Toimialajohtaja Timo Jalonen 27.2.2018:

Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen ja lautakunnan ruotsinkielisen jaoston puheenjohtaja Barbro Schauman teki lautakunnalle 24.1.2018 § 18 ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen tilatarpeita koskevan kysymyksen.

Oheismateriaali 1               Schaumanin kysymys

Kysymyksessään Schauman kertoo, että ruotsinkielisellä varhaiskasvatuksella on jatkuvasti kasvava tilantarve ja akuutti tilanpuute. Schauman kysyy, mitä kasvatus- ja opetuslautakunta aikoo tehdä asian korjaamiseksi, mitä kasvatus- ja opetustoimialan johto pystyy tekemään tilanteen korjaamiseksi, miten vaikutetaan nykyisen Tilapalvelukeskuksen suhtautumiseen, päätöksentekoon ja toimintaan sekä millä toimilla saadaan kaupunkiympäristötoimiala ryhtymään toimenpiteisiin.

Kasvatus- ja opetuslautakunta on tietoinen siitä, että sekä suomenkielisessä että ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa kuluvan kevään aikana paikkatilanne on ollut kriittinen. Uusia päiväkotipaikkoja valmistuu kuitenkin seuraavalla toimintakaudella 2018 - 2019 runsaasti, joten samanlaista haasteellista tilannetta ei ole odotettavissa ensi keväänä kuin tällä hetkellä on ollut. Kaupunki kuitenkin rimaa hipoen selviää velvoitteistaan myös tänä keväänä.

Lautakunta on vakavasti kiinnittänyt huomiota siihen, että myös kunnallisen varhaiskasvatuksen tulee tehostaa toimintaansa mm. täyttöastetta nostamalla.

Lautakunnan päättämä tavoitetila, että ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen paikkojen määrää voidaan nostaa sadalla vuoteen 2022 mennessä, on edelleen toteutettavissa.

Toimialajohtaja ja palvelualuejohtaja ovat toistuvasti tuoneet esille varhaiskasvatuksen kysynnän kasvuun liittyvät tekijät, tuoneet päätettäväksi tilaratkaisuja myös ruotsinkielisen kasvatuksen ja opetuksen osalta, hämmästelleet erilaisten hankkeiden viivästymisiä ja lukeneet lehdistä mm. hankkeista Kuraattorinpolulla.

Toimialajohtaja on saanut osakseen kritiikkiä siitä, että hän ei ole tuonut päätettäväksi Sofiankadun uuden päiväkodin antamista ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen käyttöön. Paikalla ei kuitenkaan ole kuin purkukuntoinen päiväkoti eikä uuden päiväkodin suunnittelu ole vielä valmis. Asiaan on syytä palata, kun suunnitelma valmistuu.

Ruotsinkieliselle varhaiskasvatukselle on tarjottu osia myös suomenkielisistä päiväkotirakennuksista, mutta tämä vaihtoehto ei ole kelvannut.

Tilacontroller Minna Juselius, tilapalvelujohtaja Tuomas Koskiniemi ja toimialajohtaja Christina Hovi 27.2.2018:

Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen Barbro Schauman on esittänyt lautakunnalle kysymyksiä liittyen ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen tilahaasteisiin. Lautakunta/sivistystoimiala on pyytänyt asiasta lausuntoa Tilapalvelukeskukselta ja kaupunkiympäristötoimialalta.

Schauman kirjoittaa, että ruotsinkielinen jaosto on syyskuun kokouksessaan keskustellut varhaiskasvatuksen tilatarpeesta ja todennut, että lähivuosina tarvitaan enemmän kuin 200 uutta paikkaa. Lautakunta on syyskuun kokouksessa 6.9.2017 § 126 päättänyt, että ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen tarvittava lisäpaikkamäärä kaudella 2017 - 2022 on vähintään 100 päivähoitopaikkaa. Lisäksi Schauman toteaa, että lautakunnan kokouksen jälkeen mitään ei ole tapahtunut ja että strateginen tilojen ohjaus -ryhmässä asiasta ei ole suostuttu keskustelemaan, vaikka ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen edustajat ovat yrittäneet tuoda asian esille.

Sivistystoimialan ja strateginen tilojen ohjaus -vastuualueen syksyllä 2017 yhteistyössä laatimassa ”Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen tilanne ja tilatarpeet” -selvityksessä määriteltiin, että uusia päivähoitopaikkoja tarvittaisiin 3 ryhmän verran, eli 72 paikkaa vuoteen 2022 mennessä. Ruotsinkielisen jaoston mukaan tarve olisi 200 paikkaa ja kasvatus- ja opetuslautakunnan mukaan 100 paikkaa. On todettavissa, että hoitopaikkatarpeen lähtötiedot ovat keskenään ristiriitaisia.

Strateginen tilojen ohjaus -vastuualue (nykyään Tilapalvelukeskus) ei tunnista Schaumanin väitettä siitä, että se ei olisi suostunut keskustelemaan lautakunnan 6.9.2017 päätökseen liittyvästä asiasta. Tilapalvelukeskuksella ja sivistystoimialalla on hyvä keskusteluyhteys, ja toimialan tila-asioita käsitellään mm. kuukausittain sivistystoimialan tilapalaverissa, jossa on edustus toimialalta, Tilapalvelukeskuksesta sekä kaupunkiympäristötoimialalta.

Lautakunnan kokouksen 6.9.2017 päätös, johon Schauman viittaa, kuuluu seuraavasti:

”Kasvatus- ja opetuslautakunta merkitsee tiedokseen ruotsinkielisen jaoston asiassa tekemän päätöksen 29.8.2017 § 35 ja päättää, että liitteenä 1 esitetty selvitys ”Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen tilanne ja tilatarpeet 2017 - 2022 hyväksytään.

Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta päättää, että

Edelleen kasvatus- ja opetuslautakunta päätti esittää

Päätöksen jälkeen asioita on edistetty seuraavasti:

Yleisesti ottaen voidaan todeta, että Tilapalvelukeskus on reagoinut sivistystoimialan esittämiin tarpeisiin tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeiden mukaisesti. Voimassa olevan ohjeen mukaan käyttäjätoimialoilta tulevat tarveselvitystarpeet käsitellään kaupungin johtoryhmässä, joka linjaa aloitettavat tarveselvitykset. Tämän jälkeen Tilapalvelukeskus aloittaa tarveselvitysprosessit ja koordinoi niitä. Sivistystoimialalta ei ole tullut sellaisia tarveselvityspyyntöjä ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen osalta, joihin strateginen tilojen ohjaus -vastuualue tai nykyinen Tilapalvelukeskus ei olisi reagoinut.

Tilapalvelukeskus ymmärtää sivistystoimialan paineet päivähoitopaikkojen tarjonnalle tilanteessa, jossa palvelun kysyntä on kasvanut ennakoitua merkittävästi enemmän. Uusien tilojen hankintaprosessi ottaa aikaa, sillä tyhjiä päiväkotitiloja ei ole reservissä heti tarjottavaksi. Tilapalvelukeskus ei myöskään voi edistää tila-asioita ilman, että käyttäjätaho on selkeästi määritellyt tarpeensa.

Tilapalvelukeskus on viimeisen vuoden aikana osaltaan edistänyt mm. seuraavia varhaiskasvatukseen ja/tai ruotsinkieliseen palveluun liittyviä hankkeita:

Schauman esitti tekstissään myös kysymyksen ”Millä toimilla saamme Kaupunkiympäristötoimialan ryhtymään toimenpiteisiin?”

Vuodenvaihteen 2017/2018 organisaatiomuutoksen myötä Kiinteistöliikelaitos ja ympäristötoimiala yhdistettiin yhdeksi toimialaksi; kaupunkiympäristötoimialaksi. Tila-asioiden strateginen suunnittelu, tarveselvitysprosessit sekä tilojen vuokraus, ylläpito ja energia-asiat organisoitiin uuden palvelukeskuksen, Tilapalvelukeskuksen, alle. Kaupunkiympäristötoimialan osalta rooli tilatarpeiden toteuttamisessa on tarveselvityksen jälkeen laadittavan hankesuunnitelman tekeminen Tilapalvelukeskuksen koordinoidessa hankesuunnitelmia sekä kaupungin omaan taseeseen tehtävien hankkeiden käytännön toteutus (rakennuttaminen). Toimiala vastaa myös kaavoituksesta, jossa tarpeisiin reagoidaan tarveselvitysten ja hankesuunnitelmien pohjalta tai laajemmassa mittakaavassa jo mm. yleiskaavatasolla. Kaupunkiympäristötoimiala on osaltaan edistänyt vastuullaan olevia asioita kaupungin tilaprosessien mukaisesti.

Yhteenvetona on Tilapalvelukeskuksen ja kaupunkiympäristötoimialan näkemyksestä todettavissa, että molemmat tahot hoitavat omia roolejaan kaupungissa yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. Äkillisiin tilatarpeisiin reagoiminen on haastavaa, mutta toimialojen tarpeisiin reagoidaan aina mahdollisuuksien mukaan olemassa olevat käytännön realiteetit huomioiden. Molemmat tahot ovat halukkaita edelleen kehittämään yhteistyötä keskenään ja toimialojen kanssa.

Toimialajohtaja Timo Jalonen:

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää antaa kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen ja lautakunnan ruotsinkielisen jaoston puheenjohtaja Barbro Schaumanille edellä olevan vastauksen.