Toimialajohtaja Timo Jalonen 8.2.2017:

1.Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi 20 miljoonaa euroa avustuksia maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen. Myönnetyillä avustuksilla on tarkoitus edistää maahanmuuttajataustaisten sekä maahan tulleiden turvapaikanhakijoiden nopeaa työmarkkinoille siirtymistä ja koulutuksen vahvistamista. Tavoitteena on yhdistää kielten opiskelua ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Avustukset ovat osa maahanmuuttajien ammatillinen koulutus -ohjelmaa. Avustuksia myönnettiin 44 koulutuksen järjestäjälle. Oppilaitosmuotoiseen koulutukseen jaettiin 18,8 miljoonaa euroa ja oppisopimusmuotoiseen koulutukseen 1,2 miljoonaa euroa. Miljoona euroa jaetaan myöhemmin vuonna 2017. Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus -ohjelmassa tarjotaan maahanmuuttajalle esimerkiksi tutkintojen osia ammattisuomen tukitoimilla sekä muuta tarvittavaa tukea, jotta maahanmuuttaja pystyisi joko työllistymään suoraan tai suorittamaan tutkinnon muut osat näyttötutkintoina. Aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan mahdollisuuksien mukaan. Ohjelmassa hyödynnetään nuorten aikuisten osaamisohjelmassa kehitettyjä toimintamalleja ja kokemuksia panostamalla opintojen alkuvaiheen tukeen ja opiskelijan vahvuuksien löytämiseen. Turkuun avustuksia tuli seuraavasti: Turun kaupunki/Turun Ammatti-instituutti 900.000 euroa, Turun Aikuiskoulutussäätiö 650.000 euroa ja Turun Kristillinen opisto 100.000 euroa.

2. Opetus- ja kulttuuriministeriön Nuorten aikuisten osaamisohjelma sai 10 miljoonaa euroa lisärahoitusta vuodelle 2017. Samalla vuosina 2013–2016 toimineelle ohjelmalle myönnettiin jatkoaikaa uusien opiskelijoiden ottamiseksi vuoden 2017 loppuun. Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa 20–29-vuotiaiden, pelkän peruskoulun varassa olevien nuorten on mahdollisuus suorittaa ammatti- tai erikoisammattitutkinto tai ammatillinen perustutkinto. Lisärahan jälkeen ohjelmaan on käytettävissä 26,6 miljoonaa euroa vuonna 2017. Rahoitusta riittää kaikille jatkaville opiskelijoille, jonka lisäksi koulutusta voidaan tarjota noin 1200 uudelle opiskelijalle. Kohderyhmään kuuluu noin 86 000 henkilöä. Tutkinnon voi suorittaa joko oppilaitosmuotoisena tai oppisopimuskoulutuksena. Lisärahoitus jaetaan valtionavustuksina koulutuksen järjestäjille. Avustusta sai yhteensä 42 koulutuksen järjestäjää, jotka ovat järjestäneet osaamisohjelmaan kuuluvaa koulutusta jo aiemmin. Osaamisohjelman onnistumisen edellytyksenä on opiskelun houkuttelevuuden parantaminen ja opintojen ja tutkintojen henkilökohtaistaminen niille nuorille aikuisille, joilla on taustallaan opintojen keskeyttämistä. Ohjelman kautta koulutuspaikan saaneet opiskelijat ovat kyselyissä nostaneet koulutusten tärkeimmäksi sivutuotteeksi yhteiskunnallisen osallisuuden tunteen kasvun. Turun kaupunki/Turun Ammatti-instituutti sai 752.000 euroa ja Turun Aikuiskoulutussäätiö 1.018.885 euroa.

3. Opetus- ja kulttuuriministeriö, aluehallintovirastot ja Kuntaliitto järjestävät tammi-maaliskuussa kahdeksassa kaupungissa keskustelutilaisuuden sarjan, joissa pohditaan opetuksen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön roolia kunnissa. Maakuntauudistus muuttaa kuntien roolia merkittävästi, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyminen pois kuntien vastuulta nostaa sivistys- ja kulttuuritehtävät kuntien tärkeimmiksi tehtäviksi.

Tilaisuuksissa keskustellaan opetuksen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön roolista uudessa kunnassa, joiden rooli on suuressa muutoksessa maakuntauudistuksen jälkeen. Miten tärkeät lähipalvelut voidaan turvata jokaisessa kunnassa myös tulevaisuudessa? Keskustelun teemoina ovat lapset ja nuoret tulevaisuuden kunnassa, sivistys elinvoimaisuuden ajurina, sivistyspalvelut vetovoimatekijänä ja hyvinvoinnin edistäminen ja sivistyspalvelut. Tilaisuuksissa esiin nousseista huomioista ja johtopäätöksistä koostetaan ministeriön julkaisu kuntien ja sidosryhmien käyttöön.

Tilaisuuksiin kutsutaan kuntien sivistystoimen johtoa ja asiantuntijoita, kulttuurin, liikunnan, nuorisotyön ja elinkeinoelämän toimijoita, rehtoreita, oppilaitosten johtoa, oppilaskuntia, vanhempien yhdistyksiä sekä eri järjestöjen edustajia. Myös kuntapäättäjät kutsutaan mukaan keskusteluun. Kiertue on 20.3.2017 Turussa.

4. Onnistunut kouluruokailu on oppimisen ja kouluyhteisön hyvinvoinnin päivittäinen tukipilari. ”Syödään ja opitaan yhdessä” on Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisema, asiantuntijoiden yhteistyössä laatima ja laajan julkisen kommentoinnin saanut kouluruokailusuositus.

Päivitetty kouluruokailusuositus antaa kouluille, ruokapalveluille, kunnille ja muille koulutuksen järjestäjille ohjeistuksen säädöstenmukaisen kouluruokailun toteuttamiseen ja sen kehittämiseen. Ruokailu koulussa on osa opetussuunnitelman mukaista toimintaa ja hyvinvoinnin päivittäinen oppimisympäristö.

Kouluruokailu on osa opetussuunnitelman mukaista, käytännönläheistä ruokakasvatusta koulussa. Se on monialainen oppimiskokonaisuus, jolla on luonteva yhteys useisiin oppiaineisiin. Oppilaiden osallisuutta tukevat ruokailujärjestelyt edistävät kouluruokailuun osallistumista ja vastuun ottamista suunniteltujen kouluaterioiden toteutumisesta.

Suositus sisältää käytännön määritelmiä, ohjeita ja esimerkkejä ruokailun järjestämiseen, ajoitukseen, ruokavalintoihin, ruokailuympäristöön sekä osallistumisen, ruoan ja ruokailutilanteen laadun seurataan ja arviointiin. Suosituksessa on toimintamalleja koulun ruokakasvatukseen ja yhteistyöhön koulussa ja kotien kanssa. Vain syöty ruoka voi edistää terveyttä. Onnistuminen edellyttää paitsi maistuvaa ruokaa myös osallisuutta, ohjauksen tietoista suunnitelmallisuutta sekä koko kouluympäristön ruokatarjonnan huomioimista. Onnistunut kouluruokailu on yhteinen asia.

Kouluaterian on oltava oppilaalle riittävä ja täysipainoinen, kaikilta osiltaan terveelliseen ravitsemukseen perustuva, maksuton kokonaisuus. Koululounas tarjotaan yleisenä lounasaikana klo 11–12. Välipalalla varmistetaan ravinnon riittävyys silloin, kun ruokailujen välit venyvät oppilaan kannalta liian pitkiksi. Koulussa tarjottujen välipalojen, myös kioskeissa ja kanttiineissa, tulee olla terveyttä edistäviä. Ruoka-aineiden valinnasta annetuissa käyttötiheys-suosituksissa on huomioitu sekä elintarviketurvallisuus että ruokavalintojen ympäristövaikutuksia. Kalan ja vaalean lihan sekä kasvisruokien tarjontaa suositellaan lisättäväksi.

Aterioiden suunnitteluun annetaan ruokalista-, ruoka- ja energiaravintoainekohtaiset suositukset. Kouluateria on ravitsemuksellisesti täysipainoinen silloin, kun se noudattaa eri aterianosille annettuja kovaa rasvaa, suolaa, lisättyä sokeria ja kuituja koskevia ravitsemuslaadun kriteerejä. Energiaravintoaineiden osalta uusi suositus on edeltäjäänsä väljempi.

Onnistunut kouluruokailun ohjaus edellyttää koulun aikuisten esimerkkiä, työnjakoa, jakelulinjaston tietoista järjestystä ja malliaterioita. Merkityksellistä syömiselle on myönteinen ilmapiiri ja kiireetön ruokasalissa viihtyminen. Myös kodin tuki, myönteinen puhe kouluruokailusta kotona ja kouluruokailun arvostaminen edistävät koulussa syömistä.

Em. suositus koskee esi- ja perusopetusta. Varhaiskasvatukseen on jo valmisteilla oma suosituksensa. Suunnitelmissa on aloittaa työ myös toisella asteella.

5. Kaupunginhallitus päätti 23.1.2017 § 28, ettei se ota käsittelyynsä seuraavia pöytäkirjoja:

6. Kaupunginvaltuusto päätti 30.1.2017 § 8, että Yli-Maarian monitoimitalon kehitysvaiheen tulos hyväksytään ja hankkeessa siirrytään toteutusvaiheeseen ja vahvistaa hankkeen tavoitehinnaksi 23,04 M€ ja indeksisidonnaiseksi kattohinnaksi 24,44 M€ (Haahtela-indeksin pisteluvussa 90).

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää merkitä ilmoitusasiat tiedokseen.