1.

Kaupunginhallitus päätti 23.10.2017 ettei se ota käsittelyynsä kasvatus- ja opetuslautakunnan 18.10 2017 eikä sen ruotsinkielisen jaoston 10.10.2017 pöytäkirjoja.

2.

Kaupunginhallitus päätti 6.11.2017 § 466, että:

-

se merkitsee tiedoksi kasvatus- ja opetuslautakunnan 18.10.2017 antaman selvityksen sivistystoimialan tuottavuuden kasvattamisesta sekä tuetun opetuksen ja varhaiskasvatuksen osuudesta ja edellyttää, että selvitystä tulee jatkaa tuetun opetuksen kriteeristön määrittelemiseksi,

-

kunnallisten päiväkotien täyttöaste nostetaan samalle tasolle kuin yksityisten päiväkotien ja täyttöasteen tavoitetason on oltava 100 %. Palveluohjauksessa on seurattava tavoitteen toteutumista ja pyrittävä varmistamaan kunnallisten päivähoitopaikkojen tehokas käyttö,

-

sivistystoimialan tulee selvittää, miten palveluohjausta voidaan kehittää niin, että kunnallinen varhaiskasvatus olisi vähemmän herkkä luonnollisen kausivaihtelun aiheuttamalle käyttöastevajaukselle,

-

edellä mainitussa selvityksessä tulee ottaa myös kantaa kaupungin palveluverkon optimointimahdollisuuksiin tuottavuuden lisäämisen näkökulmasta,

-

kaikki edellä mainitut lisäselvitykset tulee toimittaa kaupunginhallitukselle vuoden 2018 ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä,

-

konsernihallinnon strategia ja kehittämisen vastuualue toimittaa vuoden 2017 loppuun mennessä sivistystoimialan käyttöön lasten määrän kehityksestä asianmukaisen ja ajantasaisen tilastotiedon sekä ennusteet.

3.

Kaupunginhallitus päätti 6.11.2017 § 483, ettei se ota käsittelyynsä ruotsinkielisen jaoston 26.10.2017 pöytäkirjaa.

4.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1.11.2017: Ammatillinen koulutus uudistuu ensi vuoden alusta, kun ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö astuu voimaan. Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon tueksi on käynnistetty laaja ohjelma, jossa tuetaan koulutuksen järjestäjiä toiminnan uudistamisessa. Ohjelmaan on varattu noin 60 miljoona euroa vuosille 2017-2020. Tavoitteena on uudistaa ammatillisen koulutuksen toimintakulttuuria kokonaisvaltaisesti ja pysyvästi.

Tukiohjelmalla tuetaan laaja-alaisesti ammatillisen koulutuksen uudistamista vastaamaan uuden lainsäädännön tavoitteita, työelämän ja kansalaisten muuttuvia osaamistarpeita sekä elinikäisen oppimisen tarpeita. Suurin muutos on ajattelutavan kääntyminen järjestelmäkeskeisyydestä osaamisperusteisuuteen ja kysyntälähtöisyyteen. Opiskelija ja työelämä ovat entistä vahvemmin palveluiden lähtökohtana.

Hallitus päätti kevään kehysriihessä tukea reformin toimeenpanoa yhteensä 30 miljoonalla eurolla vuosina 2018 ja 2019. 60 miljoonan euron kokonaisuus koostuu tästä hallituksen kehysriihen päätöksestä sekä opetus- ja kulttuuriministeriön vuosien 2017–2020 kehittämismäärärahoista.

Tukiohjelman toimet ja kehittämishankkeet muodostavat ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteita tukevan kokonaisuuden. Opetushenkilöstön ja työpaikkaohjaajien osaamisen kehittäminen, viestintä, koulutuksen järjestäjien tuki ja neuvonta, laadunhallinnan tukeminen sekä kehittämishankkeet ovat tukiohjelman keskeisiä kokonaisuuksia.

Kehittämishankkeilla uudistetaan laaja-alaisesti ammatillisen koulutuksen ydinprosesseja ja toimintamalleja nykyistä asiakaslähtöisemmiksi ja joustavammiksi sekä kevennetään hallintoa. Lisäksi tuetaan laadun kehittämistä, koulutuksen läpäisyn parantamista, yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin vahvistamista, turvallisuuskulttuurin kehittämistä sekä uusien, innovatiivisten toimintakäytäntöjen kehittämistä ja pilotoimista.

Yksilöllisten opintopolkujen rakentamisen tueksi kehitetään koulutuksen järjestäjille yhteiset toimintamallit ja niitä tukevia digitaalisia työvälineitä (eHOKS). Ammatillinen osaaminen osoitetaan jatkossa näyttämällä, joten tätä varten kehitetään yhtenäinen toimintamalli. Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen edistämiseksi oppisopimuskoulutukseen ja koulutussopimukseen kehitetään myös yhtenäiset toimintamallit ja sopimusmallit.

Opintopolku.fi -palvelua uudistetaan ja kehitetään tukemaan ympärivuotista ja sujuvaa hakeutumista ammatilliseen koulutukseen. Ammatillisen koulutuksen digitaalisten oppimisympäristöjen, uusien oppimisratkaisujen, avointen oppimateriaalien, osaamisen kartoittamisen palveluiden sekä oppimisanalytiikan kehittämiseen panostetaan.

Tukiohjelman ensimmäiset osat käyntiin vuoden 2017 aikana

Osana tukiohjelmaa on käynnistynyt opetushenkilöstön ja työpaikkaohjaajien osaamisen kehittämistä tukeva Parasta osaamista -hanke. Hankkeeseen kohdennettiin yli 4,5 miljoonaa euroa. Koulutussopimuksen ja oppisopimuksen toimintamallien kehittämiseen on puolestaan myönnetty 4,65 miljoonan euron rahoitus.

Lisäksi opetushallitus käynnisti 16.10. seitsemän miljoonan euron avustushaun ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisten ja asiakaslähtöisten toimintamallien kehittämiseen. Painopisteinä ovat asiakaslähtöiset toimintakäytännöt, johtamisen tukeminen sekä osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistaminen.

Ammatillisen koulutuksen reformi on suurin koulutuslainsäädännön uudistus lähes kahteenkymmeneen vuoteen. Sen ydinasioita ovat henkilökohtaiset opintopolut, laaja-alainen osaaminen sekä tiivis yhteistyö työelämän kanssa. Uusi laki tulee voimaan 1.1.2018.

5.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt kaikille hakemuksen jättäneille Turun lukioille erityistehtävän. Päätös on tunnustus Turun kaupungin lukioiden pitkään jatkuneelle panostukselle lukiokoulutuksen kehittämiseksi. Turun lukioissa tarjotaan erityistehtävinä musiikki-, urheilu-, ICT-, ilmaisutaito- ja luonnontiedepainotteista opetusta.

Turun lukioiden erityistehtävät:

• Puolalanmäen lukio, musiikkipainotteinen opetus

• Kerttulin lukio, urheilupainotteinen opetus

• Kerttulin lukio, ICT-painotteinen opetus

• Turun klassillinen lukio, ilmaisutaitopainotteinen opetus

• Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio, luonnontiedepainotteinen opetus

Päätökset tehtiin koulutuksen järjestäjien keväällä toimittamien hakemusten perusteella. Hakemuksia jätettiin 131 kappaletta. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI teki hakemuksista arviot, joissa se tarkasteli koulutuksen järjestäjän edellytyksiä toteuttaa erityistä koulutustehtävää. Arvioiden perusteella opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä teki esitykset myönnettävistä erityisistä koulutustehtävistä ja valtakunnallisista kehittämistehtävistä.

Lukion erityinen koulutustehtävä tarkoittaa opetusta, jossa olennaisessa määrin painotetaan yhtä tai useampaa oppiainetta tai opintokokonaisuutta ja voidaan poiketa lukiokoulutusta koskevista säännöksistä ja määräyksistä.

Lisäksi uudistuksella erityisen koulutustehtävän lukioiden rahoitus vakiinnutetaan niin, että se on jatkossa aina 1,57 prosenttia lukiokoulutuksen kokonaisrahoituksesta. Rahoitus pysyy noin 11 miljoonassa eurossa, joka vastaa nykytasoa.

Nyt erityistehtävän saaneet Turun lukiot toteuttivat jo tätä ennen saamaansa tehtävää. Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti kuitenkin laittaa kaikki luvat valtakunnallisesti haettaviksi. Turun lukiot osoittivat haussa opetuksensa olevan korkeaa valtakunnallista tasoa.