Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunginhallitus43923.10.201711
Kasvatus- ja opetuslautakunta18715.11.20171

3690-2016 (658)

Konserttitalon peruskorjaus ja laajennus tilatarveselvitys

Tiivistelmä: -

Kh § 439

Va. tilajohtaja Tuomas Koskiniemi ja tilacontroller Nora Hilden 17.10.2017:

Turun konserttitalo osoitteessa Aninkaistenkatu 9 on vuonna 1952 valmistunut Suomen ensimmäinen, vain konserttikäyttöön rakennettu sali. Koko konserttitaloa kattavaa peruskorjausta kohteelle ei ole sen historiassa tehty. Konserttitalossa on vuosien varrella tehty monenlaisia vaadittuja korjaustoimenpiteitä sekä erilaisia ajanmukaistamistoimenpiteitä ja parannuksia. Konserttitalon tilat eivät enää palvele kaikin osin toiminnallisesti käyttäjien tarpeita.

Tila on tullut teknisen käyttöikänsä päähän ja vaatii täydellisen peruskorjauksen. Peruskorjausprosessin aloittamiseksi on laadittu tilan pääkäyttäjän, Turun filharmonisen orkesterin tilatarveselvitys. Tarveselvityksen tarkoituksena on selvittää nykytilanteen pohjalta tilaa käyttävien toimijoiden tilatarpeet sekä mahdollistaa tilan laajempi käyttö ja hyödyntäminen.

Tilatarpeet

Tarveselvityksessä on määritetty ensisijaisesti pääkäyttäjän toiminnalliset tilatarpeet. Merkittävimmät tarpeet liittyvät seuraaviin tekijöihin:

Sali ja sen akustiikka

Konserttisali on Turun konserttitalon tärkein tila. Se on akustinen, ensisijaisesti musiikkiesityksiä varten suunniteltu tila, joka muun rakennuksen tavoin vaatii uudistamista ja parannuksia. Tarpeet liittyvät mm. lavan muodon, koon ja korkeuden muuttamiseen, salin audiovisuaaliseen tekniikkaan sekä yleisöpaikkojen lukumäärään. Lisäksi tulee varmistaa, että salin akustiikka toimii ensiluokkaisesti.

Sosiaali- ja harjoitustilojen lisääminen

Konserttitalon henkilökuntatilat ovat alun perin suunniteltu huomattavasti pienemmälle henkilöstömäärälle. Peruskorjauksessa ja laajennuksessa tulisi varata sosiaali- ja pukeutumistiloja 90–100 hengelle ja orkesterilämpiö tulisi mitoittaa suuret tuotannot huomioiden. Lisäksi tulisi lisätä harjoitustiloja yksittäisille muusikoille ja suurempia tiloja soitinryhmäkohtaiseen sekä pienemmille kokoonpanoille soveltuvaan harjoitteluun.

Muut tilat

Konserttitaloon tarvitaan pääkäyttäjän esitys- ja harjoitustarpeisiin sekä pienimuotoisempiin sidosryhmätapahtumiin monikäyttöinen tila. Tila voisi toimia orkesterin harjoitustilana silloin, kun pääsali on ulosvuokrattu. Tämä mahdollistaa pääsalin joustavamman ulosvuokrauksen.

Lisäksi tarvitaan uusi, kooltaan ja muodoltaan muunneltava monitoimitila laajimmillaan noin 250–300 hengelle. Monitoimitila mahdollistaisi erityyppisten sidosryhmätilaisuuksien sekä pääsalista irrallisten tapahtumien järjestämisen sekä konserttitalon pääkäyttäjän, että muiden toimijoiden toimesta. Lisäksi sitä voidaan hyödyntää pääkäyttäjän harjoituskäytössä.

Logistiikan parantaminen

Konserttitaloon saapuvalle ja sieltä lähtevälle tavaraliikenteelle tulisi saada katettu purku- ja lastaustila katutasoon. Lastaustilassa tulisi olla lastausramppi ja mahdollisen lastaushissin kautta yhteys konserttisalin varasto- ja takatiloihin sekä lavalle.

Konserttitalon perustoiminta tarvitsee riittävän määrän ergonomia- sekä kosteus- ja lämpötilavaatimukset täyttäviä varastointitiloja instrumenteille sekä lava- ja tekniselle tarpeistolle. Tiloissa tulisi huomioida myös mahdollisten näyttämöllisten tuotantojen varastointitarpeet.

Konserttiyleisön näkökulmasta sisäänkäynti vilkkaasti liikennöityjen katujen risteyksessä ei ole houkuttelevin ja tähän liittyy myös turvallisuusnäkökulmia. Ulkopuoleista atmosfääriä tulisi kehittää viihtyisäksi sekä yhteneväksi Puutorin kanssa ja näin nostaa konserttitalon profiilia.

Tarveselvitystyöryhmä pyrki alustavasti tunnistamaan myös peruskorjaukseen liittyviä teknisiä tarpeita. Tekniset tarpeet liittyvät rakennustekniikan ja rakennuksen talotekniikan kunnostamiseen sekä korjaamiseen. Näitä tarpeita pyrittiin huomioimaan käytettävissä olevan tiedon mukaan hankkeen tarveselvitysvaiheen kustannusarviota määritettäessä. Peruskorjaukseen liittyviä teknisiä tarpeita ja toimenpiteitä jatkosuunnitellaan ja täsmennetään hankkeen seuraavassa vaiheessa, jossa laaditaan hankesuunnitelma.

Ratkaisuvaihtoehdot

Tarveselvityksessä on tilatarpeiden pohjalta määritelty ratkaisuvaihtoehtoja tilahankkeen toteuttamiseksi, huomioiden nykyisten tilojen asettamat reunaehdot. Ratkaisuja etsittäessä kävi nopeasti selväksi, että vain pieneen osaan orkesterin tilatarpeista kyettäisiin vastaamaan nykyisten konserttitalon tilojen puitteissa. Tästä syystä tarveselvitystä laadittaessa otettiin selvityksen osaksi myös konserttitaloon yhteydessä olevat, mutta tällä hetkellä Turun kaupungin sivistystoimialan, Turun ammatti-instituutin käytössä olevat tilat konserttitalon takana, Aninkaisten koulutalon A-siivessä. Seuraavassa on esitelty tiivistetysti esitettävät ratkaisuvaihtoehdot:

Perusratkaisu

Työnimellä ”perusratkaisu” kulkeva esitys sisältää tilatarpeiden ratkaisuvaihtoehtona konserttitalon olemassa olevien tilojen peruskorjauksen, lisätilojen ottamisen Aninkaisten koulutalon A-siivestä ja niiden peruskorjauksen orkesterin käyttöön sekä uudisrakentamalla toteutettavan tavaranlastaustilan Sibeliuksenkadun Arkistonpolun puoleiseen päähän.

Nykyisin konserttitalon kellarikerroksessa sijaitsee keilahalli. Nämä tilat ovat tarveselvityssuunnitelmassa varattu konserttitalon tulevan talotekniikan tarpeisiin. Kellarikerrokseen uudisrakennettavalta lastausalueelta järjestetään esteetön kulku hissin kautta lavalle.

Ensimmäisessä kerroksessa nykyisin sijaitsevat orkesterin hallintohenkilöstön toimistotilat esitetään siirrettäväksi koulutalon neljänteen kerrokseen. Jäävä tila otetaan yleisötiloiksi kahvila/ravintola-käyttöön ja vaatesäilytys siirretään alalämpiössä toiseen sijaintiin yhtenäisemmän kahvila-tilan muodostamiseksi. Yleisöpalvelutiloihin tehtäisiin uusi henkilöhissillinen yhteys ylälämpiöön asiakkaiden esteetöntä kulkua varten.

Ensimmäiseen kerrokseen esitetään puhkaistavaksi yhteys koulutalon puolelle. Tästä johtuen yleisö-wc:t siirrettäisiin uuteen sijaintiin ja samalla niiden määrää kyettäisiin lisäämään. Koulutalosta otettaisiin nykyisin liikuntasalikäytössä oleva tila monitoimitilaksi sekä konserttitalon käyttöön pieni auditorio. Näiden tilojen avulla talon käyttömahdollisuuksia ja tarjottavien tapahtumien kirjoa pystyttäisiin laajentamaan.

Toisessa kerroksessa sijaitsee hankkeen merkittävin tila, pääsali. Orkesterin tilatarpeisiin esiintymislavan osalta pyritään vastaamaan madaltamalla sekä laajentamalla lavaa kohti permantoa. Lavan laajentamisen vuoksi menetettävät istumapaikat korvataan tiivistämällä nykyisellään väljähköt penkkirivit. Tavoitteena on, että nykyinen paikkamäärä (1002 paikkaa) säilyisi.

Esiintymislavan taustatiloiksi muodostetaan sosiaali- ja pukeutumistiloja orkesterin ja vuokratuotantojen tarpeen mukaisesti. Orkesterilämpiölle varataan nykyistä enemmän tilaa toimistotilojen siirtyessä koulutalon puolelle. Lavan taakse saadaan myös muodostettua kaivattua soitinten varastointitilaa.

Kolmannessa kerroksessa pääsalin puolelle esitetään parvien rakentamista istumapaikkojen lisäämiseksi salin kummallekin sivulle. Parvien rakenteelliset toteuttamismahdollisuudet ja toteutuva paikkamäärä täsmentyvät hankesuunnittelussa. Koulutalon puolelta otettaviin 3. kerroksen tiloihin tultaisiin sijoittamaan kaivattuja harjoitushuoneita yksilö- ja ryhmäharjoittelua varten.

Neljänteen kerrokseen esitetään sijoitettavaksi varastotiloja konserttitalon puolelle. Koulutalon puolelle sijoittuisi harjoitushuoneita, nuotisto sekä ensimmäisestä ja toisesta kerroksesta siirrettävät toimistotilat.

Laajennusvaihtoehdot

Edellä esitettyyn peruskorjaus ja laajennus -ratkaisuvaihtoehtoon määritettiin myös erilaisia lisärakennusoptioita. Ne kulkevat tarveselvitysvaiheessa työnimillä:

- Alikulku-laajennusvaihtoehto

- Puutori-laajennusvaihtoehto

- Maariankadun pääty-laajennusvaihtoehto

Alikulku-laajennusvaihtoehdossa rakennettaisiin kulkuväylä Aninkaistenkadun alitse Puutorilta konserttitaloon. Tämä mahdollistaa konserttitalon pääsisäänkäynnin siirtämisen Puutorin puolelle. Puutorin puolella sijaitseva sisäänkäynti olisi nykyistä sisäänkäyntiä saavutettavampi ja rauhallisempi. Alikulku-laajennus parantaisi konserttitalon vastaanottotiloja, sillä sinne on kaavailtu toteutettavaksi vaatesäilytys- ja lipunmyyntitiloja. Tämä vapauttaisi nykyisen ala-aulan tiloja muuhun käyttöön. Alikulku-laajennusvaihtoehto kytkee konserttitalon ja Puutorin toisiinsa tehden niistä yhtenäisemmän kokonaisuuden.

Puutorin puolella alikulkutunneliin voitaisiin rakentaa yhteys Puutorin pysäköintihalliin. Konserttitalon puolella alikulkutunnelista tulisi yhteys konserttitalon kellarikerrokseen, josta noustaisiin luiskaa pitkin konserttitalon alalämpiöön. Alikulku-laajennusvaihtoehto toteutuessaan asettaa reunaehtoja mahdolliselle myöhemmälle maanalaiselle rakentamiselle.

Puutori- ja Maariankadun pääty-laajennusvaihtoehdot sisältävät molemmat samoja toiminnallisia tarpeita tyydyttäviä tilaratkaisuja (salitila, kahvila/ravintola sekä tukitilat).

Puutori-laajennusvaihtoehto toteuttaa vaihtoehdoista parhaiten Puutorin kokonaiskehittämistä, jonka tavoitteena on elävöittää Puutoria. Laajennusosaan on mielekästä toteuttaa sisäinen kulkuyhteys ja se voidaan toteuttaa kadun alta (Alikulkulaajennus) tai lasitettuna kävelysiltana. Alikulkuvaihtoehto on toimivampi, sillä siihen sijoittavat vaatesäilytys- ja muut tilat parantavat kohteen sisäisen logistiikan toimivuutta.

Maariankadun pääty -laajennusvaihtoehto kytkeytyy hyvin olemassa olevaan Konserttitaloon ja on toteutettavissa ilman alikulkua Puutorille. Vaihtoehto toteuttaa Puutorin kehittämis- ja elävöittämistavoitetta heikommin kuin laajentaminen Puutorille. Lisäksi vaihtoehdossa on tarpeen siirtää Aninkaisissa sijaitseva kaupunginarkisto toisiin tiloihin, uudisrakennuksen sijoittuessa osittain tämän paikalle.

Hankkeen kustannusarviot

Edellä esitetyille ratkaisuvaihtoehdoille on määritetty kustannusarviot. Kustannusarviointi on perustunut tarveselvityksessä esitettäviin tilamuutoksiin sekä tällä hetkellä tiedossa oleviin rakennusteknisiin reunaehtoihin. Kustannusarvio tulee tarkentumaan hankkeen jatkosuunnittelun edetessä.

Ratkaisuvaihtoehtojen kustannusarviot ovat:

-       Konserttitalon ja koulutalon orkesterille siirtyvien tilojen peruskorjaus + lastaustila 33.606.000 €

-       Alikulkutunneli (kevyt liikenne) 6.700.000 €

-       Puutori-laajennusvaihtoehto 10.900.000 €

-       Maariankadun pääty -laajennusvaihtoehto 10.450.000 €.

Kaikki esitetyt hinnat ovat alv 0 %.

Arvio käyttäjälle kohdistuvista kuluista

Käyttäjille aiheutuvat, Turun kaupungin sisäisen vuokrajärjestelmän mukaiset vuokra-arviot on laskettu edellä esitetyistä kustannusarvioista:

-       Konserttitalon ja koulutalon orkesterille siirtyvien tilojen peruskorjaus + lastaustila 237.806,43 €/kk tai 2.853.677,16 €/v.

-       Alikulkutunneli 46.235,88 €/kk tai 554.830,56 €/v.

-       Puutori-tai Maariankadun pääty -laajennusvaihtoehto kukin 71.745,05 €/kk tai 860.940,60 €/v.

Vuonna 2017 Turun filharmoninen orkesteri maksaa tiloistaan sisäistä vuokraa 691.608,96 euroa vuodessa. Edellä esitettyjen tulevien vuokra-arvioiden perusteella käyttäjän maksamat sisäiset vuokrat tulevat nousemaan vaihtoehdosta riippuen 2.162.068 – 3.577.839 euroa vuodessa.

Konserttitalon käytössä arvioidaan nykyisin olevan noin 7.200 brm2 (arvio perustuu tarveselvitystä varten laadittuihin sijoittumissuunnitelmiin, pinta-aloja ei ole tarkistusmitattu). Perustuen laadittuihin sijoittumissuunnitelmiin tilamäärä käyttäjällä kasvaa peruskorjauksen ja laajennuksen jälkeen vaihtoehdosta riippuen 3.000–5.550 brm2:a.

Peruskorjaukseen ja laajennukseen liittyvät irtaimistohankintakulut arvioidaan alustavasti olevan 2–3 miljoonaa euroa. Tarkempi suunnitelma irtaimistokalusteiden uusimistarpeesta ja hankinnoista sekä niiden kustannuksista tehdään hankesuunnitteluvaiheessa. Käyttäjätoimialan tulee hankkeen toteutuessa varautua irtaimiston hankintakustannuksien kattamiseen.

Esitys hankkeen toteutusmuodosta, aikataulusta sekä väistötilaselvityksen laatimisesta

Hankkeen toteutusmuodoksi esitetään laadukkaimman ja kustannustehokkaimman lopputuloksen aikaansaamiseksi yhteistyö-/allianssimallia. Hankkeen toteutusmuodon määrittelyyn otetaan kantaa tarkemmin hankesuunnitteluvaiheessa.

Huomioiden konserttitalon tilojen nykyinen tekninen kunto, esitetään, että hankkeen toteutusaikataulu on seuraava:

Vuosi 2018: Hankesuunnitelman laatiminen ja aikataulun täsmentäminen.

Kevät 2019: Hankkeen yhteistyökumppaneiden kilpailutus ja valinta. Suunnittelun aloitus. TFO muuttaa pois konserttitalosta kesäkuussa 2019 kauden päättyessä ja TFO:n väistötila-aika alkaa.

Loppuvuosi 2019: Elokuussa Turun musiikkijuhlien jälkeen kohde suljetaan peruskorjausta varten.

2020, 2021 ja kevät 2022: Rakennustyöt. TFO muuttaa takaisin peruskorjattuun ja laajennettuun konserttitaloon syyskaudeksi 2022.

Turun Filharmonisella orkesterilla ei ole tällä hetkellä tuotanto- tai taiteilijakiinnityksiä vuodelle 2019 tai siitä eteenpäin.

Arviolta kolme vuotta kestävän väistötilatarpeen ratkaisemiseksi esitetään, että hankesuunnittelun kanssa samanaikaisesti aloitetaan potentiaalisten väistötilojen kartoitus yhdessä Turun Filharmonisen orkesterin kanssa. Kartoituksen tulos tuodaan erikseen päätöksentekoon. Väistötilojen hankinta edellyttää, että peruskorjaushankkeen aikataulu on määritetty ja hyväksytty pysyvästi.

Kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen 18.10.2017:

Konserttitalon uudistaminen on tarkoituksenmukaista liittää laajempaan Aninkaisten alueen kaupunkikehitykseen. Konserttitalo ja siihen liittyvät tilat voivat tuoda uusia, toiminnallisuutta parantavia mahdollisuuksia mm. osana Puutorin elävöittämispyrkimyksiä. Konserttitaloon liittyvällä, Puutorille sijoittuvalla paviljonkimaisella rakennuksella on myönteistä vaikutusta niin konserttitalon saavutettavuuden ja näkyvyyden kuin Puutorin elävöittämisen kannalta. Näin on hahmoteltu myös elokuussa 2017 julkistetussa Keskustavisio 2050:ssä.

Tärkeää on myös tutkia Aninkaistenkadun ja Maariankadun roolia osana keskustan liikennejärjestelmää. Liikkumisen osalta kehitettävät yhteydet linja-autoaseman ja rautatieliikenteen muodostamaan seudullisen ja valtakunnallisen joukkoliikenteen solmukohtaan luovat uusia vetovoimatekijöitä konserttitalolle, aivan kuten ovat luoneet Logomollekin. Aninkaistenkadun kielteistä estevaikutusta tullaan myös ratkomaan suunnittelun yhteydessä.

Oheismateriaali 1Turun konserttitalo, peruskorjauksen ja laajennuksen tilatarveselvitys

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää pyytää lausunnon Turun Konserttitalon peruskorjauksen ja laajennuksen tilatarveselvityksestä kulttuurilautakunnalta, kasvatus- ja opetuslautakunnalta, kiinteistöliikelaitoksen johtokunnalta, kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalta, vapaa-aikatoimialan museopalveluilta, KOy Puutorin Pysäköinniltä, Turun Musiikkijuhlasäätiöltä ja Senaatti Kiinteistöiltä/Kansallisarkistolta sekä muilta Puutoriin rajoittuvien kiinteistöjen omistajilta marraskuun loppuun mennessä.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Kokouksessa asiaa olivat selvittämässä kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen ja va. tilajohtaja Tuomas Koskiniemi.

Kasopelk § 187

Toimialajohtaja Timo Jalonen ja ammatillisen koulutuksen palvelualuejohtaja Hannu Immonen 12.11.2017:

 

Sivistystoimialaa ja erityisesti ammatillista koulutusta on kuultu valmistelun yhteydessä.

 

Sivistystoimiala ei ota kantaa varsinaisen konserttitalon peruskorjaukseen.

 

Orkesterin toimintaa ollaan mielellään laajentamassa myös Aninkaisten koulutalon tiloihin. Myös tähän sivistystoimiala ja Turun ammatti-instituutti suhtautuvat myönteisesti. Tosiasiassa ammatillinen koulutus on jo luopunut suunnilleen siitä määrästä tiloja, jotka siirtyisivät orkesterin käyttöön. Kasvatus- ja opetuslautakunta on päättänyt, että tyhjillään olevia tiloja käyttää elokuusta 2018 lukien ruotsinkielinen esiopetus väistötilana.

 

Aninkaisten koulutaloon jää ammatillisen koulutuksen käyttöön riittävästi tiloja. Tilatarvesuunnitelmassa alustavasti Konserttitalon hallintohenkilöstön toimistotilojen sijoittamisessa koulutalon neljänteen kerrokseen on huomioitava siellä nyt toimivan koulutalon hallinnon tilat, joiden toivotaan pysyvän osana kyseistä kerrosta. Jatkosuunnittelussa olisi kiinnitettävä huomiota myös siihen, että liikkuminen rakennuksessa on oppilaitoksen pidon kannalta joustavaa eikä liikkumisen esteitä pidä luoda. Peruskorjauksen yhteydessä pitää huomioida myös käyttäjien pysäköintiratkaisut, jotka nyt varsinkin oppilaitoksen piha-alueella ovat eri käyttäjien toimesta haasteellisia ja riittämättömiä.

 

Turun ammatti-instituutti kiinnittää huomiota myös siihen, että se mielellään tarjoaa Konserttitalon käyttöön koulutalossa olevia ruuanvalmistustiloja ja isoa ruokasalitilaa, jota voitaisiin monella tavalla hyödyntää, mikäli peruskorjatun Konserttitalon käyttöä halutaan monipuolistaa ja vieraille tarjota ruokaa. Myös tämä edellyttää, että jatkosuunnittelussa kiinnitetään huomiota tilojen molempia osapuolia hyödyttävään yhteiskäyttöön.

 

Julkisudessa on esitetty kannanottoja, että kaupungin tulisi rakentaa uusi musiikkitalo ja että peruskorjattu Konserttitalo tulisi ottaa laajemmin sivistystoimialan käyttöön. Sivistystoimiala on järjestänyt muutamia tapahtumia vuosittain Konserttitalolla eikä sillä ole tarvetta rakennuksen merkittävästi laajempaan käyttöön. Siten julkisuudessa esitetyt kaavailut ovat vailla toiminnallista ja taloudellista pohjaa.

 

Toimialajohtaja Timo Jalonen:

 

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunta antaa asiasta lausunnon ja yhtyy niihin näkemyksiin, joita toimialajohtaja ja ammatillisen koulutuksen palvelualuejohtaja ovat edellä todenneet.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Jakelu

lausKaupunginhallitus