Toimialajohtaja Timo Jalonen 16.11.2016 § 156:

Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenet Aki Haapanen ja Riikka Oksanen tekivät kokouksessa 16.11.2016 seuraavan selvityspyynnön:

”Turussa vuonna 2015 järjestettyjen nuorisovaltuustovaalien keskimääräinen äänestysprosentti oli varsin alhainen (45 %) ja oppilaitosten välinen äänestysprosenttien hajonta suuri (noin 8–99 %).

Nuorisolautakunnan kokouksessa 15.9.2016 annetun aloitevastauksen mukaan osassa turkulaisia oppilaitoksia oppilaat on viety äänestämään ohjatusti, osassa äänestyksen toteuttamista ei ole hoidettu yhtä tarkasti. Tämä voi selittää pitkälti sen, miksi äänestysprosenttien hajonta on ollut hyvin huomattava.

Pyydämme Turun kaupungin sivistystoimialalta selvitystä, millä keinoilla ja mitä tekemällä sivistystoimiala pyrkii siihen, että erot oppilaitosten välisissä äänestysprosenttien hajonnoissa olisivat tasaisemmat ja yleinen äänestysprosentti sitä myöten korkeampi tulevissa nuorisovaltuustovaaleissa.

Lisäksi kysymme, mitkä ovat kaupungin mahdollisuudet tehdä vaalitavasta mahdollisimman esteetön ja monenlaisissa oppilaitoksissa opiskelevien nuorten äänestysmahdollisuudet huomioivan. Mielestämme esimerkiksi sähköisen äänestystavan kokeilua ei tule sulkea pois keinovalikoimasta.”

Selvityspyynnössä osoitettu huoli alhaisesta äänestysprosentista on aiheellinen.

Kokonaisuudessa Turussa saavutettu nuorisovaalien äänestysprosentti (45 %) on kansallisesti varsin korkea. Nuorisovaltuuston vaalitapa poikkeaa merkittävästi muista vaaleista ja on brittiläisen käytännön mukainen. Koska nuorisovaltuuston vaaliin osallistuvat yläkoululaiset sekä lukioiden ja Ammatti-instituutin opiskelijat, on kaupunki jaettu vaalipiireihin siten, että pääsääntöisesti jokainen oppilaitos muodostaa oman vaalipiirinsä ja kustakin vaalipiiristä valitaan vain yksi jäsen. Tällä turvataan peruskoululaisten, lukiolaisten ja Ammatti-instituutin opiskelijoiden tasapuolinen mahdollisuus osallistua toimintaan. Vastaavasti Lasten Parlamenttiin tulee kaksi oppilasta jokaisesta alakoulusta, joten vaalijärjestelmä on siellä samanlainen.

Ensimmäisissä vaaleissa ehdokkaita oli kovin vähän ja sama toistui onneksi toisissa vaaleissa aiempaa vähemmän. Osassa oppilaitoksissa oppilaat vietiin äänestämään ja toisissa äänestäminen oli vapaaehtoista. Myös tilanne, jossa ehdokkaita oli vain yksi, ei motivoi äänestämään. Toivottavaa on, että yhä useammassa koulussa olisi ensi kerralla useita ehdokkaita. Tämä tulisi lisäämään äänestysaktiivisuutta.

Nuorten osallisuus on vahvasti korostunut eri koulumuotojen opetussuunnitelmassa. Erityisen hyvin äänestäminen liittyy yhteiskuntaopin opetukseen ja oppilas- ja opiskelijakuntatoimintaan. Siksi sivistystoimialan on vahvasti tuettava nuorisopalveluita vaalien toteuttamisessa.

Sähköistä äänestystä ei ole toistaiseksi selvitetty, mutta asia tulee ajankohtaiseksi siinä vaiheessa kun sähköistä toimintatapaa lähdetään toteuttamaan kunnallisissa tai valtiollisissa vaaleissa.

Vastuu nuorisovaltuustotoiminnasta on vapaa-aikatoimialalla ja nuorisolautakunnalla. Ilman sivistystoimialan vahvaa tukea ei vaaleja olisi voitu hoitaa näinkään hyvin.

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunta merkitsee edellä olevan selvityksen tiedokseen ja selvityspyynnön käsitellyksi.