Turun kaupungin esteettömyyssuunnitelma

Tiivistelmä

Turun kaupungin esteettömyyssuunnitelma   1

I LÄHTÖKOHDAT   3

1. Monitahoinen esteettömyys   3

2. Esteettömyyssuunnitelman reunaehdot   3

2.1 Lainsäädäntö   4

2.2. Esteettömyysohjelmakauden 2005–2015 perintö   5

2.3. Esteettömyys kaupunkistrategiassa ja strategisissa ohjelmissa   5

2.4. Muuttuva toimintaympäristö   6

3. Esteettömyyssuunnitelman tavoitteet   7

II TOIMENPITEET   7

4. Esteettömyysasioiden organisointi   7

5. Esteettömyysasiamiehen vastuulla olevat toimenpiteet   9

5.1.Perustason ja erikoistason esteettömyyden määrittäminen   9

5.2. Korjausten priorisointi ja esteettömyyskartoitukset   10

5.3.Suunnitelma esteettömyyskoulutukseksi   11

5.4.Esteettömyysmittareiden luominen   12

6. Toimialojen vastuulla olevat toimenpiteet   12

6.1.Julkisen kaupunkitilan esteettömyyteen liittyvät toimenpiteet   12

6.2.Toimitilojen esteettömyyteen liittyvät toimenpiteet   13

6.3.Muun toiminnan esteettömyyteen liittyvät toimenpiteet   13

Esteettömyystyöryhmän kokoonpano   15

Tiivistelmä

Turun kaupungin esteettömyyssuunnitelmassa määritellään tavoitteet ja toimenpiteet esteettömyyden edistämiseksi konsernihallinnon, toimialojen ja palvelukeskusten toiminnassa. Siinä painotetaan aiempaa esteettömyysohjelmaa enemmän konkreettisia toimenpiteitä.

Suunnitelma on valmisteltu toimialojen yhteistyönä kaupunginjohtajan nimeämässä työryhmässä. Valmistelun aikana on lisäksi kuultu kaupungin eri toimijoita asiantuntijoina. Työryhmä on pyrkinyt tunnistamaan niitä keskeisiä toimijoita ja toimintoja, jotka ovat esteettömyyden toteutumisen kannalta keskeisiä. Sekä tavoitteet että toimenpiteen keskittyvät näihin.

Suunnitelman lähtökohtana on käsitys esteettömyyden monitahoisuudesta. Esteettömyydessä ei ole kyse vain liikkumisen esteettömyydestä, vaan siinä otetaan huomioon myös esimerkiksi näkemiseen, kuulemiseen, kommunikaatioon ja sähköiseen viestintään liittyvät asiat. Esteettömyys ottaa huomioon ihmisten erilaisuuden eikä erottele ihmisiä heidän toimintakykynsä perusteella.

Reunaehtoja esteettömyystyölle asettavat lainsäädäntö, erityisesti perustuslaki ja yhdenvertaisuuslaki, mutta myös erityislaeissa, kuten maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä vanhuspalvelulaissa on esteettömyyttä koskevia säännöksiä. Kaupungin tasolla reunaehdot on määritelty kaupunkistrategiassa ja strategisissa ohjelmissa, lisäksi on huomioitu esteettömyysohjelmasta 2005–2012 saadut kokemukset. Toimintaympäristön muutos, muun muassa väestön ikääntyminen ja digitalisaatio, aiheuttaa haasteita esteettömyyden toteutumiselle.

Esteettömyyssuunnitelmalla on kolme tavoitetta. Ensimmäisenä ja tärkeimpänä tavoitteena on selkeyttää vastuuta esteettömyysasioista. Tähän liittyen tulee harkita esteettömyysasiamiehen asema uudelleen ja kytkeä esteettömyysasiat osaksi kaupungin johtamisjärjestelmää. Esteettömyysverkoston kokoonpano ja tehtävät tulee myös määritellä uudelleen. Lisäksi tulee määritellä strategisen tilojen ohjauksen, tila- ja infrapalveluiden sekä hankinta- ja logistiikkakeskuksen vastuut esteettömyystyössä.

Toisena tavoitteena on lisätä esteettömyystyön suunnitelmallisuutta ja vaikuttavuutta. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi suunnitelmassa on esitetty useita toimenpiteitä, joista osa on esteettömyysasiamiehen vastuulla ja osa toimialojen vastuulla. Toimenpiteinä on esitetty käytäntöjen luomista mm. erikoistason esteettömyyden määrittelyyn sekä korjausten priorisointiin ja esteettömyyskartoituksiin. Keskeisiin toimintoihin tulee luoda esteettömyyttä tukevat kriteerit, ohjeet ja käytännöt. Suunnitelmallisuus ja vaikuttavuus edellyttävät myös esteettömyyttä kuvaavien tunnuslukujen määrittelyä.

Kolmantena tavoitteena on esteettömyysosaamisen ja -tietoisuuden lisääminen, mitä varten tulee laatia ohjelma esteettömyyskoulutukseksi.

I LÄHTÖKOHDAT

1. Monitahoinen esteettömyys

Esteettömyydellä tarkoitetaan yhdenvertaisuutta osallistua yhteiskunnan toimintaan itsenäisesti ja omana itsenään. Esteettömyys on sekä fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen, kulttuurisen että taloudellisen ympäristön toteutumista siten, että jokainen meistä voi toimintakyvystään riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Esteettömyys onkin nähtävä laajana kokonaisuutena, joka tarkoittaa kaikkien kansalaisten sujuvaa osallistumista työntekoon, harrastuksiin, kulttuuriin ja opiskeluun. Esteettömyys merkitsee näin ollen mm.:

•palvelujen saavutettavuutta

•välineiden käytettävyyttä

•tiedon ymmärrettävyyttä

•mahdollisuutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon

Esteettömyydessä ei ole kyse vain liikkumisen esteettömyydestä, vaan siinä otetaan huomioon myös esimerkiksi näkemiseen, kuulemiseen, kommunikaatioon ja sähköiseen viestintään liittyvät asiat. Esteettömyys ottaa huomioon ihmisten erilaisuuden eikä erottele ihmisiä heidän toimintakykynsä perusteella.

Esteettömyyden monitahoisuuden vuoksi esteettömyys tulee huomioida rakentamisen lisäksi opasteissa, valaistuksessa, värien käytössä, palvelujen järjestämisessä ja kaikessa viestinnässä. Rakennetun ympäristön esteettömyyteen vaikutetaan suunnittelu-, rakentamis- ja ylläpitoprosessin kaikissa vaiheissa. Esteettömyys on yhtä vahva kuin koko ketjun heikoin lenkki.

Esteettömät ratkaisut helpottavat kaikkien ihmisten liikkumista ja toimimista. Liikkuminen, asuminen ja asioiminen, työnteko ja vapaa-ajan vietto sujuvat vaivattomasti kaikilta esteettömässä ympäristössä: äidiltä tai isältä lastenvaunuineen, vanhukselta rollaattoreineen tai siivoojalta kärryineen. Onkin arvioitu, että kaikki ihmiset ovat elinajastaan keskimäärin 40 % eri tavoin liikkumis- ja toimimisesteisiä, joten jossain elämän vaiheessa meistä jokainen joutuu tekemisiin esteettömyyden kanssa joko itse tai välillisesti.

Esteellinen ympäristö aiheuttaa huomattavia välillisiä kustannuksia, jotka voidaan välttää, kun esteettömyys otetaan riittävän ajoissa huomioon. Esimerkiksi toimintarajoitteisen on vaikea selviytyä esteellisessä ympäristössä itsenäisesti, joskus jopa avustajan kanssa. Esteellinen ympäristö altistaa eristäytymiselle ja siitä johtuville mahdollisille seuraamuksille, masennukselle, yksinäisyydelle ja syrjäytymiselle, joiden hoitaminen on kallista. Myös tapaturmat ovat yleisiä esteellisessä ympäristössä. Esimerkiksi vanhuksen kaatumisesta aiheutuvan lonkkamurtuman hoito maksaa noin 20 000 euroa ensimmäisenä vuotena. Jos hoitoa joudutaan jatkamaan laitoksessa, maksua kertyy lisää. Esteetön ympäristö ei tästä näkökulmasta ole kallista, päinvastoin.

Esteettömyys on yksi vetovoimaisen kaupungin tekijöistä ja houkuttelee myös matkailijoita ja yrittäjiä. Turistit suosivat helppoa liikkumista ja laadukasta ympäristöä. Yrityksille kaupungin hyvät palvelut ja ympäristö ovat tontin lisäksi tärkeitä sijaintipäätökseen vaikuttavia seikkoja.

Esteettömyyden monitahoisuuden vuoksi esteettömyyden toteutumiseen tarvitaan yhteistyötä ja kumppanuuksia: kaupungin, kaupunkilaisten ja sidosryhmien välillä. Siihen tarvitaan myös kaupungin toimintakulttuurin ja omien toimintamallien muutosta sekä valintoja esteettömyyden puolesta; myös valitsematta jättäminen on valinta.

2. Esteettömyyssuunnitelman reunaehdot

2.1 Lainsäädäntö

Esteettömyys on huomioitu ensi kertaa suomalaisessa lainsäädännössä vuonna 1973, jolloin rakennusasetukseen lisättiin yleisön käyttöön tarkoitettuja tiloja koskeva määräys. Sen mukaan oli riittävää huomiota kiinnitettävä siihen, että yleisön käyttöön tarkoitettuja tiloja voivat käyttää myös henkilöt, joiden liikuntakyky tai kyky suunnistautua on iän, vamman tai sairauden vuoksi rajoittunut.

Nykyisellään esteettömyyttä koskevaa lainsäädäntöä on monissa eri laeissa: perustuslaissa, yhdenvertaisuuslaissa, vammaispalvelulaissa, vanhuspalvelulaissa, maankäyttö- ja rakennuslaissa, työturvallisuuslaissa, pelastuslaissa, terveydensuojelulaissa, tietoyhteiskuntakaaressa sekä uudistettavassa tieliikennelaissa. Yksityiskohtaisempia ja tarkempia säännöksiä on lisäksi lakien perusteella annetuissa asetuksissa sekä Suomen rakentamismääräyskokoelmassa.

Seuraavassa esitellään keskeinen lainsäädäntö esteettömyysohjelman näkökulmasta:

Suomen perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä eikä ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Tämä lain 6 §:n säännös yhdenvertaisuudesta ja syrjinnän kiellosta on perusta kaikille erityislain säännöksille.

Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Viranomaisen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Edistämistoimenpiteiden on oltava viranomaisen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia. Laki kieltää syrjimästä ketään mm. terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Yhdenvertaisuuden aktiivinen edistäminen voi merkitä poikkeamista samanlaisen kohtelun periaatteesta, jotta heikommassa asemassa olevien tosiasiallinen yhdenvertaisuus toteutuisi. Tällainen positiivinen erityiskohtelu tarkoittaa syrjinnälle alttiin ryhmän, esimerkiksi vammaisten asemaa ja olosuhteita parantavia erityistoimenpiteitä, jotka tähtäävät tosiasiallisen yhdenvertaisuuden turvaamiseen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseen tai poistamiseen.

Vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamisessa viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisissa sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla. Mukautusten kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon vammaisen ihmisen tarpeiden lisäksi edellä mainitun toimijan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus sekä mukautusten arvioidut kustannukset ja mukautuksia varten saatavissa oleva tuki.

Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Kunnan tulee edistää ja seurata vammaisten henkilöiden elinoloja sekä pyrkiä toiminnallaan ehkäisemään epäkohtien syntymistä ja poistamaan haittoja, jotka rajoittavat vammaisen henkilön toimintamahdollisuuksia ja osallistumista. Kunnan tuleekin huolehtia siitä, että kunnan yleiset palvelut soveltuvat myös vammaiselle henkilölle.

Vanhuspalvelulain tarkoituksena on mm. tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista. Iäkkäiden henkilöiden arvokasta elämää tukeva pitkäaikainen hoito ja huolenpito tulee toteuttaa ensisijaisesti hänen kotiinsa annettavilla

avopalveluilla. Valtuustokausittain laadittavassa vanhuspalvelusuunnitelmassa on mm. esitettävä toimenpiteet, joilla kunta tukee ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä.

Varhaiskasvatuslain mukaan toimitiloissa ja toimintavälineissä on huomioitava esteettömyys. Myös perusopetuslaissa on säännöksiä erityisopetuksen ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oikeuksista ja ammattiopetuslain mukaan mm. hakijan toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Yleisenä tavoitteena on erityislasten ja oppilaiden integrointi.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä -asetuksessa on useita esteettömyyteen liittyviä säännöksiä, jotka koskevat alueiden käytön suunnittelua ja rakentamisen ohjausta sekä rakennuksia ja julkista kaupunkitilaa. Alueiden käytön suunnittelun tavoitteissa korostetaan eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet tyydyttävän elinympäristön luomista. Rakentamisen ohjauksen tavoitteena on edistää hyvän ja käyttäjien tarpeita palvelevan, terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sekä sosiaalisesti toimivan ja esteettisesti tasapainoisen elinympäristön aikaansaamista. Rakennuksen puolestaan tulee mm. soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus ja sen piha- ja oleskelualueet suunnitellaan ja rakennetaan niiden käyttötarkoituksen, käyttäjämäärän ja kerrosluvun edellyttämällä tavalla siten, että esteettömyys ja käytettävyys otetaan huomioon erityisesti lasten, vanhusten ja vammaisten henkilöiden kannalta. Kunnan on myös huolehdittava, että kevyen liikenteen väylät tulee säilyttää liikkumiselle esteettöminä ja turvallisina.

Kunnossapitolain mukaan katujen ja yleisten alueiden kunnossapidon tasossa on huomioitava muun muassa liikenteen esteettömyys.

Työturvallisuuslain tarkoituksena on mm. parantaa työympäristöä ja työolosuhteita sekä turvata työntekijöiden työkykyä. Laissa on säännökset muun ohella siitä, miten työympäristön suunnittelussa sekä työn suunnittelussa ja mitoituksessa tulee ottaa huomioon mm. vammaisten työntekijöiden edellytykset.

Pelastuslaki edellyttää, että hoitolaitoksista sekä palvelu- ja tukiasumisen kohteista laaditaan poistumisturvallisuusselvitys. Siitä tulee käydä ilmi, miten rakennuksen tai tilan käyttötapa ja henkilöiden rajoittunut, heikentynyt tai poikkeava toimintakyky sekä muut poistumisturvallisuuteen vaikuttavat tekijät otetaan huomioon tulipaloihin ja muihin vaaratilanteisiin varautumisessa ja poistumisjärjestelyissä. Selvitys voidaan tehdä myös rakennusluvan yhteydessä.

2.2. Esteettömyysohjelmakauden 2005–2015 perintö

Turussa on toiminut esteettömyysasiamies 1.5.2004 lähtien. Vakanssista tehtiin seudullinen vuonna 2013, jolloin mukaan liittyivät Lieto, Masku, Naantali, Paimio, Raisio, Rusko ja Sauvo. Kuntien välinen sopimus takaa sopimuskunnille samat esteettömyysasiamiehen palvelut kuin Turussakin. Kunnat maksavat palvelusta asukasluvun mukaan.

Turun ensimmäisessä esteettömyysohjelmassa 2005–2012 esteettömyyttä tarkasteltiin liikkumisesteettömyyden näkökulmasta ja se hyväksyttiin valtuustossa 5.12.2005. Ohjelma on kaupunginjohtajan päätöksellä voimassa edelleen. Valmistelusta vastanneen koordinaatioryhmän puheenjohtajana toimi esteettömyysasiamies Heikki O. Haulisto.

Esteettömyysohjelman 2005–2012 toteutumista on arvioitu väliraportissa (12.4.2013), joka sisältää arvioinnin lisäksi suuntaviivat uuden ohjelman laatimiseksi. Väliraportin jälkeen on tehty kaksi kyselyä, syksyllä 2013 turkulaisille vammaisjärjestöille ja yhdistyksille sekä keväällä 2014 kaikille turkulaisille.

2.3. Esteettömyys kaupunkistrategiassa ja strategisissa ohjelmissa

Turun kaupungin visio ja toimintalupaukset on hyväksytty osana Turku 2029 kaupunkistrategiaa kaupungin kehittämisen suuntaviivoiksi lähivuosille. Kaupungin visio on: ”Suomen Turku on kiinnostava ja rohkeasti uudistuva eurooppalainen yliopisto- ja kulttuurikaupunki, jossa on hyvä elää ja onnistua yhdessä.”

Turun kaupunkistrategiassa toimintalupaukset on tiivistetty kolmeen teemaan, joita ovat asukas- ja asiakaslähtöisyys, vastuullisuus ja suvaitsevaisuus sekä uudistuminen ja yhteistyö.

Esteettömyys on kaikkea sitä, mitä toimintalupauksiin on kirjattu, sillä esteettömyys on asukkaiden ja asiakkaiden arvostamista, helposti saatavia palveluja ja turvallista elinympäristöä. Toimintalupaukset on konkretisoitu kaupungin kahdessa strategisessa ohjelmassa, jotka ovat Hyvinvointi ja aktiivisuus sekä Kilpailukyky ja kestävä kasvu. Ohjelmissa on yhteensä 41 linjausta, joissa esteettömyys on hyvin huomioitu.

Kaupunkistrategian Hyvinvointi ja aktiivisuus -ohjelman Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen -osiossa palveluja kohdennetaan eri alueille ja asiakasryhmille tarvelähtöisesti (Linjaus 2.1.1). Osaava ja oppiva kaupunkilainen -osion mukaan Turun seudulla monipuoliset sivistyspalvelut saadaan esteettömästi kaikkien ulottuville hyödyntämällä uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuksia ja alueellista yhteistyötä (Linjaus 2.2.2). Aktiivinen kaupunkilainen -osion mukaan toiminnassa toteutetaan asukas- ja asiakastietoon perustuvaa säännöllistä, monipuolista eri tarpeet huomioivaa viestintää sekä palveluohjausta ja tuotantoa (Linjaus 2.3.1). Lisäksi edistetään liikuntamahdollisuuksien esteettömyyttä ja saavutettavuutta (Linjaus 2.3.7).

Esteettömyys on esillä myös kaupunkiympäristöön liittyvässä Kilpailukyky ja kestävä kasvu -ohjelmassa. Sen Rakentuva kaupunki ja ympäristö -osiossa (Linjaus 3.3.2) kaupunkikeskustan ympärivuotista houkuttelevuutta edistetään katetuilla kauppakortteleilla ja helppokulkuisilla kortteleiden keskinäisillä yhteyksillä. Lisäksi aktiivista kulttuuri- ja tapahtumatoimintaa tukemaan luodaan matalan kynnyksen selkeä lupaohjeistus ja -palvelu. Kaupunkiympäristöä kehitetään jatkuvasti periaatteella, jonka mukaan esteetön ympäristö on parempaa ympäristöä kaikille (Linjaus 3.3.10).

Kaupungin sisäistä toimintaa ohjaavassa Henkilöstö voimavarana -ohjelmassa ei ole mainintaa esteettömyydestä, vaan henkilöstöä ja rekrytointia koskevat esteettömyyskirjaukset löytyvät tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmasta. Siinä esteettömyys on hyvin huomioitu. Sen mukaan suunnitelmakauden kaupunkitasoisena painopistealueena on esteettömyyden huomioiminen suunnittelussa ja ohjauksessa. Kehittämistoimenpiteinä on kirjattu tietotuotanto, sähköiset palvelut sekä niiden ohella muut kanavat, esteettömyyskartoitukset sekä esteettömyyden etenemistä seuraavien indikaattoreiden seuranta sekä koulutus ja tiedotus.

Tilastrategia on kaupungin tilaresurssin käyttöä ohjaava asiakirja. Tilastrategia tuleville vuosille on valmistelussa, eikä sitä ole vielä hyväksytty. Tilastrategian tavoitteina tulevat olemaan mm. työympäristöjen parantaminen sekä asiakkuuden tukeminen. Esteettömyys tulee huomioida osana kaupungin toimipisteverkon ja työympäristöjen kehittämistä.

2.4. Muuttuva toimintaympäristö

Väestön ikääntyminen aiheuttaa haasteita tulevaisuuden asumiselle. Vanhuspalvelulakiin kirjattuna lähtökohtana on, että iäkkäiden pitkäaikainen hoito ja huolenpito tulee ensisijaisesti toteuttaa hänen yksityiskodissaan tai muussa kodinomaisessa asuinpaikassa. Tulevaisuuden asumisen yksi iso megatrendi onkin senioriasuminen, asuvat ikäihmiset sitten hoivakodeissa tai kotonaan. Ympäristöministeriön mukaan vuoteen 2030 mennessä Suomessa tarvitaan yhteensä miljoona uutta esteetöntä asuntoa. Turussa tämä tarkoittaa, että kaikkien uusien asuntojen tulee olla esteettömiä tai sellaisiksi helposti muunneltavia.

Uudisrakentamisen ohella peruskorjataan vanhaa rakennuskantaa. Useimmat peruskorjausvaiheeseen tulevat rakennukset ovat monin tavoin esteellisiä, koska esteettömyyttä koskeva lainsäädäntö ei ole ollut voimassa niiden rakentamisaikana. Peruskorjausvaiheessa onkin tärkeää huomioida esteettömyyden vaatimukset heti suunnittelun alussa, jotta ne voidaan toteuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Isoja saneerauskohteita ovat myös 1960–70 -lukujen lähiöt, joissa asuu lähes 40 % turkulaisista; heistä 23 % on yli 65-vuotiaita. Kompakti keskustaa kiertävä lähiövyöhyke tarjoaa erinomaiset puitteet korkean palvelutason joukkoliikenteen kehittämiselle, lähipalvelujen ja saavutettavuuden parantamiselle sekä asutusta lähellä olevien työpaikkojen luomiselle. Lähiöiden peruskorjausten yhteydessä, jo suunnitteluvaiheessa tulee varmistaa esteettömyyden huomioiminen, jotta alueet ovat vastaisuudessakin vetovoimaisia asumisalueita kaikille ihmisille.

Kaupunki on viime aikoina perustanut kokonaan omistuksessaan olevia kiinteistöyhtiöitä, joiden lukuun rakennushankkeita toteutetaan. Yhtiöt vastaavat itsenäisesti kohteen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta. Kiinteistötoimialan tilapalvelut on mukana asiantuntijana hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa kulloinkin sovitussa laajuudessa eri kohteissa ja esimerkiksi rakennuttajana voi toimia yhtiön palkkaama konsultti. Vastuu mm. esteettömyysasioiden huomioimisesta on tällöin toimialojen sijaan yhtiöllä, mikä mahdollistaa erilaisten esteettömyyskäytäntöjen noudattamisen kaupungin eri hankkeissa niiden toteutustavasta riippuen.

Digitalisaatio on tuonut mukanaan monenlaisia hyötyjä. Esteettömyyden näkökulmasta siihen liittyy kuitenkin myös uhkia. Sähköiset viestimet, laitteet ja palvelut ovat usealle käyttäjäryhmälle vaikeita ymmärtää ja käyttää eivätkä ne voi korvata henkilökohtaisia kontakteja. Esimerkiksi kehitysvammaisten, näkövammaisten tai vanhusten voi olla vaikea ymmärtää monimutkaisia ja uudenaikaisia laitteita tai palveluja.

Kuntien kiristyvä taloudellinen tilanne ja velvoite järjestää palvelut itse, on pakottanut tarkastelemaan palveluja ja niiden tuottamista uusista näkökulmista. Asiakaslähtöisyys, palvelumuotoilu sekä osallisuus ovat nousseet uusiksi tavoiksi tuottaa palveluja; on huomattu että kohdennettu palvelu oikein tuotettuna on tehokkaampaa ja edullisempaa.

3. Esteettömyyssuunnitelman tavoitteet

Tavoite 1: Selkeyttää kaupungin eri toimijoiden rooleja

Tärkeimpänä tavoitteena toimintakaudella on selkeyttää kaupungin eri toimijoiden roolia esteettömyyden edistämisessä. Esteettömyys on niin monitahoista, ettei sen toteutuminen voi olla pelkästään esteettömyysasiamiehen vastuulla, vaan esteettömyys tulee ottaa huomioon kaikessa kaupungin toiminnassa. Erityisesti esteettömyysasiamiehen asema tulee selkeyttää sekä määritellä myös muiden keskeisten toimijoiden vastuu esteettömyyden edistämisessä. Olennaista on myös kytkeä esteettömyysasiat kaupungin johtamisjärjestelmään ja sopimusohjausmalliin.

Tavoite 2: Lisätä esteettömyystyön suunnitelmallisuutta ja vaikuttavuutta

Toimintakauden toisena tavoitteena on lisätä esteettömyystyön suunnitelmallisuutta ja vaikuttavuutta. Lähtökohtana on kaupungin sitoutuminen esteettömyyden edistämiseen. Toiminnan on perustuttava riittävään tietoon ja vaikuttavuuden seurantaan. Toimintakauden aikana tulee luoda käytännöt keskeisten esteettömyyden erikoistasoa edellyttävien kohteiden määrittämiselle, esteettömyyskartoituksille sekä sille, miten esteettömyys huomioidaan infra- ja tilahankkeiden priorisoinnissa. Lisäksi tulee luoda esteettömyyttä edistävät käytännöt ja kriteerit kaupungin keskeisiin toimintoihin, joita esteettömyyden näkökulmasta ovat mm. infra- ja tilahankkeet sekä ostopalveluiden ja tavarahankintojen kilpailutukset. Esteettömyyden seurantaan tulee luoda tunnusluvut, jotka voidaan sisällyttää strategisiin ja operatiivisiin sopimuksiin.

Tavoite 3: Vahvistaa esteettömyysosaamista ja -tietoisuutta

Kolmantena toimintakauden tavoitteena on vahvistaa keskeisten toimijoiden eli tilacontrollereiden, tilapalveluiden ja infran suunnittelijoiden, rakennuttajien ja ylläpitäjien sekä hankinta- ja logistiikkakeskuksen kilpailuttajien esteettömyysosaamista. Tässä keskeisenä keinona on esteettömyyskoulutus. Yleisempää esteettömyystietoisuuden lisäämiseen tähtäävää koulutusta tulee suunnitella koko henkilöstölle sekä luottamushenkilöille.

II TOIMENPITEET

4. Esteettömyysasioiden organisointi

Esteettömyysasiamies on toiminut Turussa vuodesta 2004, nykyisellä ympäristötoimialalla, kiinteässä yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa. Vuodesta 2013 lähtien asiamies on ollut seudullinen; Turun lisäksi toimialueeseen kuuluu seitsemän muuta kuntaa. Esteettömyysasiamiehellä on toimivat yhteydet seudullisiin vammaisjärjestöihin, yksityisiin toimijoihin ja erilaisiin asiantuntijoihin. Esteettömyysasiamies kuuluu myös vammaisneuvostoon vakituisena asiantuntijana. Vammaisneuvoston lisäksi eri oppilaitokset ja eri alojen asiantuntijat ovat esteettömyysasiamiehen tärkeitä yhteistyökumppaneita.

Kaupunkitasoisesti ja seudullisesti asiamiehen tehtävänä on kouluttaa, opastaa ja hankkia tietoa esteettömyydestä ja sen toteuttamisesta. Pääosan esteettömyysasiamiehen työstä muodostavat tällä hetkellä esteettömyyssuunnitelmien tarkastukset, rakennuslupien liitteeksi vaadittavien esteettömyyslausuntojen laatimiset, suunnittelijoiden ohjeistus ja neuvonta sekä rakennusten esteettömyystarkastukset. Lisäksi merkittävä osa työtä on koulutusta ja neuvontaa: kohderyhmänä ovat erilaiset järjestöt, taloyhtiöiden isännöitsijät ja kaupunkilaiset. Vaikka toiminta on painottunut rakentamisen valvontaan, on esteettömyysasiamies alansa asiantuntijana kaikkien toimialojen käytettävissä. Eniten kunnista työllistää tällä hetkellä luonnollisesti Turku, seuraavina tulevat Lieto, Naantali ja Paimio.

Kansallisella tasolla toimii esteettömyysasiamiesten verkosto, joka tukee paikallisten esteettömyysasiamiesten toimintaa ja tarjoaa vertaistukea. Esteettömyysasiamies on mukana verkoston aktiivisena jäsenenä. Kansainvälisellä tasolla toimii EU:n EuroCities-verkosto, jonka Esteetön kaupunki -työryhmään kuuluu edustajia useimmista Euroopan suurista kaupungeista, myös Turun esteettömyysasiamies. Verkoston välityksellä saa uusinta tietoa esteettömyydestä ja siellä on mahdollista olla mukana rakentamassa tasa-arvoista ja esteetöntä Eurooppaa. Esteettömyysasiamies toimii verkoston aktiivisena jäsenenä.

Suunnitelmakauden tärkein toimenpide on selkeyttää esteettömyysasiamiehen asemaa. Tällä hetkellä asiamiehen toiminta on painottunut rakentamisen esteettömyyden valvontaan, jolloin esteettömyystoiminnan kohderyhmänä on ensi sijaisesti rakennushankkeisiin ryhtyvät sekä hankkeiden suunnittelijat. Asiamiehen toiminnassa voitaisiin painottaa kaupungin esteettömyystoiminnan koordinointia ja kaupungin työtekijöiden esteettömyystietoisuuden lisäämistä. Mikäli tehtäviä määritellään uudelleen, olisi luontevaa pohtia myös esteettömyysasiamiehen sijoittamista konsernihallintoon. Tällöin tulee tarkentaa esteettömyysasiamiehen, rakennusvalvonnan ja korjausneuvojan työjakoa esteettömyysneuvonnan ja -tarkastusten osalta.

Esteettömyysasiat tulee kytkeä osaksi kaupungin johtamisjärjestelmää. Esteettömyyden edistäminen tulee määritellä johtosäännöllä joko esimerkiksi kiinteistö- ja ympäristötoimialan yhdistämisestä muodostettavan toimialan tai konsernihallinnon johtavan virkamiehen vastuulle. Lisäksi esteettömyysasioiden koordinoimiseksi on määriteltävä siitä vastaava ohjausryhmä, joka sitoo esteettömyysasiat osaksi kaupungin sopimusohjausjärjestelmää.

Esteettömyystyöryhmän asettamispäätöksen mukaan esteettömyyssuunnitelman valmistelusta vastaava työryhmä jatkaa toimintaansa esteettömyysverkostona. Toinen vaihtoehto on, että esteettömyysverkosto yhdistetään osallisuusverkostoon ja sen koordinaatioryhmään, joiden jäsenet sekä tavoitteet ja kohderyhmät ovat osittain samoja. Lisäksi kaupungissa toimivien muiden verkostojen, työryhmien ja matriisien kokoonpano tulee tarkistaa siten, että esteettömyysasiamies on mukana, mikäli toiminta liittyy esteettömyyden toteuttamiseen. Ensisijaisen tärkeää on, että esteettömyysasiamies nimetään mahdollisesti perustettavan tilamatriisin jäseneksi.

Keskeisten esteettömyyteen vaikuttavien toimijoiden vastuuta tulee selkeyttää. Toimitilojen ja julkisen kaupunkitilan esteettömyydessä näitä ovat strateginen tilojen ohjaus sekä tila- ja infrapalvelut. Ostopalvelujen ja tavarahankintojen osalta keskeisessä roolissa on hankinta-

ja logistiikkakeskus, sillä se on mukana lähes kaikkien kaupungin palvelu- ja tavarahankintojen kilpailutuksissa.

Kaupunkikonserniin kuuluu konsernihallinnon, toimialojen ja palvelukeskusten lisäksi useita tytäryhteisöjä, joiden toiminnalla on vaikutusta kaupunkitason esteettömyyden toteutumiseen. Näistä keskeisimpiä ovat TVT Asunnot Oy -konserni ja Turun Palvelutilat Oy sekä kaupungin 100 % omistamat kiinteistöyhtiöt, joita on perustettu vastaamaan mm. Syvälahden koulun uudisrakentamisesta ja Kaupunginteatterin peruskorjauksesta. Näiden vastuu esteettömyyden edistämisessä tulee määritellä erikseen omistajapolitiikan päivittämisen yhteydessä.

5. Esteettömyysasiamiehen vastuulla olevat toimenpiteet

5.1.Perustason ja erikoistason esteettömyyden määrittäminen

Julkiset rakennukset sekä niihin liittyvät ulkoalueet voidaan jakaa kahteen esteettömyyden tavoitetasoon sen mukaan, millaiset vaatimukset esteettömyydelle asetetaan.

Perustaso edustaa erittäin hyvää esteettömyyden tasoa ja se mahdollistaa pääosin kaikkien käyttäjäryhmien esteettömän liikkumisen ja toimimisen rakennetussa ympäristössä. Perustasolla suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon erilaisten käyttäjien erilaiset tarpeet ja tilanteet, mutta sen laatuvaatimukset eivät sisällä eri käyttäjäryhmien vaatimuksista lähteviä erityisratkaisuja, kuten näkövammaisten opaslaattoja.

Perustason kohteita ovat:

•koulujen ja oppilaitosten ympäristöt

•päiväkotien ympäristöt

•kirjastojen ja museoiden ympäristöt

•kirkkojen ja seurakuntatilojen ympäristöt

•urheilupaikkojen ympäristöt

•muiden julkisten ja yksityisten palveluiden ympäristöt

Erikoistason esteettömyys määritellään palvelutarjonnan ja käytön mukaan. Erikoistason esteettömyys toteutetaan alueilla, reiteillä ja kohteissa, joilta vaaditaan tavallista suurempaa esteettömyyttä, koska kohteita käyttävät erityisryhmät. Kaikki muut alueet ovat esteettömyysvaatimuksiltaan perustason alueita. Erikoistasolla on esimerkiksi perustasoa tiukemmat vaatimukset valaistuksen voimakkuuksien tai opasteiden suhteen. Erityisesti näkövammaisille tarkoitetussa kohteessa tulee olla mm. kulkemista ohjaava äänimajakka ja opasteina koho-opasteet.

Erikoistason kohteita ovat:

•kävelykatuympäristöt

•keskusta-alueet, joilla on paljon julkisia palveluja

•alueet, joilla paljon vanhus- ja vammaisasuntoja

•sairaaloiden ja terveysasemien ympäristöt

•vanhus- ja vammais-, sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavien toimipaikkojen ympäristöt

•julkisen liikenteen terminaali- ja pysäkkialueet

•liikunta- ja leikkipaikat, joissa on kiinnitetty huomiota niiden soveltuvuuteen laajalle käyttäjäryhmälle

•erityiset esteettömät reitit esimerkiksi virkistysalueilla

Edellä kuvatut perustason ja erikoistason esteettömyyden tavoitetasot julkisille ulkoalueille on määritelty hankkeessa, jossa Turku on ollut mukaan.

Alueiden suunnittelulle tulee asettaa esteettömyyden tavoitetasot ja niiden rajaus, joka määritellään yhteistyössä alueen asemakaavoittajan, suunnittelijan ja esteettömyysasiantuntijan kanssa. Toimintakauden aikana tulee ensinnäkin arvioida, onko edellä kuvattu jako perustason ja erikoistason alueiksi otettavissa käyttöön sellaisenaan vai edellyttääkö se muokkaamista. Tämän lisäksi tulee luoda käytännöt sille, miten erikoistason alueet määritellään asemakaavoituksen alussa uusille alueille sekä toisaalta alueille, joilla ei ole tarpeita asemakaavan muuttamiselle.

5.2. Korjausten priorisointi ja esteettömyyskartoitukset

Toimitilojen ja julkisen kaupunkitilan esteettömyyden suunnitelmallinen parantaminen edellyttää sekä erillisiä esteettömyyskorjauksia että esteettömyyden huomioimista kaikessa uudis- ja korjausrakentamisessa sekä infrainvestoinneissa ja kunnossapitokorjauksissa. Erilliset esteettömyyskorjaukset tulee kohdistaa kohteisiin, joissa käyttäjien tarve tilojen esteettömyydelle on suurinta. Näitä ovat esimerkiksi erityistason kohteet sekä alueet, joilla asuu eniten yli 65-vuotiaita. Taloudellisinta ja tarkoituksenmukaisinta on tehdä esteettömyyskorjaukset samaan aikaan muiden korjausten kanssa ja uutta rakennettaessa.

Ideaali tilanne on silloin, kun peruskorjataan kohdetta, jossa käyttäjien tarve tilojen esteettömyydelle on suurinta. Tämän vuoksi on tärkeää, että esteettömyys otetaan yhdeksi arviointikriteeriksi priorisoitaessa tila- ja infrahankkeiden toteutusjärjestystä ja kiireellisyyttä. Myös esimerkiksi vuokrasopimuksen tai tilapäisen käytön jatkamista pohdittaessa tulee tilojen esteettömyyden olla yhtenä arviointikriteerinä.

Esteettömyystyöryhmä pyytää lauta- ja johtokunnilta sekä vaikuttajaryhmiltä lausuntoa esteettömyyssuunnitelmasta 24.2.2017 mennessä.

Priorisoinnin tueksi tarvitaan konkreettista tietoa toimitilojen (omat ja palveluntuottajien tilat sekä vuokratilat) sekä julkisen kaupunkitilan esteettömyyden tasosta. Esteettömyyskartoitusten avulla voidaan selvittää kohteiden esteettömyyden nykytila ja saada niiden avulla realistinen kuva esteettömyyden tasosta sekä tarvittavista korjauksista päätöksenteon pohjaksi. Kartoitukset tulee tehdä ESKEH-menetelmällä ja kartoittajan tulee olla esteettömyysasiamiehen hyväksymä asiantuntija.

Toimintakauden toimenpiteenä tulee määritellä käytännöt sille, miten esteettömyys otetaan huomioon rakennushankkeiden sekä infran investointien ja kunnossapitokorjausten priorisoinnissa tai toimitiloihin liittyvissä muutostilanteissa (esim. vuokrasopimuksen tai tilapäisen käytön jatkaminen). Toisena toimenpiteenä tulee osoittaa erillinen määräraha esteettömyyskartoituksille sekä niiden perusteella tehtäville erillisille esteettömyyskorjauksille.

5.3.Suunnitelma esteettömyyskoulutukseksi

Esteettömyysosaamisen vahvistamiseksi esteettömyyskoulutus tulee ensi sijassa suunnata niille toimijoille, joilla on keskeinen rooli esteettömyyden edistämisessä ja huomioimisessa. Toimitilojen esteettömyyden näkökulmasta keskeisiä toimijoita ovat konsernihallinnon strateginen tilojen ohjaus ja kiinteistötoimialan tilapalvelut. Julkisen kaupunkitilan esteettömyyden osalta ensisijaisia ovat kiinteistötoimialan infrapalvelut sekä ympäristötoimialan kaupunkisuunnittelu. Ostopalvelujen ja tavarahankintojen osalta keskeisessä roolissa on hankinta- ja logistiikkakeskus, sillä se on mukana lähes kaikkien kaupungin palvelu- ja tavarahankintojen kilpailutuksissa.

Esteettömyyden monitahoisuudesta johtuen tarvitaan myös yleisempää koulutusta esteettömyystietoisuuden lisäämiseksi, sillä hyvinkin suunniteltu ratkaisu tai palvelu voidaan mitätöidä väärällä toiminnalla. Tämä vuoksi koko kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille tulee kohdistaa yleistä henkilöstökoulutusta, jossa vahvistetaan tietoisuutta esteettömyysasioista, esimerkiksi kalusteiden sijoittamisesta, opasteiden merkityksestä tai toimintatavoista.

Esteettömyysasiamiehen tehtävänä on suunnitella ohjelma henkilöstökoulutukseksi yhteistyössä konsernihallinnon henkilöstökoulutuksen sekä mm. vammais- ja vanhusjärjestöjen kanssa.

5.4.Esteettömyysmittareiden luominen

Esteettömyystyön etenemistä on tärkeä seurata, jotta sen vaikuttavuutta pystytään arvioimaan ja sitä kautta kehittämään. Tämä edellyttää esteettömyyden edistymistä kuvaavien tunnuslukujen luomista, sillä ne ovat tärkeitä indikaattoreita kuvaamaan kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista: hyvinvoinnin ja aktiivisuuden sekä kilpailukyvyn ja kasvun kehitystä pitkällä aikavälillä.

Esimerkkinä mittareista voivat olla esteettömät toimipisteet (lkm) / kaikki rakennukset, esteettömyyskartoitukset (lkm) / kaikki peruskorjauskohteiden tarveselvitykset.

6. Toimialojen vastuulla olevat toimenpiteet

6.1.Julkisen kaupunkitilan esteettömyyteen liittyvät toimenpiteet

Kaavoituksessa luodaan puitteet julkisten kaupunkitilan myöhemmälle suunnittelulle, sillä kaavamääräysten mukaan rakentuvat myöhemmin kadut, puistot, liikenneväylät ja asuinalueet. Myös palvelujen saavutettavuus määrittyy paljolti jo tässä vaiheessa. Kaavoituksessa tehtyjä keskeisiä ratkaisuja on hankala oleellisesti muuttaa myöhemmissä suunnittelun vaiheissa. Esteettömyystyön suunnitelmallisuuden vuoksi kaavoitukseen liittyvänä toimenpiteenä määritellään, millaisia esteettömyyteen liittyviä kaavamerkintöjä ja esteettömyyden toteutumista tukevia kaavoituskäytäntöjä Turussa otetaan käyttöön.

SuRaKu-ohjeiston (Suunnittelu–Rakentaminen–Kunnossapito) tarkoituksena on turvata julkisten katu-, viher- ja piha-alueiden esteettömyys. Ohjeisto sisältää kriteerit ulkotilojen esteettömyyden arviointiin, ohjekortit kriteerien soveltamiseen sekä ulkotilojen esteettömyyden kartoitus- ja arviointioppaan. Ohjeisto on toteutettu hankkeessa, jossa Turku on ollut mukaan. Toimintakauden aikana tulee määritellä, millaiset julkisen kaupunkitilan esteettömyysohjeet Turussa otetaan käyttöön. Sen jälkeen ohjeita noudatetaan säännönmukaisesti.

Julkiseen kaupunkitilaan kohdistuvat infran rakentamis- ja kunnossapitohankkeet määritellään kunkin vuoden investointiohjelmassa. Esteettömyyden suunnitelmallisuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi on tärkeää, että esteettömyyden edistäville hankkeille määritellään infrainvestointiohjelmassa oma kategoriansa. Tämä lisää investointien läpinäkyvyyttä ja luo edellytykset avoimeen arvokeskusteluun investointien priorisoinnista.

6.2.Toimitilojen esteettömyyteen liittyvät toimenpiteet

Koska rakentamista koskevat määräykset ovat joustavia, on esteettömyyttä koskevista määräyksistä erilaisia tulkintoja ja ohjeita, mm. Helsinki kaikille -ohjeisto. Toimintakauden aika tulee määritellä, mitä ohjeita ja tulkintoja Turussa otetaan käyttöön tilahankkeissa. Lisäksi tulee määritellä kriteerit sille, millaista esteettömyyden tasoa ja mitä kriteerejä perus- ja erikoistason kohteissa kaupungin toimialojen käyttöön ulkopuolisilta vuokrattavissa tiloissa edellytetään. Sen jälkeen ohjeita noudatetaan johdonmukaisesti.

6.3.Muun toiminnan esteettömyyteen liittyvät toimenpiteet

Esteettömyyden toteutuminen kaupungin hankinnoissa varmistetaan parhaiten siten, että esteettömyys otetaan huomioon jo hankintojen kilpailutuksissa. Keskeisessä asemassa sekä ostopalveluissa että tavarahankinnoissa on hankinta- ja logistiikkakeskus, joka osallistuu lähes kaikkiin kaupungin kilpailutuksiin. Esteettömyyden toteutumisen kannalta on tärkeää, että mm. kalusteet ja opasteet tukevat tehtyjä tilallisia ratkaisuja. Ostopalveluiden osalta suurimmat volyymit ovat hyvinvointitoimialalla ja sivistystoimialalla.

Toimenpiteenä tulee laatia esteettömyyskriteerit toimintakauden aika kilpailutettaville puitesopimuksille ja luoda käytännöt sille, miten esteettömyys otetaan sekä ostopalvelujen että tavarahankintojen kilpailutuksissa muutoinkin huomioon. Tämän jälkeen sovittuja kriteerejä ja käytäntöjä sovelletaan johdonmukaisesti.

Kaupungin internet-sivuille tulee tehdä esteettömyyden edellyttämät muutokset. Lisäksi esteettömyys tulee huomioida uusia sähköisiä palveluja luotaessa (mm. palvelutori, palvelukartta). Tämä on tärkeää, jotta asukkaat voivat mahdollisimman esteettömästi saada tietoa asioiden valmistelusta ja päätöksenteosta. Tällöin he voivat halutessaan osallistua ja vaikuttaa heitä koskevien asioiden valmisteluun.

Kaupungin järjestämien tilaisuuksien tulee olla esim. historiallisten tilojen asettamissa rajoissa esteettömiä. Tämä koskee myös vuokratiloissa toimimista. Toimenpiteenä tulee

luoda esteettömyysohjeistus siitä, miten toimintarajoitteisten tarpeet (liikuntarajoitteet, viittomakielen tarve, induktiosilmukan tarve ja muut toimintarajoitteet) huomioidaan kaupungin järjestämissä tilaisuuksissa. Tämän jälkeen ohjeistuksesta tiedotetaan kaikkia toimialoja.

Esteettömyyden vaikuttavuuden näkökulmasta esteettömyyskriteerit tulee ottaa osaksi niitä kiinteistötoimialan sopimuksia, jotka koskevat julkisen kaupunkitilan vuokraamista erilaisiin tapahtumiin tai työmaa-alueiksi. Toimintakauden aikana tulee arvioida mahdollisuus tällaisten sopimusehtojen käyttöönottoon.

Rakennusvalvonnassa on otettu käyttöön esteettömyysohjeita sekä esteettömyyteen liittyviä käytäntöjä. Lisäksi rakennusjärjestyksessä on esteettömyyteen liittyviä määräyksiä mm. mainoskylttien sijoittelusta. Myös muilla kaupungeilla ja rakentamisalan yhdistyksillä on omia esteettömyysohjeita. Toimintakauden aikana rakennusvalvontaviranomaisten käytössä olevat ohjeet tulee käydä suunnitelmallisesti läpi ja määritellä, mitä ohjeita rakennusvalvonnassa otetaan käyttöön.

Esteettömyystyöryhmän kokoonpano

Esteettömyysohjelma on valmisteltu toimialojen yhteistyönä kaupunginjohtajan nimeämässä työryhmässä:

Satu Lehto, kaupunginsihteeri, Konsernihallinto, puheenjohtaja

Jaana Solasvuo, esteettömyysasiamies, Ympäristötoimiala, sihteeri

Maiju Boenisch, suunnittelupäällikkö, Kiinteistötoimiala

Timo Collanus, erityisasiantuntija, Konsernihallinto

Mari Helin, viheraluepäällikkö, Kiinteistötoimiala

Nora Hildén, tilacontroller, Konsernihallinto

Ritva Jykelä, osastopäällikkö, Vapaa-aikatoimiala

Kaisa Kiiski, vammaispalvelujohtaja, Hyvinvointitoimiala

Osmo Koskinen, rakennusinsinööri, Sivistystoimiala

Taina Soini, hallintoylihoitaja, Hyvinvointitoimiala

Iiro Tainio, rakennusinsinööri, Sivistystoimiala

Minna Ylönen, ylihoitaja, Hyvinvointitoimiala

Osana esteettömyyssuunnitelman valmistelua esteettömyysasiamies on esitellyt esteettömyyttä toimialojen ja palvelualojen johtoryhmissä sekä haastatellut eri yksiköiden edustajia. Tilaisuuksien tarkoituksena on ollut selvittää sekä yksiköiden esteettömyystyön nykytilaa ja ongelmia että tavoitteita tulevalle esteettömyyssuunnitelmalle. Esteettömyysasiamiehen haastattelemat yksiköt ja henkilöt:

Janne Aso, palotarkastaja (hoiva- ja hoitolaitokset), Aluepelastuslaitos

Caj Karlsson, työhyvinvointipäällikkö, Konsernihallinto, talous - ja strategiaryhmä

Katariina Korkeila, palvelualuejohtaja, Hyvinvointitoimiala, terveyspalveluiden hallinto

Tuomas Koskiniemi, vs. tilajohtaja, Konsernihallinto, strateginen tilojen ohjaus

Fredrik Lindström, hankinta- ja logistiikkapäällikkö, Hankinta- ja logistiikkakeskus

Merja Lumme, rakennuttamispäällikkö, Kiinteistötoimiala, tilapalvelut

Kalle Rantanen, johtava palotarkastaja, Aluepelastuslaitos

Varhaiskasvatuksen esimiehet ja koulujen rehtorit, Sivistystoimiala

Heikki Vähäkuopus, riskienhallintapäällikkö, Konsernihallinto, hallintoryhmä