1.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.10.2017: Ammatillisen koulutuksen reformiin liittyvät opetus- ja kulttuuriministeriön asetukset tutkintorakenteesta, valintaperusteista, rahoituksen laskentaperusteista, oppilailta perittävistä maksuista sekä asetus oppisopimuskoulutuksessa olevan opiskelijan opintososiaalisista etuuksista on annettu.

Tutkintorakenneasetuksen muutoksilla selkeytetään tutkintorakennetta koskevaa sääntelyä. Ammatillisten tutkintojen sijoittamisesta koulutusaloille tutkintorakenneasetuksessa luovutaan. Tämä sujuvoittaa ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen kehittämistä. Tutkintojen ammattitaitovaatimukset pystytään määrittelemään puhtaasti työelämän tarpeista käsin, eikä niiden määrittelyä ohjaa tutkinnon sijoittuminen tietylle koulutusalalle.

Ammatillisten perustutkintojen osaamisaloja ei säädetä jatkossa tutkintorakenneasetuksessa. Osaamisaloista määrätään jatkossa tutkinnon perusteissa kuten ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osaamisaloista jo nykyisin. Muutokset mahdollistavat nykyistä nopeamman ja joustavamman reagoinnin työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin. Muutoksena nykyiseen asetuksessa säädetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen laajuudesta osaamispisteinä.

Valintaperusteasetuksen muutosten tavoitteena on selkeyttää ja yksinkertaistaa opiskelijavalintaa sekä painottaa perusopetuksen päättäneiden sekä valmentavan koulutuksen suorittaneiden ensisijaisuutta opiskelijavalinnassa ja siten turvata koulutustakuun toteutumista.

Ammatilliseen koulutukseen voi jatkossa hakeutua jatkuvan haun kautta joustavasti ympäri vuoden. Keväisin järjestettävä valtakunnallinen yhteishaku on tarkoitettu pääasiassa peruskoulunsa päättäneille ja vailla ammatillista tutkintoa oleville. Valintaperusteasetus koskee yhteishaussa käytettäviä valintaperusteita eli hakijoille annettavia valintapisteitä. Jatkuvassa haussa koulutuksen järjestäjä päättää hakumenettelyistä ja käytettävistä valintaperusteista.

Nykyisiä valintaperusteita vähennetään. Valintakriteereistä poistetaan vailla perusasteen jälkeistä koulutuspaikkaa olevien pisteet, vähemmistösukupuolesta saatavat pisteet sekä urheilullisten ansioiden perusteella annettavat pisteet. Jatkossa mahdollisiin pääsy- tai soveltuvuuskokeisiin osallistumatta jättäneitä ei voi valita koulutukseen.

Puutteellisen kielitaidon asettamia esteitä päästä ammatilliseen koulutukseen puretaan. Muutos parantaa erityisesti maahanmuuttajien asemaa ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumisessa ja työelämään siirtymisessä. Jatkossa tutkintokoulutuksessa edellyttävästä kielitaitotasosta ei säädetä valintaperusteasetuksessa tarkasti vaan koulutuksen järjestäjä arvioi hakijan kielelliset edellytykset suoriuttaa tutkinto. Asetuksella poistetaan myös velvollisuus käyttää valtakunnallista kielikoetta. Tavoitteena on, että kynnys siirtyä ammatilliseen koulutukseen on mahdollisimman matala.

Ammatillisen koulutuksen uudessa rahoitusmallissa rahoitus jaetaan laskennalliseen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen sekä strategiarahoitukseen. Uuteen rahoitusjärjestelmään liittyen annettiin uusi asetus ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista. Asetuksessa säädetään opiskelijan huomioimisesta rahoituksen perusteena opiskelijavuosien määrittelyssä, perusrahoituksen painotetun suoritemäärän laskennasta ja perusrahoituksen painotusperusteiden painokertoimista, suoritusrahoituksen painotetun suoritemäärän laskennasta ja suoritusrahoituksen painotusperusteiden painokertoimista sekä vaikuttavuusrahoituksen perusteiden määräytymisestä ja laskennasta työllistymisen ja jatko-opintoihin siirtymisen osalta. Vaikuttavuusrahoituksen myöntämisperusteena käytettävien opiskelija- ja työelämäpalautteen osalta asetusta on tarkoitus täydentää myöhemmin.

Opiskelijoilta perittävien maksujen enimmäismäärästä ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksessa sekä muussa ammatillisessa lisäkoulutuksessa säädetään asetuksella oppilailta ja opiskelijoilta perittävistä maksuista. Jatkossa opiskelijoilta perittävien maksujen katto sidotaan koulutuksen järjestämiskustannuksiin ja enimmäisosuutta, jonka opiskelijalta saa periä, alennetaan. Asetus ei muuta nykytilaa, sillä maksuja on voitu periä aikaisemminkin. Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi myöhemmin maksujen asetuksella säädettävää enimmäismäärää, kunhan tietopohja koulutuksen järjestäjien käytännöistä karttuu.

Asetuksessa oppisopimuskoulutuksessa olevan opiskelijan opintososiaalisesta etuuksista säädetään jatkossa päivärahan, perheavustuksen ja majoittumiskorvauksen määrästä. Asetus asettaa minimitason koulutuksen järjestäjän maksamille opintososiaalisille etuuksille.

Asetukset tulevat voimaan 1.1.2018 samaan aikaan kun ammatillisesta koulutuksesta annettu laki (531/2017), joka on vahvistettu elokuussa. Kyseessä on suurin koulutuslainsäädännön uudistus Suomessa lähes kahteenkymmeneen vuoteen. Uudistuksen ydinasioita ovat yksilölliset opintopolut, asiakaslähtöisyys, työelämän ja yksilöiden tarpeisiin vastaava osaaminen sekä tiivis yhteistyö työelämän kanssa.

2.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 19.9.2017: Oikeus oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisiin psykologi- ja kuraattoripalveluihin laajennetaan koskemaan kaikkia ammatillista perustutkintoa suorittavia opiskelijoita sekä valmentavassa koulutuksessa olevia opiskelijoita. Palveluiden laajentamiseen panostetaan 5,6 miljoonaa euroa. Muutoksen myötä palveluiden piiriin pääsee noin 50 000 uutta opiskelijaa. Hallitus antoi eduskunnalle 19.9. esityksen oppilas- ja opiskeluhuoltolain muuttamisesta.

Päätös laajentaa kuraattori- ja psykologipalveluita on panostus opiskelijoiden hyvinvointiin ja oppilaitoksissa tapahtuvaan ennaltaehkäisevään työhön. Laajennus tarjoaa aiempaa paremmin tukea ja ohjausta opintojen suorittamiseen. Saatu tuki ja ohjaus edistää opintojen loppuun suorittamista ja työllistymistä.

Muutoksen taustalla on eduskunnan kesäkuussa hyväksymä uusi laki ammatillisesta koulutuksesta, joka tulee voimaan vuoden 2018 alussa. Ammatillista koulutusta koskevat säädökset kootaan yhteen lakiin ja osa työvoimakoulutuksesta siirtyy opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle. Osaamisen arvioinnissa siirrytään yhteen näyttöön perustuvaan ja osaamisen hankkimistavasta riippumattomaan tapaan suorittaa ammatillinen tutkinto. Raja-aitojen poistuessa psykologi- ja kuraattoripalveluiden piirissä olevien opiskelijoiden joukkoa laajennetaan.

Nykyisin samaa tutkintoa samalla koulutuksen järjestäjällä suorittavat opiskelijat voivat olla eri asemassa opintososiaalisia etuuksia myönnettäessä riippuen siitä, minkä lain nojalla koulutusta järjestetään. Esityksen mukaan uutena ryhmänä opiskelijahuoltopalveluiden piiriin pääsevät ne opiskelijat, jotka nykyisin suorittavat ammatillista perustutkintoa näyttötutkintona tai työvoimakoulutuksena.

Lakimuutos on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2018. Turku perustaa neljä uuttaa kuraattorinvakanssia sivistystoimialalle em. lakimuutoksen ja oppilasmäärän kasvun vuoksi.

3.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 19.9.2017: Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut alenevat tammikuusta 2018 alkaen. Hallitus antoi 19.9. eduskunnalle esityksen varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muuttamisesta. Pieni- ja keskituloisen perheen maksut alenevat, ja jatkossa toisen lapsen sisaralennus on 50 prosenttia nykyisen kymmenen sijaan.

Asiakasmaksuja alennetaan noin 71 miljoonalla eurolla. Muutos tuo arviolta 6700 perhettä maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin. Keskituloisen kahden lapsen perheen (bruttotulot yhteensä 5900 e/kk) maksut laskisivat vuodessa yli 1200 eurolla. Esityksen tavoitteena on lisätä työnteon kannustavuutta, parantaa perheiden taloudellista tilannetta ja mahdollistaa useamman lapsen osallistuminen varhaiskasvatukseen.

Varhaiskasvatuksen maksujen alentaminen helpottaa perheiden taloudellista tilannetta. Se mahdollistaa yhä useamman lapsen pääsyn varhaiskasvatuksen piiriin. Laadukkaalla, pedagogisella varhaiskasvatuksella on monia positiivisia vaikutuksia lapsen kasvuun ja kehitykseen, ja se ehkäisee syrjäytymistä. Saamme jatkuvasti uutta tietoa varhaisten vuosien merkityksestä, ja varhaiskasvatus on koulutusjärjestelmämme vaikuttavin osa.

Maksut määräytyvät perheen tulojen ja perhekoon perusteella, ja hallituksen esityksessä kaikkien perheiden tulorajoja nostetaan. Näin alennetaan erityisesti pieni- ja keskituloisten perheiden varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja. Isoimmat maksualennukset kohdistuvat monilapsisiin perheisiin. Asiakasmaksulailla säädetään maksujen enimmäismäärä, kunnat voivat päättää myös alemmista maksuista.

Toisesta lapsesta perittävä maksu alenee. Toisen lapsen maksu olisi esityksen mukaan enintään 50 prosenttia ensimmäisen lapsen maksusta eli enintään 145 euroa. Nykyään toisen lapsen ns. sisaralennus on 10 prosenttia. Seuraavien lasten sisaralennus olisi edelleen 80 prosenttia nuorimman lapsen maksusta eli maksu olisi enintään 58 euroa.

Toisen lapsen alennus kohdistuisi kaikkiin niihin perheisiin, joilla on vähintään kaksi lasta varhaiskasvatuksessa. Asiakasmaksut alenisivat kyseisillä perheillä riippumatta perheen tulotasosta.

Asiakasmaksun suuruus määräytyy esityksen mukaan edelleen perheen koon ja tulojen sekä varhaiskasvatuksen varatun ajan perusteella. Myös maksun määräämisessä huomioon otettavat tulot säilyisivät ennallaan. Varhaiskasvatuksen enimmäismaksu olisi edelleen 290 euroa. Myös alin perittävä maksu säilyy ennallaan eli alle 27 euron maksua ei peritä.

Esityksen mukaan arviolta 6 700 perhettä siirtyisi maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin. Kannustinloukkuvaikutusten pienentyessä noin 4 200 henkilön arvioidaan työllistyvän vuoteen 2021 mennessä.

Lakimuutos on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. Varhaiskasvatusmaksuja alennettiin aiemmin 1.3.2017 lukien. Maksutulojen menetykset kompensoidaan kunnille.

Hallituksen tavoitteena on varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostaminen. Suomessa varhaiskasvatuksen osallistumisaste on merkittävästi muita Pohjoismaita alemmalla tasolla. Osallistumisen lisäämiseen tähdätään varhaiskasvatuksen laatua ja saavutettavuutta parantamalla. Varhaiskasvatuksen maksuja alennetaan nyt toistamiseen tällä hallituskaudella.

Palvelujen korkean laadun ja osaavan henkilökunnan takaamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö on sopinut tuhannen uuden lastentarhanopettajan kouluttamisesta yliopistoissa vuosina 2018–2021 erityismäärärahan turvin. Lisäksi hallitus käynnistää 5-vuotiaille suunnatun maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun vuonna 2018. Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ovat pedagogista, tavoitteellista kasvatusta tukeva asiakirja, joka tuli velvoittavana voimaan elokuussa.

4.

Kaupunginvaltuusto päätti 25.9.2017 § 191 merkitä osavuosikatsauksen 2/2017 tiedoksi ja päätti, että kasvatus- ja opetuslautakunnan määrärahaa korotetaan 2,9 milj. eurolla. Esitys määrärahan jaosta käsitellään lautakunnassa 18.10.2017.

5.

Kaupunginnallitus päätti 18.9.2017 § 392, ettei se ota käsittelyynsä kasvatus- ja opetuslautakunnan 6.9.2017 pöytäkirjaa.

6.

Kaupunginhallitus päätti 3.10.2017 § 418, ettei se ota käsittelyynsä kasvatus- ja opetuslautakunnan 20.9.2017, ruotsinkielisen jaoston 19.9.2017 eikä lukio- ja ammattiopetusjaoston 26.9.2017 pöytäkirjoja.