaalista tasapainoa eri alueiden kesken. Suurimman osan mukaan myös sosiaalisten ongelmien kasautumista voidaan ehkäistä. Positiivisen diskriminaation määrärahan perimmäiset tavoitteet toteutuvat siis varsin hyvin. (http://www.arviointikertomus.fi/artikkelit/2013/positiivinen-diskriminaation-tavoitteiden-toteutuminen-helsingin-kouluissa)

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden asettamat vähimmäistavoitteet

Kuten Helsingin kokemuksissa todetaan, toiminnalle asetetuilla tavoitteilla on merkittävä merkitys mallin hyötyjen saavuttamisessa. Turun palvelusetelipäiväkodeissa tulee täyttyä seuraavat tavoitteet ja kriteerit, jotka on johdettu varhaiskasvatussuunnitelman perusteista:

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisia osaamisvaatimuksia ja menetelmiä

Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi tulee toteutua seuraavat seikat:

Toimintasuunnitelmassa, ryhmien varhaiskasvatussuunnitelmissa tai lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa tulee ottaa kantaa seuraaviin näkökulmiin:

Rakenteelliset ratkaisut ja palvelut

Pedagogiset ratkaisut

Tuen edellyttämä yhteistyö

Myöntämisperiaatteet

Kasvatus- ja opetuslautakunnalle ehdotetaan, että yksityisessä varhaiskasvatuksessa otetaan käyttöön vastaavan kaltainen malli kuin perusopetuksessa on ollut käytössä. Malli toteutettaisiin seuraavalla tavalla:

Jokaiselle äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvalle lapselle maksetaan korotettua palvelusetelin arvoa. Korotettua arvoa ei kuitenkaan makseta, jos päiväkodin toimintakieli tai painotuskieli on lapsen äidinkieli (esimerkiksi venäjänkielinen lapsi on päiväkodissa, jonka toimintakieli on venäjä). Palvelusetelin arvo muodostuu korottamalla palveluntarpeeseen ja ikään perustuvaa arvoa kertoimella 1,15. Lisäksi lapsella on oikeus nyt sääntökirjassa määrättyihin lapsen muun tuen tarpeen kertoimiin. Esiopetuksen tuottamisesta maksettavassa korvauksessa noudatettaisiin samaa periaatetta.

Kyseessä oleva lisärahoitus tulee kohdentaa syrjäytymistä ehkäisevään toimintaan noudattaen varhaiskasvatussuunnitelman tai esiopetussuunnitelman perusteita. Päiväkodit/palveluntuottajat voivat käyttää lapsikohtaista määrärahaa harkintansa mukaan, kuitenkin edellä luetellut tavoitteet tulee toteutua ja määrärahojen käytössä on huomioitava edellä mainitut henkilöstölle asetetut osaamisvaatimukset ja toiminnalle esitetyt näkökulmat.

Toimintamallin seuranta, jatkuvuuden varmistaminen ja arviointi

Toimintamallia arvioidaan ja kehitetään sekä kokonaisuutena että lapsikohtaisesti arvioiden Turun kaupungin toimesta yhteistyössä palveluntuottajien kanssa. Tuottajan omavalvonnassa tulee todentaa edellä todettujen tavoitteiden ja menetelmien suunnitelmaa ja palvelun sisällön omavalvontaa kohdissa Asiakkaan asema ja oikeudet sekä Palvelun sisällön omavalvonta. Omavalvontasuunnitelma päivitetään kerran vuodessa, viimeisin versio tulee olla PSOP-järjestelmässä. Turun kaupunki seuraa säännöllisesti asiakirjojen ajantasaisuutta.

Järjestelmän toimivuutta ja tuen toteutumista todennetaan Turun kaupungin suorittamissa auditoinneissa. Tuottaja varmistaa ja todentaa Turun kaupungille mallin toteutumisen omalla laadunarviointi- tai auditointijärjestelmällä.

Tavoitteiden määrittelyssä ja niiden toteutumisen seurannassa hyödynnetään lähtökohtaisesti olemassa olevia asiakirjoja, kuten esimerkiksi lapsen varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmaa.

Mallin toimivuutta arvioidaan ja kehitetään yhteistyössä palveluntuottajien ja yksityisten varhaiskasvatuksen erityisopettajien kanssa sekä kaupungin oman tuotannon kanssa.

On syytä huomioida se, että valtakunnan tasolla sekä lainsäädäntöuudistusten että erillisrahoitusten myötä tultaneen muuttamaan niin varhaiskasvatuksen henkilöstörakennetta kuin kohdentamaan määrärahoja tasa-arvon edistämiseen. Näin ollen lautakunnalle esitettävää mallia on syytä arvioida suhteessa laajempaan kokonaisuuteen.

Kustannusvaikutus

Mikäli kerroin olisi 1,15, olisi kustannusvaikutus vuositasolla noin 400 000 euroa nykyisellä asiakasmäärällä ja voimassa olevilla palvelusetelin arvoilla ja lapsikohtaisen palvelusetelin arvon määrityksen perusteilla. Korotettu arvo koskee noin 12 prosenttia palveluseteliä käyttävistä lapsista, kyseessä on noin 300 lasta. Kustannuksiin ei ole varauduttu vuoden 2018 talousarviossa, vuoden 2019 valmistelussa mallin käyttöönotto voidaan huomioida.

Toimialajohtaja Timo Jalonen:

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää ottaa käyttöön edellä esitetyn Positiivinen diskriminaatio varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa -mallin Turun kaupungin hyväksymissä palvelusetelipäiväkodeissa 1.8.2018.