1.

Opetushallitus sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 6.3.2018: Opetushallitus on julkaissut peruskouluille, lukioille ja toisen asteen ammatillisille oppilaitoksille oppaan seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisemisestä ja siihen puuttumisesta. Opas on laadittu opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen toimeksiannosta. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää keväällä 2018 varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, toisen asteen oppilaitosten sekä korkeakoulujen oppimisyhteisöjen turvallisuuskulttuuria kehittävän laajan toimenpideohjelman. Ohjelman toteuttamiseen varataan 5 miljoonaa euroa.

Oppilaitoksilla on yksiselitteinen lain tuoma velvoite ehkäistä ennalta seksuaalista häirintää ja puuttua siihen. Julkisuudessa esillä olleet tapaukset ja kouluterveyskyselyt paljastavat, että seksuaalista häirintää kuitenkin esiintyy eikä esiin tulleisiin tilanteisiin ole aina puututtu asianmukaisesti.

Kunnilla ja muilla koulutuksen järjestäjillä on ollut vuodesta 2003 velvollisuus laatia suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Suunnitelmassa kuvataan muun muassa sitä, miten seksuaalista häirintää ehkäistään, miten siihen puututaan ja miten suunnitelman toteutumista seurataan kouluissa. Siinä tulee ottaa huomioon sekä opiskelijoiden keskinäiset että opiskelijoiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet.

Myös tasa-arvolaki kieltää seksuaalisen häirinnän ja edellyttää puuttumaan siihen. Terveydenhuoltolaki puolestaan velvoittaa tarkastamaan kolmen vuoden välein koulujen ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä psykososiaalisen hyvinvoinnin. Tarkastus kattaa myös seksuaalisen häirinnän ja siihen liittyvät toimintatavat.

2.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.3.2018: Mahdollisuus suorittaa ylioppilastutkinto suomen ja ruotsin lisäksi myös englannin kielellä etenee. Englanninkielinen ylioppilastutkinto palvelisi erityisesti englanninkielisessä tai kaksikielisessä perusopetuksessa ja lukio-opetuksessa olleita, suomalaisia paluumuuttajia, joiden vahvin akateeminen kieli on englanti, sekä vanhempien työn vuoksi Suomeen muuttaneita nuoria, joilla englanti on ollut koulukieli.

Selvityshenkilöiden esityksen mukaan tutkinnon rakenteen tulisi olla mahdollisimman samanlainen kuin suomen- ja ruotsinkielisessä tutkinnossa. Vähintään yhden kotimaisen kielen kokeen tulisi sisältyä myös englanninkieliseen ylioppilastutkintoon. Koevalikoiman tulisi vastata suomen- ja ruotsinkielistä tutkintoa.

Englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittaminen tulisi sitoa ensisijaisesti opetuskieleen, selvityshenkilöt esittävät. Alueellisen yhdenvertaisuuden ja opiskelijan edun takaamiseksi tutkinnon suorittaminen englanniksi tulisi kuitenkin mahdollistaa erillisen hakemuksen perusteella myös sellaisissa lukioissa, joissa ei ole mahdollisuutta tehdä lukio-opintoja englanniksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama toisen asteen koulutusvientiä selvittänyt työryhmä esitti vuonna 2016, että ylioppilastutkinnon mahdollisuudet vientituotteeksi ja siihen sisältyvät lainsäädännön muutostarpeet tulisi selvittää. Yhtenä vaihtoehtona oli ylioppilastutkinnon järjestäminen englannin kielellä. Englanninkielisen ylioppilastutkinnon käyttöönotto loisikin pohjaa uusille mahdollisuuksille lukiokoulutuksen koulutusviennissä.

Selvitys englanninkielisestä ylioppilastutkinnosta on osa hallituksen lukiouudistusta. Englanninkielistä ylioppilastutkintoa on aiemmin kokeiltu kaksivaiheisesti kokeiluilla 1990-luvulla.

Hallitus on asettanut tavoitteeksi lisätä koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyttä. Hallituskaudella onkin toteutettu lukuisia toimia koulutuksen kansainvälisyyden vahvistamiseksi varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Valtioneuvoston yhteisen Talent Boost -toimenpideohjelman avulla houkutellaan kansainvälisiä osaajia Suomeen sekä hyödynnetään heidän osaamistaan ja verkostojaan investointien houkuttelussa.

Helmikuun alussa Grahn-Laasonen kutsui suurten kaupunkien edustajat keskustelemaan kansainvälisen koulutustarjonnan lisäämisestä. Toimialajohtaja Timo Jalonen osallistui ko. tilaisuuteen. Monet kaupungit ovatkin jo päättäneet lisätä vieraskielistä koulutustarjontaa voimakkaasti. Suunnitelma Turun kansainvälisen koulun kehittämisestä on tulossa lautakunnan arvioitavaksi 8.5.2018.

3.

Kaupunginhallitus päätti 12.3.2018, ettei se ota käsittelyynsä kasvatus- ja opetuslautakunnan 7.3.2018 eikä ruotsinkielisen jaoston 6.3.2018 pöytäkirjoja.