1.

Kaupunginhallitus päätti 7.8.2017 ettei se ota käsittelyynsä kasvatus- ja opetuslautakunnan 28.6.2017 pöytäkirjaa.

2.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 30.6.2017: Eduskunta on hyväksynyt uuden ammatillisen koulutuksen lainsäädännön. Nyt hyväksytty ammatillisen koulutuksen reformi on suurin koulutuslainsäädännön uudistus lähes kahteenkymmeneen vuoteen.

-

Hallituskauden suurin koulutuksen uudistus on nyt hyväksytty eduskunnassa. Tämä reformi on työnäyte siitä, että suuretkin uudistukset ovat koulutuskentällä mahdollisia. Koulutuksen rakenteet ovat Suomessa uudistuneet hitaasti, vaikka työelämä on mullistunut ympärillämme. Ammatillisen koulutuksen reformi vie ammattiosaamisen uudelle vuosikymmenelle ja näyttää suuntaa koko koulutusjärjestelmän uudistamiselle, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.

-

Ammatillisen koulutuksen reformi vahvistaa suomalaista ammattiosaamista. Sen ydinasioita ovat henkilökohtaiset opintopolut, laaja-alainen osaaminen sekä tiivis yhteistyö työelämän kanssa. Näin vahvistetaan opiskelijoiden työllistymistä ja tuetaan sujuvaa siirtymistä jatko-opintoihin. Uudistettu ammatillinen koulutus vastaa osuvasti ja tehokkaasti yritysten ja työelämän nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin, ministeri sanoo.

-

Reformi on tehty haastavassa taloudellisessa ympäristössä, mutta se on saanut laajan tuen koulutuksen ammattilaisilta. Uudistus on merkittävä niin opiskelijoille, koulutuksen järjestäjille kuin työ- ja elinkeinoelämälle. Olen iloinen, että reformin toimeenpano voi nyt alkaa yhteistyössä, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen jatkaa.

Suurin muutos uudistetussa ammatillisessa koulutuksessa on ajattelutavan kääntyminen järjestelmäkeskeisyydestä osaamisperusteisuuteen. Jatkossa ammatillisen koulutuksen tärkein tehtävä on tuottaa yksilöllistä ammatillista osaamista opiskelijoiden ja työelämän tarpeiden mukaan.

Yksilöllisiin osaamistarpeisiin voidaan jatkossa vastata joustavasti tutkintojen, niiden osien, tutkintoon johtamattoman koulutuksen ja valmentavien koulutusten avulla. Ohjattua ja tavoitteellista opiskelua voidaan toteuttaa joustavasti niin oppilaitosten oppimisympäristöissä, työpaikoilla kuin digitaalisissa oppimisympäristöissä.

Uudistuksella lisätään mahdollisuuksia opiskella työpaikoilla ottamalla käyttöön uusi koulutussopimusmalli. Uudistuksessa lisätään myös jo olemassa olevan oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuutta. Koulutus- ja oppisopimuksella hankittu osaaminen osoitetaan näyttämällä se käytännön työtilanteissa.

Osaamisen arvioinnista vastaavat opettajat ja työelämän asiantuntijat yhdessä. Koulutukseen voi hakea ja päästä silloin, kun siihen on tarve. Työelämälähtöisten opiskelutapojen lisääminen on keino työelämän murrokseen vastaamisessa.

Uudella rahoitusmallilla kannustetaan parantamaan koulutuksen vaikuttavuutta ja laatua. Rahoitus kannustaa vähentämään koulutuksen keskeyttämistä ja tunnustamaan tehokkaasti aiemmin hankittua osaamista. Koulutuksen järjestäjien vapaus koulutuksen järjestämiseen kasvaa uusien järjestämislupien myötä. Rahoituksen uudistamisella vastataan koulutustakuun toteutumisen lisäksi myös koulutuksen keskeyttämisten vähentämiseen.

-

Ammatillisen koulutuksen reformi ehkäisee syrjäytymistä, kun yksilöllistäminen tekee opinnoista sujuvampia ja kouluttajilla on selkeä kannustin pitää huolta opiskelijoista. Työkaluja on nyt enemmän. Tavoitteena on, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon, Grahn-Laasonen sanoo.

Eduskunta kuuli laajaa joukkoa asiantuntijoita. Eduskuntakäsittelyn aikana merkittävimmiksi kysymyksiksi nousivat muun muassa yksilöllisten opintopolkujen suunnittelu ja toteuttaminen sekä opiskelijan tarvitseman opetuksen ja ohjauksen turvaaminen, työpaikalla tapahtuvan opiskelun edellytykset sekä rahoitusmallin ennakoitavuus ja kannustavuus.

Uusi laki tulee voimaan 1.1.2018. Eduskunta edellyttää, että opetus- ja kulttuuriministeriö tukee ja seuraa reformin toteutumista. Erityisesti on tarpeen seurata uudistuksen vaikutuksia koulutuksen alueelliseen ja kielelliseen saavutettavuuteen, opintojen keskeyttämiseen ja koulutustakuun toteutumiseen sekä siihen, että oppisopimus- ja koulutussopimuspaikkamäärät lisääntyvät uudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Jos laissa havaitaan muutostarpeita, valtioneuvoston on tuotava muutosesitykset eduskunnan käsiteltäväksi.

3.

Opetus-ja kulttuuriministeriö 1.8.2017: 1.8. astuvat voimaan koko maassa velvoittavat varhaiskasvatuksen pedagogiset suunnitelmat. Opetushallituksen laatimien valtakunnallisten perusteiden pohjalta kunnat ovat hyväksyneet omat, paikalliset suunnitelmansa. Niiden perusteella jokaiselle lapselle tehdään kokonaisvaltainen, yksilöllinen suunnitelma, johon kirjataan lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevat tavoitteet ja toimenpiteet. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa kuvataan lapsen osaaminen, vahvuudet, kiinnostuksen kohteet sekä yksilölliset tarpeet.

-

Muutos korostaa varhaiskasvatusta osana suomalaista koulutusjärjestelmää. Varhaiskasvatus saa ensimmäistä kertaa omat "opetussuunnitelmansa". Varhaiskasvatus on tärkeä vaihe lapsen kasvun ja oppimisen polulla, ja siihen osallistumisesta on tutkimusten mukaan lapselle monenlaista hyötyä. Jotta positiiviset vaikutukset tulisivat parhaiten esille, varhaiskasvatuksen on oltava suunnitelmallista, ammattimaista ja tavoitteellista, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista yhteistyössä huoltajien kanssa. Se on tavoitteellisen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuus, jossa painottuu pedagogiikka. Hyvä hoito ja huolenpito sekä pysyvät ihmissuhteet ovat hyvinvoinnin ja oppimisen perusta.

-

Varhaiskasvatussuunnitelmat perustuvat käsitykseen lapsuuden itseisarvosta. Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi, nähdyksi, huomioon otetuksi ja ymmärretyksi omana itsenään sekä yhteisönsä jäsenenä, opetusministeri sanoo.

-

Varhaiskasvatuksen oppimiskäsitys on, että oppimista tapahtuu koko ajan - esimerkiksi ympäristöä havainnoidessa ja tarkkaillessa, leikin, liikunnan, luovan toiminnan ja pienten tehtävien kautta. Päiväkodissa opitaan yhdessä toisten lasten seurassa ja turvallisten ammattilaisten ohjauksessa, ja oppiminen kietoutuu yhteen lasten tarvitseman hoidon ja hoivan kanssa. Varhaiskasvatussuunnitelmat luovat myös jatkumon esi- ja perusopetukseen, mikä korostaa lisää varhaiskasvatuksen pedagogista roolia, ministeri sanoo.

Työ varhaiskasvatuksen kehittämiseksi ja lasten osallistumisen puolesta jatkuu. Kesäkuussa julkaistiin kolmen asiantuntijan esitys varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartaksi, jossa huomio kiinnittyi osallistumisasteen nostamiseen, henkilöstörakenteeseen, -määriin ja -pätevyyksiin sekä osaamisen kehittämiseen. Esitykset otetaan huomioon jo käynnissä olevassa varhaiskasvatuslain uudistuksen valmistelussa. Osallistumisasteen nostamiseksi varhaiskasvatusmaksuja alennetaan merkittävästi 1.1.2018 alkaen, asiaa koskeva lakiesitys on parhaillaan lausuntokierroksella.

Varhaiskasvatussuunnitelmakokonaisuus on kolmitasoinen. Se koostuu valtakunnallisesta varhaiskasvatussuunnitelman perusteista, paikallisista varhaiskasvatussuunnitelmista sekä lasten varhaiskasvatussuunnitelmista. Opetushallitus hyväksyi valtakunnalliset perusteet 18.10.2016, ja kuntien laatimat paikalliset suunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2017.

Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuksen järjestäjien tulee laatia valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat. Varhaiskasvatussuunnitelman laatimisvelvoite koskee myös kunnan hankkimaa muuta varhaiskasvatusta ja kunnan valvomaa yksityistä lasten päiväkotitoimintaa tai yksityistä perhepäivähoitoa.

Varhaiskasvatussuunnitelman valtakunnallisiin perusteisiin voi tutustua Opetushallituksen sivuilla: http://www.oph.fi/vasu2017.

4.

Lautakunnan ja jaoston puheenjohtajan kanssa on sovittu, että 17.8. pidettäväksi aiottu lukio-, ammatti- ja aikuiskoulutusasioita käsittelevä koulutustilaisuus pidetään keskiviikkona 23.8.2017 klo 17 Katedralskolanissa. Syynä oli, että kaupunki järjestää yleisen perehdytystilaisuuden torstaina 17.8.